- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1137-1138

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bombinator ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1137

nikkoalueen ylätasangosta. B. kuuluu
Indus-joeu suunpuoliseen vesialueeseen; sen kautta
virtaavat Tapti- ja Narbada-joet. Viimeisinä
vuosina ovat rutto ja nälänhätä raivonneet alueella;
v:sta 1901 on väkiluku vähentynyt 1,5 milj:lla.
Asukkaat ovat enimmäkseen mahratteja,
uskonnoltaan suurimmaksi osaksi hindulaisia tai
muhamettilaisia (n. kuudesosa) ; kristittyjen
lukumäärä ei nouse 200 tuhanteen. Etupäässä
keinokastelun avulla tuottaa maa hirssiä,
palkokasveja, riisiä, vehnää, erinomaista puuvillaa,
indigoa ja sokeriruokoa. Karjanhoito on
katovuosien tähden rappeutunut. Tärkeimmät
teollisuudenhaarat ovat puuvillakehruu- ja
kutoma-teollisuus sekä suolanhaihdutus. Merikauppaa
välittää B:n kaupunki (ks. alemp.). B:ta
hallitsee kuvernööri, joka vain osaksi on riippuvainen
varakuninkaasta. Maakunta on hallinnollisesti
jaettu 4 alueeseen (divisioniin). — 2.
Samannimisen presidenttikunnan pää- ja
satamakaupunki Itä-Intiassa, 776,006 as. (1901), joista
12,473 eurooppal. Sijaitsee 55 km2 suuruisella
Bombayn-saarella, joka rautatiesillalla on ison
Salsette-saaren yhteydessä. B. on Kalkutan

Bombay.

jälkeen Englannin Intian suurin kaupunki;
komeita rakennuksia ja kauniita toreja,
Maza-gaon nimisessä etukaupungissa ovat
suurenmoiset satamat ja ihanat puistot, mutta
alkuasukkaiden kaupunginosa (Black Town) on kurja
ja epäterveellinen. V:sta 1896 B. on kärsinyt
kovasti ruton takia; 10:ssä vuodessa on
asukasluku vähentynyt 46,000:11a. — B:ssa harjoitetaan
puuvilla-, mylly-, paperi- ja erilaatuista
taideteollisuutta. V:n 1904 tuonti oli n. 560 milj.
mk:n ja vienti n. 750 milj. mk:n arvoinen. 40 %
koko Intian kaupasta käy B:n kautta. B:ssa
käyneiden kauppalaivojen tonniluku oli 1904
1,666,871. B. on kuvernöörin asuinpaikka; siellä
on yliopisto ja ylioikeus. — B.-saari joutui 1530
portugalilaisille, 1661 Englannille. Suezin
kanavan valmistuttua on B:sta tullut Intian tärkein
kauppakaupunki. IV. S-m.

Bombinator, hännättömiin sammakkoeläimiin
kuuluva konnasuku. T u 1 i k o n n a, B. igneus,

1138

jolla on punaisenkirjava vatsapuoli, yleinen
Keski-Euroopassa. K. M. L.

Bombus ks. Kimalaiset.

Bombycilla ks. Tilhi.

Bombyx ks. Silkkiperhonen.

Bon [bö] (ransk., mon. bons, fem. bonne).
1. hyvä, mainio; hyvin. — 2. maksuosoitus.

Bon, Kap (lat. Promontorium candidum),
Afrikassa, Tuniksen koillisin niemi.

Bona, kaupunki Algeriassa, ks. Böne.

Bona (neutrin monikko, lat. sanasta bonus =
hyvä), omaisuus. —■ B. communia, yhteinen
omaisuus. — B. d o t a 1 i a, myötäjäiset. —- B.
opera, hyvät työt. — B. p u b 1 i c a,
valtion-omaisuus.

Bona Dea, „hyvä jumalatar",
milinais-italia-lainen maalaisjumalatar (= D a m i a, myös =
Fauna, MaiajaOps), jonka kunniaksi
Rooman ylhäiset naiset konsulin tai prætorin kodissa
hänen vaimonsa johdolla vestalien seurassa
joulukuun alussa viettivät juhlan uhritoimituksineen
kansan hyväksi. Myös hänen temppelinsä
Aven-tinus-kukkulalla oli miehiltä suljettu.
Jumalattaren apuun turvauduttiin taudinkohtauksissa ja
hänen temppelissään jaeltiin lääkkeitä. [G.
Wis-sowa, „Religion und Kultus der Römer" (1902).]

K. J. II.

Bona fide (lat.), hyvässä uskossa,
vilpittömästi ; bona fide s, vilpitön mieli.

Bona Sforza (1491-1557), Puolan kuningatar,
Milanon ruhtinaan Giovanni Galeazzo Sforzan ja
Isabella Napolilaisen tytär, joutui 1518
naimisiin Puolan kuninkaan Sigismund I:n kanssa.
Tästä avioliitosta syntyi yksi poika, kuningas
Sigismund II August ja neljä tytärtä, joista
nuorin oli Katariina, naitu Ruotsin Juhana
IIMle. Kuningatar Bona, joka eläissään teki
itsensä tunnetuksi vallanhimoisesta ja
vehkeile-västä luonteestaan, jätti jälkeensä melkoisen
perinnön (esim. Barin ruhtinaskunnan), josta
sitten syntyi pitkällisiä riitoja perillisten kesken.
[H. Biaudet, ..Le Saint-Siège et la Suëde"
(Ap-pendiee), 1907.] K. G.

Bonald [bona’lj, Louis Gabriel
Ambroise, vicomte de (1754-1840), ransk.
kirjailija ja filosofi; pakeni vallankumouksen aikana
Heidelbergiin, mutta palasi direktorihallituksen
aikana Ranskaan, jossa Napoleonin hallitessa
tuli opetusasiain hallinnon jäseneksi. B., joka
oli harras kuninkaanmielinen, tuli Bourbonien
palattua pääriksi ja Ranskan akatemian
jäseneksi ; menetti päärin arvon 1830. kun ei
suostunut tunnustamaan uutta hallitsijasukua. Ollen
mielipiteiltään jyrkästi vanhoillinen hän oli
aikanaan valtiollisen ja kirkollisen taantumuksen
huomattavimpia edustajia. Hänen teoksistaan
ovat tärkeimmät: „Théorie du pouvoir politique
et religieux" (1796), jonka mukaan maallisessa
yhteiskunnassa tulee vallita mitä läheisin yhteys
„valta-istuimen ja alttarin" välillä; „Législation
primitive" (1802) ; hänen kootut teoksensa
ilmestyivät 1859. [Victor de Bonald, „De la vie et
des écrits du vicomte de B."]

Bonaparte [ a’rt] (Buonaparte), korsikalainen
suku, josta keisari Napoleon I syntyi ja joka
luultavasti 16:nnella vuosis. oli muuttanut
Toscanasta Korsikaan. Sen jäsenistä mainittakoon:

1. Carlo B. (1746-85), Napoleon I:n isä,
synt. Ajacciossa, otti 1768 osaa Korsikan vapau-

Bombinator—Bonabarte

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0623.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free