Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bolero ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1127
Bolgrad—Bolivar
1128
10,000 asukasta. Sen loistoaika oli 10-13:nnella
vuosisadoilla. 14:nnellä vuosis. Tamerlan sen
hävitti, 15:nnen vuosis. lopulla se joutui
kerrassaan rappiolle.
Kaupunki sijaitsi
korkealla ranta-äyräällä;
maan puolelta sitä
suojasi noin 7 virstan
pituinen maavalli sekä
vallihauta (muutamin
paikoin 3 sylen
syvyinen). Kun Pallas
18:n-nen vuosisadan lopulla
kävi raunioita
katsomassa, oli siellä vielä 44
jotenkin hyvin
säilynyttä kivirakennusta.
.Nykyjään on niitä
jäljellä vain kymmenkunta,
mikä paremmassa mikä
huonommassa kunnossa;
huomattavimmat ovat:
2 minareettia, „musta"
1. oikeuspalatsi,
„valkoinen palatsi" sekä
eräs rakennus, jonka
venäläiset ovat
sisustaneet Pyh. Nikolain
kirkoksi. Hautakiviä,
rahoja y. m. esineitä on
runsaasti löydetty.
[Be-reziij, „Bulgar na
Volge", Kas. 1852; Spilevskij, „Drevnie goroda
i drugie bulgarsko-tatarskie pamjatniki v
Ka-zanskoi guberni i", Kas. 1871.] ks. Bolgaarit.
y. TV.
Bolgrad, satamakaupunki Venäjällä,
Bessara-bian eteläisimmässä osassa, siinä missä
Jalpus-joki laskee Jalpus-järveen, 13,142 as. Harjoittaa
vilkasta kauppaa. — Tunnettu bulgaarialaisista
siirtolaisistaan, jotka Adrianopolin rauhan
jälkeen valitsivat B:n asuinpaikakseen. B. kuului
ennen vuotta 1878 Bomaaniaan.
Bolin, Andreas Wilhelm (s. 1835),
filosofi ja kirjailija, synt. Pietarissa, tuli
Helsingissä ylioppilaaksi 1852, filosofian dosentiksi
1865, ylimäär. filosofian professoriksi 1870 ja
yliopiston kirjastonhoitajaksi 1873. B. on
ruotsiksi julkaissut laajanpuoliset teokset
„Famil-jen" (1864) ja „Europas statslif och filosofins
politiska läror" (2 os., 1868-71), akatemiallisia
väitöskirjoja, m. m. „Undersökning af läran om
viljans frihet" (1868), sekä kokoelman „Studier
och föredrag" (2 os., 1888-95), joka sisältää
kirjoituksia ja esitelmiä kirjallisista aineista ynnä
ajankysymyksistä. B. ihailee Spinozan ja
Feuer-bachin filosofiaa ja on esittänyt heidän
elämäänsä ja mielipiteitään saksankielisissä
teoksissa „Ludw. Feuerbach, sein Wirken und seine
Zeitgenossen" (1891) ja „Spinoza, ein
Kultur-und Lebensbild" (1894) sekä on yhdessä Fr.
Jodiin kanssa toimittanut Feuerbachin teosten
kokonaispainoksen (1903 ja seur. vv.). Julkaissut
kirjoituksia kotimaisissa ja varsinkin
saksalaisissa aikakauskirjoissa. B. on ottanut osaa
Helsingin ruotsalaisen teatterin johtoon, ollen sen
pääjohtajana 1883-7, on julkaissut
yksinäytöksisen näytelmän „Konungens guddotter" ja
muodostellut Shakespearen näytelmiä teatteriesityk-
siä ja koteja varten ,,Sh:s dramatiska arbeten"
(6 os. 1879-87). A. Gr.
Bolinder, Jean (1813-99) ja Karl
Gerhard (1818-92), ruots. tehtailijoita. V. 1845
veljekset B. perustivat Bolinderin konepajan,
joka pienestä alusta kehittyi suureksi
laitokseksi. V. 1905 siinä oli työmiehiä n. 850; se
valmistaa varsinkin höyrykoneita, höyrypannuja
ja polttoöljymoottoreja, puunjalostuskoneita,
helloja ja kamiineja. Jean B. on huomattavasti
vaikuttanut puunjalostusteollisuuden
kehittymiseen Ruotsissa.
