- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1119-1120

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Boieldieu ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1119

Boijit—Boisguillebert

1120

rahastoksi kansakouluja varten Viipurin
läänissä, Ritarihuoneelle eläkerahastoksi leskiä ja
naimattomia aatelisneitejä varten y. m.

8. Betty Natalia B. (1822-54),
laulajatar ; esiinnyttyään kotimaassa, Turussa ja
Helsingissä, ja harjoitettuansa lauluopinnolta
Tukholmassa I. Dannströmin johdolla (jonka kanssa
1853 meni naimisiin), hän rupesi 1850
Tukholman oopperan palvelukseen. Teki sittemmin
matkoja Pariisiin ja Lontooseen, mutta
ennenaikainen kuolema teki jo 1854 Tukholmassa lopun
hänen toiveita herättäneestä urastaan.

9. Hans Gustaf B. (1828-1903),
maanviljelijä, varamaamarsalkka, harjoitti ensin
lainopillisia opinnoita, mutta antautui sittemmin
viljelemään perimiään suuria maatiloja Hämeessä,
erittäinkin Hakoisten kartanoa. Vapaah. B.
oli jäsenenä jo tammikuun valiokunnassa ja otti
sitten osaa useimpiin valtiopäiviin lukeutuen
liberaaliseen puolueeseen, sekä oli 1885, 18S8 ja
1891 aatelin varamaamarsalkkana. K. G.

Boijit (lat. Boii), kelttiläinen kansanheimo,
joka tärinäin mukaan alkujaan asui Galliassa.
Osa niistä asettui Pohjois-Italiaan Po-joen ja
Apenniinien väliin (pääkaup. B o n o n i a) ja
joutui roomalaisten valtaan Mutinan taistelun
jäljestä v. 193 e. Kr. B. pitivät myös kauan
hallussaan nyk. Böömin (< Boihcemum), josta ne
n. v. 60 e. Kr. muuttivat osaksi Norieumiin ja
Pannoniaan, osaksi Galliaan. [L. Contzen,
„Wanderungen der Kelten" (1861) ; C. Jullian, „La
cité des Bolens et le pays de Buch" (Mélanges
J. Havet, 1895).] K. J. H.

Boikotteeraus (engl. boycott),
menettelytapa, jonka tarkoituksena on tehdä valtiollisesti
tai yhteiskunnallisesti vastenmielisen henkilön
tai toiminimen taloudellinen toiminta
mahdottomaksi. Ei kukaan saa mennä hänen
palvelukseensa, ei kukaan saa myydä eikä ostaa häneltä ;
yleensä ei saa olla missään tekemisissä sen
kanssa, joka on joutunut tällaisen pannan
alaiseksi. Esim. ammattiyhdistykset käyttävät usein
boikotteerausta taistellessaan työnantajia
vastaan. Joskus siihen liittyy persoonallinen ja
väkivaltainen vaino, jommoisen alaiseksi joutui
se mies, kapteeni Boycott, jonka nimestä
tämä sana johtuu. Kun näet niiden tilojen
vuokramiehille, joita B. hoiti Irlannissa, ei 1880
myönnetty heidän vaatimaansa
vuokranalen-nusta, koetettiin kaikin tavoin vaikeuttaa hänen
toimiansa ja tehdä hänen olonsa Irlannissa
kerrassaan sietämättömäksi. J. F.

Boileau-Despréaux /bualO’-deprcö’ ],
Nicolas (1636-1711), ransk. runoilija ja esteetikko.
Älyperäinen, kuivahko luonne, 6uuri
todellisuuden ja antiikin ihailija, kaunotieteellisten lakien
säätäjä, joka pitkiksi ajoiksi määräsi
maku-suunnan Ranskan kirjallisuudessa. Hänen
oppinsa kulmakivinä olivat järkiperäinen totuus
ja antiikkiset esikuvat, varsinkin Horatius ja
Vergilius. B. rakasti esityksen selvyyttä ja
ylhäistä tarkka- ja suurpiirteisyyttä, kielen piti
olla puhdasta ja täsmällistä vaikka hiotun siroa,
kussakin runolajissa oli tarkasti noudatettava
sen ehdottomia lakeja, niinpä olivat draamalle
välttämättömät Aristoteleen paikan ja ajan
yhteydet, eepokselle Vergiliuksen jumalaistarusto.
Tämän B:n klassillisen runouden
lainsäätiijii-toimeu pääteos on hänen „L’art poétique"nsa,

sekä hänen kirjalliset satiirinsa ja kirjeensä,
joissa hän vitsoi aikansa ja aikaisempia
kirjailijoita, kuten Scudery’tä, Chapelainia, Scarronia
y. m., ja joissa hän tekeytyi yksinvaltiaaksi
tuomariksi Ranskan parnassolla ja kehitti
Ranskan klassillisuuden ohjelman. Paitsi kirjallisia
satiireja hän on kirjoittanut muitakin satiireja
sekä koomillisen eepoksen „Le Ultrin". V. K-i.

