- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1107-1108

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Boccherini ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1107

nettu suuria kasarmeja. Varusväkeen kuuluu
rauhan aikana jalkaväkirykmentti, Ö
komppaniaa linnatykkiväkeä ja 4 insinöörikomppaniaa.
Tämän lisäksi tulee 3 kenttätykistö- ja 2
kenttä-haupitsipatteria sekä ilmapallo- ja
valonheittäjä-osastot. W. S-m.

Bodenbach, kaupunki Böömissä Elben
varrella, 137 m yi. merenp. ; n. 10,000 as., etupäässä
saksalaisia. Tärkeä Dresden-Praag-Wienin radan
liikekohta. B:n päätullikamareissa vallitsee
vilkas liike. Suuri joukko tehtaita.

Boden-järvi [-Ö-] (lat. Lacus brigantinus,
ransk. Lac de Constance), järvi Saksan,
Sveitsin ja Itävallan välissä, Alppien
pohjoispuolella, 395 m yi. merenp. Suurin leveys 13,5
km, pituus 69 km, pinta-ala 538,5 km’.
Keskimääräinen syvyys 90 m, suurin 252 m. B:n läpi
virtaa Bein-joki. Kesäkuusta vesi nousee 2,5-4 m
yli matalimman veden korkeuden; elokuussa
vedenpinta alkaa taas laskea. Omituinen
„ruhss"-ilmiö saattaa veden nousemaan ilman
huomattavaa syytä; samoin saavat ,,föhn"-tuulet veden
kovaan liikkeeseen. Järvi on harvoin kokonaan
jäässä. Lännessä Meersburgin luona B.
jakaantuu kahteen osaan, überlinger- (Bodmer) ja
Un-tern- (Ala-) eli Zeller-järveen. Järven ajatellaan
syntyneen joko jäänuurtamisen tahi
vedenuurta-misen ja siirrosten yhteisvaikutuksesta. — Suuri
laivaliike, höyrylaivat, höyrylautat ja n. s.
trajektilautat välittävät liikettä
satamakaupungeista (Lindau, Friedrichshafen, Rorschach,
Konstanz y. m.), joihin eri suunnilta tulevat
rautatiet päättyvät. Tuottavata säkiän, forellin
ja ankeriaan kalastusta. B:ä ympäröivät vuoret
kaikilta puolin. Jokien suissa on hedelmällisiä
laaksotasankoja. Järvestä on löydetty vanhoja
paalurakennuksia. IV. S-m.

Bodenstedt [bödanstet], Friedrich
Martin von (1819-92), saks. runoilija, professori,
teatterin johtaja. Eli vv. 1841-47 Venäjällä,
Kaukaasiassa ja Armeeniassa, tuli senjälkeen 1854
slaavilaisten kielten professoriksi Miincheniin,
siirtyen 1858 muinais-engl. kirjallisuuden
professoriksi. Vv. 1866-69 hän oli Meiningenin
hoviteatterin johtajana. Hänen kirjavasta,
joskin ei perin alkuperäisestä tuotannostaan, johon
sisältyy draamoja, kertomuksia, runoja,
kerto-vaisia runoelmia, kirjallishistoriallisia esityksiä,
matkakuvaelmia, runsas määrä käännöksiä
venäläisestä ja Shakespearen aikuisesta
englantilaisesta kirjallisuudesta, mainittakoon suurta
suosiota saavuttanut „Lieder des Mirza Schaffy"
(1851). Venäjän (ja Kaukaasian) oloista hän
julkaisi useampia teoksia, esim. „Russische
Fragmente" (2 os., 1862). V. K-i.

Bodenstein [bödanstäin], Andreas ks.
Karlstadt.

Bodin [bodä’], Jean (1530[?]-96), ransk.
lainoppinut ja kirjailija, synt. Angers’issa, k.
Laon’issa, kuului maltillisiin katolilaisiin, jotka
koettivat lieventää uskonnonsotien katkeruutta,
oli Kaarle IX:n ja Henrik III:n suosiossa, yhtyi
sitten Henrik lV:een, kun tämä sovitti riehuvat
kansalaissodat toteuttamalla uskonnollisen
suvaitsevaisuuden. B:n tieteellinen pääteos „De la
république" (1576) kannattaa valtio-opissa
historiallista ja realistista katsantotapaa vastoin
haaveellisia valtio-ihanteiden luonnoksia. B. ei
myönnä ehdotonta etusijaa yhdellekään valtio-

