- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1105-1106

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Boccherini ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1105

Boccherini—Boden

1106

Boccherini [bokkeri’ni], Luigi (1743-1805),
it. sellonsoittaja ja kamarimusiikin säveltäjä;
asettui Madridiin 1769, sävelsi Espanjan ja
Preussin hoveille, mutta vietti köyhyydessä
loppuikänsä. Hänen tyylinsä käy Stamitzin
uurtamaa uraa, ja siten hän kuuluu Haydnin
edeltäjiin. I. K.

Boccia [botsa] (it.), „pallo", it. pallopeli, jossa
kentälle heitettyä palloa koetetaan muilla
palloilla tavoitella.

Bochum, kaupunki Preussissa, Westfalenin
maakunnassa, 118,455 as. (1905), joista n. 57,000
protestantteja ja 60,000 katolilaisia sekä 1,000
juutalaisia. Westfalenin teollisuuden
pääpaikkoja ; suuria teräsvalimoita (vuotuinen tuotanto
47,5 milj. mk:n arvoinen). Hiilikaivoksia.

TV. S-m.

Bock, Carl Alfred (s. 1849), norj.
luonnontutkija ja retkeilijä, synt. Kööpenhaminassa.
Matkusti vuos. 1878-79 Sumatrassa, Jaavassa
ja Borneossa ja 1881 Siamissa ja Lao-kansojen
alueella. B. oli sen jälkeen ruots.-norjalaisena
varakonsulina, mvöh. kenraalikonsulina
Sang-haissa. Kirjoittanut useita teoksia: „Matka
Itä-ja Etelä-Borneossa" (hollannink.), „Borneon
ihmissyöjien luona" (käännetty monelle kielelle),
„Temppelejä ja elefantteja" y. m. Hankkinut
suuria kokoelmia, joista suurin osa on
Lontoossa. TV. S-m.

Bock (T ragu s), Hieronymus
(1498-1554), saks. kasvitieteilijä, lääkäri ja protest.
jumaluusoppinut. On yksi n. s. „kasvitieteen
isistä". Pääteos „New Kreutterbuch" (1539, 8:s
pain. 1630). vrt. Kasvitieteen historia.

Bockbier [-bir] (saks.), väkevä ja imelä
olut-laji, joka on saanut nimensä Preussin
kaupungista: Einbeck.

Bocken ks. Pukki.

Bockold (B ockhold, Bockolt),Johann,
saks. kasteenkertoja. ks. Juhana Leyden
i-Iäinen.

Bocskay, Istvän [botskai istvan]
(1557-1606), Siebenbürgens ruhtinas, asettui 1604,
kun keisari Rudolf II ryhtyi Unkarin
protestantteja vainoamaan, kapinan etunenään, ja
valittiin 1605 Siebenbürgenin ja Unkarin
ruhtinaaksi ; Turkin sulttaani Ahmed I antoi hänelle
kuninkaanarvon, jota B. kuitenkaan ei ottanut
vastaan koska taisteli vapauden puolesta eikä
omien etujensa vuoksi. Wienin rauhanteossa
1606, jossa perustuslait uudelleen vahvistettiin
sekä protestanttien uskonnonharjoitusvapaus
vakuutettiin, keisarinkin täytyi tunnustaa hänet
Siebenbürgenin ruhtinaaksi. B. kuoli äkkiä jo
’29 p. jouluk. samana vuonna, kuten arveltiin,
kanslerinsa myrkyttämänä. Wienin rauhanteon
aikaansaajana B. on Unkarin historian
huomattavimpia henkilöitä.

Böd, Péter (1712-69), unk. reform. pappi,
kirkko- ja kirjallisuushistorioitsija; hänen
monilukuisista julkaisuistaan mainittakoon vain:
„Magyar Athenäs" (1767), joka sisältää 485 unk.
kirjailijan elämäkerrat (aakkoisjärjestyksessä),
sekä „Historia Hungarorum Ecclesiastica, inde
ab exordio Novi Testament! ad noslra usque
tempora", joka vasta nykyään, Leydenin
professorin E. W. L. Rauwenhoffin (ja hänen
kuoltuaan prof. J. F. Prinsin) toimesta on päässyt
julkisuuteen (MII, 1888-99). B:n jälkeenjättä-

mistä tärkeistä käsikirjoituksista mainittakoon
vain latinaksi kirjoitettu esitys
„székely-unkarilaisten maasta". Y. VV.

