Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Blum ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1097
Blum—Blüthner
1098
Runebergin „Kuormarengissä" mainittu „Blume
vänrikki" tarkoittaa arvattavasti häntä.
K. 0. L.
Blum, Robert (1807-48), saks. vapaamielinen
politikko ja kirjailija. Oltuaan ensin
käsityö-läisopissa ja puotilaisena hän hankki itselleen
sivistystä ja toimi jonkun aikaa kirjailijana
Leipzigissä. Vallankumousvuonna 1848 B.
esiintyi Saksin demokraattisen puolueen johtajana
ja valittiin Frankfurtin parlamenttiin, jossa hän
oli vasemmiston johtajia. Syyskuussa 1848 hänet
lähetettiin viemään Wienin asukkaille
vasemmiston myötätuntoisuusadressia. Mutta kun hän
siellä otti osaa kaupungin puolustukseen
keisarin sotajoukkoja vastaan, hänet kaupungin
antauduttua vangittiin ja ammuttiin. Hänen
kuolemansa herätti koko Saksassa suurta
katkeruutta ja osanottoa. (J. F.)
Blumenbach, Johann Friedrich
(1752-1840), saks. luonnontutkija, jolla varsinkin on
ansioita vertailevan anatomian („Handbuch der
vergleichenden Anatomie und Physiologie",
1804) ja antropologian alalla (teoksia rotujen
pääkallomuodoista). B. vaikutti enimmän aikansa
Göttingenin yliopistossa, ja hänen ansiokseen
luetaan, että vertaileva anatomia sai jalansijaa
Saksassa. E. 31. L.
Blumenthal, Leonhard (1810-1900), kreivi,
preussil. kenraali; oli mukana sotaretkellä
Tanskaa vastaan 1849. Myöhemmin hän kunnosti
itseään sodissa Itävaltaa ja Ranskaa vastaan
Preussin kruununprinssin esikunnan päällikkönä.
Hänen muistiinpanonsa 1866 ja 1870-71 sodista
ilmestyivät hänen kuolemansa jälkeen nimellä
„Tagebücher". G. R.
Blumner, Martin (1827-1901), saks.
kuoroja oratorisäveltäjä, „Berliner Singakademie"
nimisen kuoron johtaja ja sen historian
kirjoittaja (1891). I. E.
Bluntschli. Johann Kaspar (1808-81),
sveits.-saks. lainoppinut, tuli nuorena miehenä
kotikaupunkinsa Zürichin yliopiston
professoriksi ja otti paljon osaa Sveitsin politiikkaan.
Tyytymättömänä asiain kulkuun hän jätti
kotimaansa ja siirtyi ensin professoriksi
Münche-niin, sitten Heidelbergiin. B. otti myös osaa
Saksan politiikkaan, mutta harjoitti samalla
runsasta tieteellistä kirjailijatointa. Hänen
pääteoksensa käsittelevät kansainvälistä oikeutta,
politiikkaa ja valtio-oikeutta. Niistä on ennen
muita mainittava „Allgemeines Staatsrecht"
(1852), joka tuotti Bille eurooppalaisen maineen
ja joka on käännetty useille kielille. Yhdessä
Braterin kanssa B. julkaisi teoksen „Deutsches
Staatswörterbuch".
Bluusi (ransk. blouse), väljä, takin asemesta
käytetty mekko (esim. merimiehillä), naisen
pusero.
Blücher, Gebhard Leberecht von
(1742-1819), Wahlstattin ruhtinas, preussil.
sotapäällikkö, Saksan vapaussodan
kansanomaisin sankari. B. laiminlöi nuorena kokonaan
kirjalliset opinnot, mutta harjaantui sitä
taitavammaksi urheilijaksi. Jo 14in vuotiaana hän otti
pestin ruotsalaiseen husaarirvkmenttiin, oli
mukana seitsenvuotisessa sodassa, joutui
preussilaisten vangiksi 1760 ja siirtyi s. v. Preussin
palvelukseen; sai eron 1772, mutta astui
uudelleen sotapalvelukseen majurina, Fredrik Vilhelm
G. L. v. Blücher.
Hin hallitessa. Kun sota Ranskaa vastaan
syttyi 1792 osoittautui B. oivalliseksi
ratsuväen-päälliköksi. V. 1801
hän tuli
kenraaliluutnantiksi ja 1803
Münsterin kuvernööriksi.