1108

muodolle; yksi kaava ei sovellu kaikkialle, vaan
valtiomuodon pitää mukautua kunkin kansan
luonteeseen ja omituisiin oloihin. Kuitenkin hän
enimmin suosii vahvaa, melkein yksinvaltaista,
valistunutta kuninkuutta, vastustaen feodaalista,
hajoittavaa aatelisvaltaa. Merkillisessä
teoksessaan „Colloquium heptaplomeres", joka
painettiin täydellisenä vasta 1857, B. panee 7
henkilöä, jotka edustavat eri uskontoja ja
uskonnon-filosofisia mielipiteitä, keskustelemaan
uskonnollisista kysymyksistä erittäin suvaitsevasti ja
vapaamielisesti; lopputulos on, että jokainen
uskonnollinen vakaumus ansaitsee kunnioitusta,
kun se vain yhtyy todelliseen hurskauteen eikä
loukkaa siveellisyyttä eikä valtionjärjestystä.
Kirjassaan „Démonomanie" (1580) B. osoittaa
synkkää taikauskoa puolustaessaan
noidanvai-noja. Hän julkaisi myöskin „Metliodus ad
faci-lem historiarum cognitionem" (1566) y. m.
[Baudrillart, „J. B. et son temps", 1853!]

A. Gr.

Bodio, Luigi (s. 1840), it. tilastotieteilijä,
toimi ensin taloustieteen professorina Livornossa,
Milanossa ja Venetsiassa, oli 1872-1901 Italian
tilastollisen toimiston päällikkönä; nimitettiin
1901 komissaariksi valvomaan maastamuuttoa;
hänen alkuunpanostaan syntyi „Institut
international de statistique", jonka pääsihteeriksi
tuli 1885 ja jonka ,,Bulletin"ia on julkaissut
v:sta 1886. B. on perinpohjin uudistanut Italian
tilaston; julkaissut m. m. „Dei rapporti della
statistica coll’ economia politica e colle altre
scienze affini" (1869), „Statistique
internationale des caisses d’épargne" (1876).

Bodisko [i’-], Jakov Andrejevits
(s. 1794, k. ?), ven. soturi, tykistöneversti, oli
nuorena ottanut osaa venäläisten sotaretkeen
Napoleonia vastaan. V. 1854 hän oli Bomarsundin
(ks. t.) linnoituksen komentajana, kun
englantilaiset ja ranskalaiset sitä piirittivät. B. täytti
silloin tehtävänsä rehellisesti, mutta ei osoittanut
mitään erikoista kykyä. Linnan antaumuksen
jälkeen hänet vietiin vankina Evreux’höu
Ranskaan. K. G.

Bodjanskij [-a’-], Osip Maksi niovitS
(1808-77), ven. historian ja kirjallisuuden
tutkija, tuli, oltuaan pitkällä opintomatkalla
slaavilaisissa maissa, v. 1842 slaavilaisten kansain
historian ja slaavilaisten kielten professoriksi
Moskovan yliopistoon. „Moskovan
kirjallisuuspa muinaismuistoseuran" sihteerinä hän on sen
vuosikirjassa „Tstenija" julkaissut lukuisia
Venäjän ja muiden slaavilaisten maiden historialle
tärkeitä asiakirjoja ja tutkimuksia. Kun hän
näiden joukossa julkaisi myöskin englantilaisen
Fletcherin 16:nnella vuosis. tekemän kuvauksen
matkastaan Moskovan valtakuntaan, erotettiin
hänet 1848 hallinnollista tietä mainitun seuran
sihteerin toimesta ja hänelle tarjottiin
professorin paikka Kasaanissa, mutta kun B. kieltäytyi
siirtymästä tänne, erotettiin hänet kokonaan
virastaan. Vuoden perästä hän kuitenkin sai
takaisin paikkansa Moskovassa. J. J. M.

Bodley /bodli], Sir Thomas (1545-1613),
engl. valtiomies ja oppinut, laajensi tuntuvasti
kuuluisaa Oxfordin yliopistonkirjastoa. joka
hänestä sai nimen B o d 1 e i a n a.

Bodmer, Johann Jakob (1698-1783),
sveits.-saks. kirjailija, joka, oltuaan alkuaan lä-

Bodenbach—Bodmer

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:26:05 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/1/0608.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free