Bodan, uhrilähde Lemböten kylässä
Lemlan-nissa.

Bode, Johann Elert (1747-1826), saks.
tähtitieteilijä, oli Berliinin observatorin johtaja
ja laajan kirjailijatoimensa kautta tähtitieteen
pääedustaja maassaan. Hänen tähtikarttansa,
missä oli merkitty 12,000 ennen tuntematonta
tähteä, on nyt vanhentunut, mutta hänen
„johdatuksensa tähtitaivaan tuntemiseen" saavutti
laajan levenemisen. B:n perustama on myös
arvokas Berliinin tähtitieteellinen vuosikirja.
Titiuksen lakia hän käsitteli niin paljon, että
sitä sanotaan myös B:n laiksi. (V. V. K.)

Bode, Wilhelm (s. 1845), saks.
taidehistorioitsija, alkuaan assistentti, sittemmin
taulu-kokoelman johtaja Berliinin museossa. Hänen
hieno taideaistinsa samoinkuin hänen tarkka
tietopuolinen tuntemuksensa tekevät hänestä
varsin huomattavan taidehistorioitsijan, jonka
tutkimukset etupäässä ovat koskeneet keskiaikaista
ja renessanssiajan kuvanveistotaidetta Italiassa
sekä alankomaalaista maalausta. Hänen
teoksistaan mainittakoon: „Studien zur Geschichte
der holländischen Malerei", „Italienische
Bildhauer der Renaissance", „Rembrandt" 6 nid.,
„Florentiner Bildhauer der Renaissance",
„Rembrandt und seine Zeitgenossen". — Berliinin
museon taulukokoelman johtajana (v:sta 1890)
B. on vaikuttanut tämän kokoelman
varttumiseen monipuoliseksi ja taidehistoriallisesti
arvokkaaksi. V. K-i.

Bodega (esp.), viinikellari,
viininanniskelu-paikka.

Bodelschwingh, Friedrich von (s. 1831),
saks. filantrooppi, toimi ensin pappina
Pariisissa, sitten Westfalenissa 1864-72 ollen sen ohessa
sotapappina vuosien 1864, 1866 ja 1870-71
sodissa; tuli 1873 Bielefeldissä olevan Bethel
nimisen kaatuvatautisten sairaalan sielunhoitajaksi;
on siitä lähtien harjoittanut suurenmoiseksi
suunniteltua pelastustoimintaa, jonka
tarkoituksena on palauttaa yhteiskunnalle ne lukuisat
rappiolle joutuneet henkilöt, jotka kodittomina
kiertävät maailmaa, totuttamalla heidät työhön
ja kuriin ja kasvattamalla heissä
velvollisuudentuntoa. Tässä tarkoituksessa hän perusti 1882
Saksan ensimäisen työväensiirtolan
(Wilhelmsdorf, lähellä Bielefeldiä). [Siebold, „Geschichte
und Beschreibung der Anstalten Bethel, Sarepta"
etc.]

Boden, luja linnoitus Pohj.-Ruotsissa, pohjoisen
pääradan ja Ofoten-radan risteyksessä, lähellä
Luulajan-joen itärantaa, n. 35 km
Pohjanlahdesta (Luulajasta) ja n. 110 km Suomen rajalta.
Rakennettu rajalinnoitukseksi Suomea
(Venäjää) vastaan, senjälkeen kuin Tornion rata
valmistui. Linnoituksen sekä strateginen että
taktillinen asema on erittäin edullinen. B:n
kohdalla Luulajan-joen yli vievää siltaa suojelevat
vahvat siltavarustukset ja linnoituksen ympäri
on rakennettu useita pikkulinnoituksia (fort).
Nämät ovat paikoittain poratut vuoreen, niitten
tykit ovat panssaritorneissa. Linnoituksen
arveltiin alussa maksavan n. 9 milj. kruunua, mutta
tähänastiset kustannukset ovat nousseet n. 17
milj. kruunuun. Linnan varusväelle on raken-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:38 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0607.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free