Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Boisserée ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1123
Boksari
i—Boldt
1124
fessori ja johtaja sekä taidetta harrastavan
kuninkaansa Kaarle XV:n hyvä ystävä. B. on
etupäässä maalannut realistis-koloristisia
histo-riamaalauksia. esim. „Kustaa Aadolf jättää
hyvästit Maria Eleonoralle" ja „Tekla saa tiedon
Max Piccolomini’n kuolemasta". E. R-r.
Boksari, jäsen kiinalaisissa salaisissa seuroissa,
joita syntyi 1890-luvun lopulla ja joiden
perustaja oli Santungin entinen kuvernööri Li Ping
Heng. Yhdistysten kiinalainen nimi I-Ho-Tuan
1. I-Ho-Tsnen merkitsee „Vapaaehtoinen
isänmaallinen Seura". Yhdistykset, jotka alkuaan
olivat muodostetut ruumiinharjoituksia varten,
jaettiin komppanioihin, joihin kuhunkin kuului
500 miestä. Yhä yleisemmin ja julkisemmin
julistettiin, että seurat olivat perustetut
taistelun valmistamiseksi muukalaisia vastaan. Tämä
liike vei 1900 n. s. boksari-kapinaan (ks. t.).
Boksari nimitys johtuu engl. sanasta box =
nyrkinisku. E. M-u.
Boksari-kapina, muukalais-vihollinen liike
Kiinassa, josta oli seurauksena useiden
lähetyssaarnaajien ja Saksan lähettilään, vapaaherra
v. Kettelerin murha 20 p:nä kesäk. 1900. Sen
jälkeen ahdistettiin ja piiritettiin Pekingissä
olevia eurooppalaisia lähetystöjä. Tämän
johdosta lähettivät suurvallat maahan sotaväkeä,
mikä ennen pitkää palautti saksalaisen sotamar
salkka Walderseen johdolla järjestyksen ja
tukahdutti rauhattomuudet. E. M-a.
Boksata ks. B o k s a u s.
Boksaus (engl. box - nyrkinisku),
nyrkkiot-telu. B. oli jo muinaiskreikkalaisilla ja
roomalaisilla suosittu
ottelutapa.
Urheiluna, yksityiskohtaisten kilpailusääntöjen mukaan
harjoitettuna,
se esiintyy
kui-tenkiu vasta
1700-luvulla
Englannissa,
jossa se
kehittyi miltei
kansallisurheiluksi.
Nykyään tämä urheilumuoto on erittäin suosittu
Englannissa ja Ameriikassa. — Boksatessaan
ui heili ja, jolla tulee olla määrätynpainoiset,
täytetyt kintaat käsissään, saa iskeä ainoastaan
käsien ulkosivuilla; iskua ei saa suunnata
viililihaksen alapuolelle; vastustajaa ei saa
potkia, eikä maahan kaatunutta ahdistaa. Ottelu
suoritetaan inäärätynaikaisissa erissä, joiden
välillä on lyhyet lepohetket; sitä kestää
tavallisesti kunnes toinen kilpailija on sortunut
maahan eikä määrättyjen sekuntien kuluttua ole
kyennyt jatkamaan ottelua. Boksaajat jaetaan
ruumiinpainonsa mukaan useaan eri ryhmään.
— Ransk. boksaustapa, jota ei muualla
sanottavasti harjoiteta, sallii myös jalkojen käyttämistä
(potkuja, työntöjä) ja on siis edellämainittua
melkoista vaarallisempi, mutta kehittää toiselta
puolen suuremmassa määrässä
itsepuolustamis-kykyii. —Iskm—.
Bokseri ks. Koira.
Boksi (< engl. box), laatikko, koppi, osasto
(esim. hiiliboksi laivoissa).
Bokulla, saari Löfskär-Utön purjehdusväylän
varrella. Sen luoteisrannalla tornilla varustettu
loistotornirakennus (1897). Loiston
korkeus-veden pinnasta 14 m. K. S.
