- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1129-1130

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bolivia ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1129

Bolivia

1130

ja saapui s. v. riemukulussa Caracasiin, jossa
sotajoukko tervehti häntä Venetsuelan
vapauttajana (1 i b e r t
a-d o r). Seuraavana
vuonna Venetsuelan
kansalliskokous antoi
hänelle diktaattorin
vallan. Tämän jälkeen
B:n joukot kärsivät
useita tappioita ja
hänen täytyi paeta
Jamaikaan ja
Haitin-saarelle. Sotaa
jatkettiin vaihtelevalla
onnella, kunnes 1819
voitiin Voittojen jälkeen
pitää kongressi
Ango-sturassa, jossa B.
valittiin Venetsuelan
hallituksen
päämieheksi. Hän samosi s. v. Uuteen Granadaan ja
yhdisti tämän maan ynnä Venetsuelan Kolumbian
tasavallaksi tullen itse sen presidentiksi. V.
1823-24 hän vapautti kenraali Sucren avulla Ali- ja Yli
-Perun; viimemainittu muutettiin vapaaksi
tasavallaksi saaden nimen Bolivia. B. tuli Perun
presidentiksi ja Bolivian protectoriksi. Ennen
pitkää alkoi herätä tyytymättömyyttä häntä
vastaan hänen omavaltaisen menettelynsä takia,
kunnes hän oli pakoitettu luopumaan vallasta
ensin Perussa ja sittemmin myöskin Kolumbiassa
(1830). Hän aikoi anastaa takaisin
valta-asemansa, mutta kuoli Santa Martossa 1830.
[Lar-razabel, „Life of Simon B." (New York, 1866) ;
Rojas, „Simon B." (Madr. 1883) ; De Schryver,
„Esquisse de la vie de B." (Bryssel 1899).]

Bolivia [-i’via] (esp. Repüblica Boliviana),
tasavalta Etelä-Ameriikassa, Brasilian,
Argentiinan, Chilen, Perun ja Paraguayn välissä. B.
ja Paraguay ovat maanosan ainoat valtiot, joilta
merenrannikko puuttuu; 1,470,196 km2, 1,953,916
as. (1906), joista n. 250,000 „villejä" intiaaneja.
Maan länsiosan täyttävät mesotsooiset
Rannikko-kordillieerit (tärkeimmät huiput Sajaman, 6,415
m, ja Oyaguan, 5,865 m yi. merenp. tulivuoret).
Idempänä kohoavat kidemäisistä ja
paleotsoc.i-sista liuskeista muodostuneet n. s.
Kuningas-kordillieerit (Cordillere real. Sorata 6,617 m ja
Illimani 6,405 m yi. merenp.) huippuineen.
Molempien vuoriryhmien välissä sijaitsee B:n 1.
Oruron kylmä ja kolkko ylätasanko, n. 4,000 m
yi. merenp. Tämä n. s. Puna-alue on matala-

La Paz ja Illimani.

harjuista maata, jonka vesistöt, suola- ja
ma-keanvedenjärvet, ovat kuivumistilassa.
Tärkeimmät ovat Titicaca-järvi (ks. t.), 3,854 m yi.
merenp., Laguna de Aullagas-järvi (ks. t.)
sekä Cienaga de Coipasan suolajärvi, mikä
kuitenkin kuivana aikana on suolarämemaana.
B:n itäosa taasen on alatasankoa. Tämän
pohjoinen osa kuuluu Amazon-virran
Madeira-lisäjoen ja eteläosa Paraguay-La Plata
systeemin Pilcomayo-lisäjoen jokialueeseen. Nämät
joet ovat vesiteinä sangen huonoja, sillä
Madeiran kosket ja Pilcomayon niukka vesimäärä
estävät pääsyn Atlanttiin. Madeiran lisäjoista
mainittakoon Madre de Dios, Beni ja Mamore
sekä rajajoki Brasiliaa vastaan, Guapore. B:n
kaakkoisosa, joka kuuluu Chaeo-alueeseeu, on
monasti laskua vailla. Alatasangon koko länsiosa
on tiheitten metsien peitossa, niin että
ainoastaan Mamoren ja Guaporen välinen alue on
sa-vannimaata. — Ilmanalaan nähden huomaa B:ssa
kolme eri aluetta. Kylmä puna, 3,000 m:stä
ylöspäin. Täällä ovat lumimyrskyt tavallisia.

Yhdestä kivestä tehty portti Ak-Kapanassa (Boliviassa).

vaikkakin lumiraja on hyvin korkealla
(Saja-malla n. 5,900 m). Punalla sijaitsevat
pääkaupunki La Paz, muinoin kuuluisa
„hopeakau-punki", Potosi ja Oruro sekä useita
vuori-kaivoksia. Alueella harjoitetaan etupäässä
vuori-työtä (hopeaa, tinaa, kuparia, vismuttia),
karjan- (laamaeläinten-) hoitoa ja kotiteollisuutta.
Keskialueella (tierra tempi a da 1. valles,
laaksot, 2,000-1,500 m) on maanviljelys tärkein
(lauhkean vyöhykkeen viljaa ja hedelmiä).
Alin, n. s. y u n g a-alue (vielä matalammalla
sijaitsevat laaksot ja tasangot) on kuuma ja
epäterveellinen; täällä vallitsee rikas ja
mahtava troopillinen kasvullisuus; ainoastaan
vuorten itärinteet ovat viljeltyjä ja tuottavat
kahvia, kokaa, kaakaota sekä kiinapuun kuorta. —
Asukkaat ovat espanjalaisia ja intiaaneja sekä
näistä syntynyttä sekakansaa. Ylänkömaan
intiaanit ovat joko puhtaita, aymarfi- ja
quichua-heimoon kuuluvia, tahi sekarotuisia. Intiaanien
kieli on vielä vallitsevana ylätasangolla.
Alankomaan asukkaat, amazonas-intiaanit, joihin
kuuluvat chiquitos y. m. heimot, ovat osaksi
vielä villejä, osaksi maataviljeleviä. Uskonto
on roomalais-katolilainen, kansansivistys on
hyvin alhaisella kannalla. Maassa on 5 n. s.
„yliopistoa", sen lisäksi arkkitehti- ja vuoriopisto,
lyseoita, seminaareja ja oppikouluja. Omaa
kirjallisuutta ei ole ja sanomalehdet ovat Etelä-

Simon Bolivar.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0619.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free