Boiotia, Keski-Kreikan muinainen maakunta,
jota rajoittivat Megaris, Attika, Euboian-lahti,
Phokis ja Korinthoksen-lahti; pinta-ala oli
(lukuunottamatta Oropoksen aluetta) n. 2,580 km=.
B. jakaantuu kahteen pääosaan: luoteessa on
Helikonin y. m. vuorten joka puolelta sulkema
Kopais-laakso, mihin laskee luoteesta
maakunnan pääjoki Kephisos (nyk. Mavroneri),
muodostaen nyk. suurimmalta osaltaan kuivaksi
lasketun Kopais-järven, joka muinoin oli
Euboian-lahden yhteydessä vain maanalaisten kuilujen
kautta; etelässä taas on Asopos-joen ynnä
useiden muiden jokilaaksojen halkoma vuorimaa,
jonka etelärajalla on Kithairon-vuori. Ilma on
usein raskas ja sumuinen, ilmanala talvisin
kolea, kesällä rasittavan helteinen, varsinkin
Kopais-järven epäterveellisissä suomaissa.
Päätuotteet olivat marmori, astiasavi, rauta, kalat,
vehnä ja hedelmät; laitumet olivat hyvät ja
hevoset oivalliset. Vanhimmat asukkaat olivat
minyejä (pääkaupunki Orkhomenos) y. m., mutta
jo esihistoriallisella ajalla (n. 12:nnella vuosis.
e. Kr.) otaksutaan Thessaliasta tulleitten
boio-tialaisten ottaneen maan haltuunsa (keskusta
Theba). 6:nnella vuosis. e. Kr. perustettiin 7
kaupungin kesken (Theba, Plataia, Tanagra y. m.)
u. s. boiotialainen liitto, jonka etunenässä oli 7
(13) boiotarkkia. Muinaisia boiotialaisia pitivät
heidän naapurinsa hidasälyisinä ja
sivistymättöminä; he harjoittivatkin enimmäkseen
maanviljelystä ja hevoshoitoa ja vähemmässä määrässä
henkistä toimintaa. Kuitenkin ovat
kirjallisuudessa muistettavat Hesiodos, Pindaros ja
Plu-tarkhos. (Boiotialaisten osanotosta Kreikan
historiaan ks. Kreikan historia). —
Turkki-lais-vallan aikana B:n nimenä oli Livadia, jonka
nimen se oli saanut silloisen Keski-Kreikan
hallituksen-istuimesta, Livadian kaupungista.
Nykyinen B. (4,019 km3, 65,816 as. [1907])
muodostaa erityisen maakunnan („nomos") ja on
tunnettu puuvillan viljelyksestään. E. R-n.

Bois-Brulés [bua’-bryW] (engl. H a 1
f-B reed s), ranskalais-kanadalaisten miesten ja
intiaaninaisten jälkeläiset Pohjois-Amcriikassa
ja vars. Dominion of Canadassa, yht. n. 34,000.

Boisdeffre [buade’fr], Raoul Francois
Charles Le Mouton de (s. 1839), ransk.
upseeri. Tuli 1894 suuren pääesikunnan
päälliköksi ja oli tässä asemassaan Dreyfusin ja hänen
puoluelaistensa kiivas vastustaja. Kun eversti
Henryn väärennykset saatiin julkisuuteen, oli
B:n pakko erota (1898). (G. R.)

Boise City [boiz siti], Idahon valtion
pääkaupunki Yhdysvalloissa Snake riverin
(Käärme-joen) Boise nimisen lisäjoen varrella; 5,957 as.
(1900). Sotilasasema. Läheisyydessä
kultakaivoksia. B:n talot lämmitetään vedellä, joka
johdetaan kuumista lähteistä. W. S-m.

Boisguillebert /buagübä’r], Pierre le
Pesä r. t, sieur de B. (1646-1714), ransk.
taloustieteilijä, toimi virkamiehenä syntymäkaupungis-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0614.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free