Bol (ruots.), v e r o k u n t a, oli Ruotsissa ja
Suomessa keskiajalla ja vielä uuden ajan alussa
alue, jonka asukkaat yhteisesti vastasivat vissin
veromäärän suorituksesta. Joskus oli
kokonainen pitäjä vain 1 verokuntana, toisissa pitäjissä
oli 2-6 v:aa kussakin, välistä vielä enemmän,
jopa 20:kin. E. G.
Bol. 1. Ferdinand B. (1616-80), holl.
taidemaalari ja etsaaja, Rembrandtin
huomattavimpia oppilaita ja mukailijoita 1630-luvun
loppupuolelta aina noin v:een 1650 saakka. Kaikki
hänen tällä ajalla maalaamansa muotokuvalliset,
raamatulliset ja jumalaistarulliset taulunsa
osoittavat Rembrandtin vaikutusta. Senjälkeen
vaikuttaa häneen varsinkin hänen isoissa
historiallisissa kuvissaan Alankomaissa valtaan pääsevä
kuiva akatemiallis-italialainen suunta. Hänen
pääteoksinaan pidetään isoa ryhmäkuvaa
„Spi-taalisairaalan esimiehet" (Amsterdamin
Valtion-museossa) ja lontoolaisen lordi Northbrookin
omistamaa paria muotokuvaa. — 2. H a n s B.
(1534-93), alankom. taidemaalari, tunnettu
vesi-tai öljyväreillä miniatyyrien tapaan
maalaamistaan maisemista. E. R-r.
Bola (esp. = pallo, kuula), heitto-ase, tehty
yhdestä tahi useammasta hihnasta, jonka päihin on
kiinnitetty kiviä tahi kuulia. Sitä käyttävät
Etelä-Ameriikan alkuasukkaat ja paimenet
linkona, jonka tarkoituksena on riistan tahi
vihollisen sekä haavoittaminen kivellä että heidän
liikkumiskykynsä estäminen takerruttamaila
heidät hihnoihin. On luultavaa, että b. ennen oli
yleisempi kuin nyt. Neljällä kuulalla
varustettua b:n tapaista asetta käyttävät Koillis-Aasian
tsuktsit, ja yhden kuulan b:aa (linnustusaseena)
Mikroneesian Nauru-saaren asukkaat.
(TV. S-m.)
Bolan, vuorisola pohjoisessa Englannin
Be-lutsistanissa, Dadarista B.-jokea pitkin Quettaan
(1,710 m yi. merenp.), solan kautta käy rautatie
ja tie, joka Quettan luona haaraantuu
Kandaha-riin ja Kelatiin. Tärkeä kulkuväylä
Afganistanin ja Indus-joen laakson välillä.
Bolck, Oskar (1839-88), saks.
oopperasävel-tiijii; avusti vaihtelevan elämänsä kuluessa myös
Viipurissa. I. K.
Boldini
V-J, Giovanni (s. 1845), it. [-maalari, opiskeli Firentsessä ja Lontoossa, jonka
jälkeen v. 1872 asettui pysyvästi Pariisiin
maalaillen maisemia, laatu- ja katukuvia, mutta
ennenkaikkea ylimystöpiirien naiskuvia, joihin
perustuu hänen maineensa hienon herkullisena, tosin
ulkonaista vaikutushalua tavoittelevana, vaikka
lennokkaana ja usein henkevänä
siveltimenkäyt-täjänä. E. R-r.
Boldt, Johan Georg Robert (s. 1861),
suom. kasvitieteilijä ja koulumies. Fil.
lisensiaatti 1891. Toimirut luonnonhistorian ja
maantieteen opettajana useissa ruots.
yksityiskouluissa ja nimitetty Helsingin ruots. reaalilyseon
ylläm. aineitten kolleegaksi 1902. Harjoittanut
etupäässä Tukholmassa levätutkimuksin, jotka
on julkaissut Ruotsin tiedeakatemian
„Förhand-lingar"-sarjassa: „Bidrag tili kiinnedomen om
Sibiriens Chlorophyllophyceer" (1885) ; „Grund-
Boksaus.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
