Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bologna ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1135
Bolzano-Bombay
1136
nen geometria. Venäläinen matemaatikko
Loba-tsevskij oli samaan aikaan, B:sta riippumatta,
tullut samoihin tuloksiin kuin tämä, jonka
vuoksi hänen nimensä liittyy samanarvoisena
epäeuklidiseen geometriaan. Molemmat lienevät
saaneet tutkimuksensa perusajatuksen Gaussilta.
J. L-g.
Bolzano [-&’-], Bernhard (1781-1848),
katolil. jumaluusoppinut ja filosofi. Erotettiin
1826 Praagin yliopiston professorinvirasta
kerettiläisten oppiensa tähden. Oli jumaluusoppineena
järkeisuskoinen, filosofina Leibnizin kannatlaja.
Tärkein teos: „Versuch einer neuen Darstellung
der Logik" (1837).
Borna, Lounais-Afrikassa, Kongo-valtion
samannimisen -piirikunnan pääkaupunki ja
Bana-nan (ks. t.) ohella Kongo-valtion tärkein
kauppakaupunki, hallituksen sija; 379 valkoihoista as.
(1903). B. sijaitsee alisen Kongon varrella, 75
km mereltä; joki on tänne saakka
purjehdus-kelpoinen suurimmillekin aluksille. IF. S-m.
Bomansson, Karl August (1827-1906),
valtionarkistonhoitaja, synt. Saltvikin pitäjässä;
tuli ylioppilaaksi 1847, maisteriksi 1853,
tohtoriksi 1858, valtionarkiston amanuensiksi 1859,
sen hoitajana 1870-83. Loppuiäkseen B. sai
vaikean silmävian, jonka tähden hän väistyi
yksityiselämään. B. oli merkkimiehiä historiamme
ja muinaisuutemme tutkimuksen alalla. 1853
toht. Grönbladin apumiehenä järjestäessään
valtionarkistomme vanhempaa osaa hän tutustui
sen rikkaisiin aarteisiin ja antautui innolla
arkistotutkimuksiin. Myös muinaistutkijana hän
on tehnyt kaivauksia tahi talteen ottanut
tärkeitä löytöjä. B. oli uuttera ja vaatimaton
tiedemies, koko sydämellään harrastaen alaansa, ja
Suomen hist. seuran perustajia. Hänen
tärkeimmät tutkimuksensa ovat: „Skildring af
folkrörelsen pä Aland 1808" (1852), „Kastelholm"
(1856), „Om Alands fornminnen" (väitösk. 1858),
„Ilertig Johan och hans tid" (väitösk. 1862),
sekä useat Hist. Arkistossa julkaistut
enimmäkseen Suomen keskiaikaista historiaa koskevat
kirjoitukset. K. S.
Bomarsund [bü-], maatila ja ent. linnoitus
samannimisen salmen rannalla Sundin pitäjän
Skarpansin kylässä Ahvenanmaalla. Lumparin
ja Vargatan selkien väliselle B:in salmelle oli jo
1812 päätetty rakentaa linnoitus, mutta vasta
1830 alkoivat sen perustustyöt. Sittenkuin ensin
puukasarmit oli saatu valmiiksi, rakennettiin
vuosien kuluessa ja suuria summia uhraten
pää-linnoitus sekä kolme vapaasti seisovaa tornia.
Päälinnoituksen asemakaava oli ’j, ympyrästä,
ja rakennettiin harmaasta kivestä sen
ulkoseinät, joihin aluksi oli B:n salmelle ja Lumparin
selälle päin varustettu yhteensä 88
ampumaluuk-kua. Torneista olivat yksi pohjois- ja
länsipuolilla sekä kolmas Prestön-saarella. Linnoitus ei
ehtinyt koskaan oikein valmistua, sillä sota
syttyi ennemmin kuin oli aavistettukaan. — B:n
linnoituksen kukistuminen lukeutuu n. s.
Itämaisen I. Krimin sodan (1853-56; ks. t.) tapauksiin,
sillä Turkin liittovallat. Ranska ja Englanti,
kun eivät Itämerelle lähettämällään laivastolla
päässeet Venäjän laivaston kanssa otteluihin,
päättivät tehdä hyökkäysretkiä maamme
rannikoille, ja niiden ensimäiseksi piiämaaliksi tuli
B:in linnoitus. Elokuun 9 p:nä 1854 lähetettiin
Bomarsund. (Kuva v:lta 1845.)
linnan päällikölle Bodiskolle kehoitus
antautumaan. Mutta kun hän ei tähän suostunut, alkoi
linnan pommitus 13 p:nä, kestäen 16 p:ään,
jolloin päälinnoituksen vihdoin täytyi antautua.
Liittolaisten joukkoja, joita johti englantilainen
Charles Napier sekä ranskalaiset
Perseval-Des-chènes ja Baraguay d’Hilliers, oli yli 12,000
miestä, ja linnoituksen puolustajia kaikkiaan
yli 3,000. Näistä viimemainituista joutui 1,700
vangiksi ja suurin osa niistä vietiin Englantiin.
Syyskuun 2 p:nä räjähdytettiin linnoitus osa
osalta ilmaan, eikä sitä Pariisin rauhassa 1856
tehdyn sopimuksen mukaan ole enää uusittu.
Tilukset, jotka ovat linnoituksen ympärillä, ou
nykyisin valtio vuokrannut yksityisille. K. S.
Bombarda (ransk. bombarde, it. bumbardo).
1. Uus. a) 1600- ja 1700-luvuilla käytännössä
ollut puinen puhaliussoitin. Bombardaa, josta
fagotti on johtunut, oli monta eri suuruutta.
Suurin, bombardone, oli yli 2,67 m pitkä. —
b) Vanhemmissa uruissa käytetty 16-jalkainen
pedaaliääni.
2. Kanuunoista käytetty vanhentunut nimitys.
Bombardeerata (ransk. bombarder),
pommittaa. — Bombardemangi, pommitus.
Bombardo ks. Bombarda.
Bombardon [böbardö’J (ransk.), syvä-ääninen
torvisoitin: käytetään torviorkestereissa.
Bombasiini (ransk. bombasin < kreik.
born-byx - silkkiäismato), alkuperäisesti italialainen
toimikas-sidoksinen silkkikangas: nykyään
myöskin jäljittelemällä valmistettu villasta. E. J. S.
Bombastinen (mlat. bombax = puuvilla), oik.
puuvillalla täytetty, mahtipontinen.
Bombax, villapuu, kasvisuku
Bombaceæ-heimossa. Korkeahkoja puita, joiden hedelmät
ovat sisäpuolelta karvaisia. Useimmat lajit
Ameriikasta. — Et.-am. ja liinsi-intial. B.
Cei-ftasta saadaan „paina limpa", „ceibavilla",
„kasviuntuva", ,.kapok" nimistä patjantäytettii.
Bombay
be’ij. 1. Presidenttikunta Intian [-keisarikunnassa Etu-Intian länsirannikolla 502,722
km1, 25,468,209 as. (1901) s. o. 50 km!:llä. Tästä
laukeaa 178,819 km3 ja 6,908,648 as.
vasallival-tioitten osalle. B:lun kuuluvat hallinnollisesti
myös Perim ja Aden, arabialaiset suojelusalueet,
Somalirannikko, Sokotra ja Kuria-Muria-saaret
(41,222 km’, 338,000 as.). Pohj.-osa (Gujarat
ja Sind) on enimmäkseen hedelmätöntä tasaista
tulvamaata. Etelässä erottavat jyrkät
metsäiset Ghats-vuoret kapean hedelmällisen ran-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