Vin 1806 sodassa,
jonka alkamista hän
oli innokkasti
puolustanut, täytyi hänen,
vihollisten
ahdistamana, antautua
Rat-kaun luona, mutta
vapautettiin jo
seuraavana vuonna. Kun
Til-sitin rauha oli
solmittu, sai hän
yli-komennon Pomme-rissa, mistä hän
taukoamatta kehotti
kuningasta uuteen
taisteluun Napoleonia vastaan; erotettiin Napoleonin
pyynnöstä päällikkyydestä. Kun Preussi 1S13
alkoi taistelun Ranskaa vastaan, B. sai
komennettavakseen armeiakunnan; oli sittemmin n. s.
Sleesian armeian ylipäällikkönä saavuttaen
loistavan Katzbachin voiton. Voitettuaan
Mar-montin Möckernin luona, hän otti osaa Leipzigin
suureen kansain-taisteluun lokak. 1813.
Napoleonia vastaan liittoutuneet hallitsijat osoittivat
hänelle kaikin tavoin kunnioitustaan ja hän sai
sotamarskin arvonimen (venäläiset antoivat
hänelle liikanimen „marsalkka Eespäin"). Uuden
vuoden päivänä 1814 hän kulki Reinin yli ja
ahdisti vaihtelevalla onnella ranskalaisia, kunnes
hänen onnistui ratkaisevasti voittaa marsalkka
Ney Laonin luona, jolloin tie Pariisiin oli
liittoutuneille vapaa. Sodan päätyttyä Fredrik
Vilhelm III nimitti Bin Wahlstattin
ruhtinaaksi ja lahjoitti hänelle suuria maatiluksia
Sleesiasta. Kun sota, Napoleonin palattua
Elban-saarelta taasen alkoi 1815, johti B. sitä
preussi-laisarmeiäa, joka sai tehtäväkseen
rauhanrik-kojan lannistamisen Belgiassa. Hän hävisi
Lig-nyn taistelussa 16 pinä kesäk., mutta tulemalla
ajoissa Wellingtonin avuksi hän sai aikaan, että
Napoleon, Waterloon kuuluisassa taistelussa
joutui täydellisesti häviölle. Kun rauha oli
solmittu, vetäytyi B. maatiluksilleen. Ominaista
Bille oli hänen reippautensa ja tarmonsa, hänen
luja luottamuksensa oikean asian lopulliseen
voittoon. Kansa ja sotamiehet jumaloivat häntä,
ja hänellä oli verraton taito kannustaa
sotamiehet rohkealla sanalla mitä suurimpiin
ponnistuksiin. [Blasendorff, „Gebhard Leberecht
v. Blücher".] E. 3l-a.
Blüemlisalp (Blümlisalp), Sveitsissä, Bernin
alppeihin kuuluva huippu, Jungfraun
lounaispuolella ; 3,670 m yi. merenp. Siihen kuuluu
myös n. s. Weisse Frau 3,661 m.
Blyth [blaiP], satamakaupunki Itä-Englannin
rannikolla, samannimisen joen suussa,
Northum-berlandin kreivikunnassa, 25,473 as. (1901).
Kivihiilien vientiä läheistön kaivoksista (1903
1,5 milj. tonnia) sekä laivaliikettä ja
merikalastusta.
Blüthner, Julius Ferdinand (s. 1824),
saks. pianotehtailija, avasi 1853 Leipzigissä,
aluksi vain kolmella miehellä työskentelevän
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