Bolingbroke [bolirjbrouJcJ, Henry St. John
(1678-1751), viscount, engl. valtiomies ja
kirjailija. Vaikka olikin torypuoluelainen, hän
liittyi Marlboroughin herttuaan, joka 1704 teki
hänet sotaministeriksi. Kun whigit kohtelivat B:ia
nurjasti (1708), vetäytyi hän syrjään ja omisti
aikansa opinnoille, mutta jo 1710 hän tuli uuden
toryministeristön ulkoasiain ministeriksi. V. 1713
hän sai aikaan Utrechtin rauhan; palkinnoksi
toimeliaisuudestaan kuningatar Anna antoi
hänelle viscountin arvon. V. 1714 B. tuli
pääministeriksi ; mutta kun hän kuningattaren
kuoltua ryhtyi keskusteluihin vallantavoittelijan
n. s. Jaakko lll:n kanssa, syytettiin häntä
valtiopetoksesta ja hänen täytyi paeta Ranskaan,
jossa hän 9 vuotta eleli yksityisenä henkilönä.
Walpole antoi hänelle luvan palata takaisin;
mutta sijaansa ylihuoneessa ei hän enää saanut.
Kirjailijana hän oli deistisen suunnan edustaja.
Huomattavin hänen teoksistaan on „Letters on
the study of history". (G. R.J
Bolintineanu
ä’-J, Demeter (1826-72),
romaanial. runoilija, otti 1840- ja 50-luvulla osaa
kotimaansa valtiolliseen taisteluun ja oli [-sentähden kaksi kertaa maanpaossa. B. on
kirjoittanut suosittuja isänmaallisia runoja, „Elena"
nimisen romaanin ja toimitti 1848 v:n
vallankumouksen jälkeen kansallisdemokraattista
lehteä „Poporul suveran". J. J. M.
Bolivar
t’-/, Etelä-Ameriikassa. 1. [-Kolumbian tasavallan departementti n. 62,000 km’,
206,983 as. (3 kmMlä), valkoihoisia, neekerejä
ja intiaaneja. B. sijaitsee Darien-lahden ja
Magdalena-joen välissä; tärkeimmät
vientitavarat ovat kaakao ja tupakka sekä rannikoilla
karja. Ilmanala on kuuma, epäterveellinen.
Pääkaupunki Cartagena (ks. t.) ; suurin
kauppakaupunki Barranquilla (ks. t.). — 2.
Venetsue-lan liittotasavallan valtio (v:een 1900). 372,447
km1, 135,000 as. Nyt 230,493 km’ ja 57,675 as.
(1907). B:n nyk. nimi Guayana (ks. t.) 1.
Angostura. — 3. Ecuadorin tasavallan provinssi
Andes-vuorten läntisellä rinteellä (n. s.
„ylänkö-provinsseja") 30,000 km3, 43,000 as. Pääkaupunki
Guaranda Chimborazon länsipuolella.
TV. S-m. (K. R. B.)
Bolivar f-i’-J, Venetsuelan rahayksikkö = 1 mk.
Bolivar /-i’-J, Simon (1783-1830),
Etelä-Ameriikan vapauttaja, synt. Caracasissa,
Vene-tsuelassa, opiskeli lakitiedettä Madridissa,
matkusteli useissa Euroopan maissa sekä Ameriikan
Yhdysvalloissa; päätti Washingtonin esimerkkiä
seuraten vapauttaa maansa vieraan vallan
ikeestä. Kun Caracasissa 1810 syttyi kapina
Espanjaa vastaan, taisteli B. kapinallisten
riveissä, kohoten ennen pitkää vapaussodan
johtavaksi mieheksi. V. 1813 hän sai useita voittoja
Bolgarin raunioita: „Pieni
minareetti".
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
