- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1139-1140

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bombinator ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1139

Bonabarte

1140

dentaisteluun Ranskaa vastaan kenraali Paolin
johdolla, mutta alistui, kun yritys huomattiin
mahdottomaksi. Oli myöhemmin kuninkaallinen
neuvos ja asessori Ajacciossa. Suku, joka jo
ennen oli luettu kaupungin patriisiperheisiin,
korotettiin Ludvik XV:n aikana Korsikan
aate-lissäätyyn.

2. Maria Letizia B. (1750-1836),
edellisen puoliso ja Napoleon I:n äiti; syntyään
aatelista Ramolino-sukua, meni 14 vuoden iässä
1764 naimisiin, josta aviosta syntyi viisi poikaa
ja kolme tytärtä. Napoleonin päästyä valtaan
Letizia B. siirtyi Pariisiin, sai arvonimen
„madame möre", ja korotettiin valtakunnan
kaikkien armeliaisuuslaitosten ylimmäksi
suojelijaksi. Vietti seuraavat vuodet poikansa
loistavassa hovissa, oleskeli myös hänen kanssaan
maanpaossa Elbas&a ja asettui hänen lopullisen
kukistumisensa jälkeen 1815 asumaan Roomaan,
missä hän kuolikin. Oli tunnettu kauneudestaan
ja hyvästä älystään.

3. Josef B. (1768-1844), Neapelin ja
Espanjan kuningas, edellisten vanhin poika, pääsi
Napoleonin yletessä ja hänen vaikutuksestaan
korkeihin virkoihin m. m. 1797 Ranskan
lähettilääksi Roomaan sekä vihdoin Neapelin
Bourbon-suvun karkoituksen jälkeen 1806 tämän maan
kuninkaaksi. Hän ryhtyi nyt useihin
hyödyllisiin parannuksiin, mutta pakoitettiin keskellä
näitä toimiansa veljensä tahdosta 1808
nousemaan Espanjan horjuvalle valtaistuimelle. Tässä
maassa oli hänellä hyvin vähän kannattajia,
kansan enemmistö oli ilmi kapinassa, häneltä
puuttui varoja ja väkeä ja veljensä kohteli häntä
halveksien. Vittorian tappion jälkeen 1813
täytyi Josef B:n lopullisesti jättää Espanja.
Napoleonin kukistuttua hän ensin oleskeli
Ameriikassa, sitten Englannissa ja vihdoin Italiassa,
missä hän kuolikin. Hän haudattiin Pariisin
Invalidikirkkoon. Josef B. oli luonteeltaan
hyväntahtoinen mutta heikko, eikä hänen kykynsä
riittänyt kannattamaan sitä asemaa, johon hän
omatta ansiottaan oli joutunut.

4. Napoleon B. ks. Napoleon I.

5. Lucien (Lucian) B. (1775-1840),
Ca-ninon ruhtinas, Carlo B:n kolmas poika, pääsi
1798 viidensadanneuvoston puheenjohtajaksi,
missä virassa hän auttoi veljeänsä
toimeenpanemaan brumaire-kuun 18:nnen päivän
valtiokaap-pauksen. Veljesten välillä syntyi kuitenkin
erimielisyyttä varsinkin Lucien B:n mentyä
toistamiseen naimisiin, jota avioliittoa Napoleon
vaati purettavaksi, ja tarjosi turhaan veljelleen
sen sijaan Italian ja Espanjan kruunut. Lucien
B. siirtyi tämän johdosta Ameriikkaan, mutta
joutui englantilaisten käsiin, jotka pitivät häntä
sotavankinaan v:een 1814. Satapäiväisen
keisarivallan aikana hän jälleen piti veljensä
puolta. Esiintyi myös kirjailijana; on julkaissut
m. m. „Mémoires de Lucien Bonaparte" (1836).
Paavi korotti hänet Caninou ruhtinaaksi. Hän
oli Napoleon I:n veljistä lahjakkain.

6 Marie Anne Elise B. (1777-1820),
Napoleonin vanhin sisar, meni 1797 naimisiin
Felice Baeciocchin kanssa sekä korotettiin 1805
Piombinon ruhtinattareksi ja 1809 Toskanan
suuriherttuattareksi.

7. Louis (Ludvik) B. (1778-1846),
Hollannin kuningas, edellisten veli, seurasi Napoleo-

nia hänen sotaretkillään ja nai hänen
käskystään ja vastoin tahtoansa veljensä tytärpuolen,
kauniin Hortense Beauharnais’n, jonka kanssa
sitten eli onnettomassa avioliitossa. Nimitettiin
1806 Hollannin (siihenastisen Batavian
tasavallan) kuninkaaksi; L. otti tämän virkansa
vakavalta kannalta, koettaen kaikin tavoin
parantaa maan tilaa. Mannermaan
sulkemussään-nön johdosta, jota Napoleon ankarasti vaati
noudatettavaksi, mutta jonka L. huomasi tuottavan
häviötä Hollannille, hän iuopui 1810
kruunustaan, jonka jälkeen Hollanti yhdistettiin
Ranskaan. Oleskeli myöhempinä aikoinaan
enimmäkseen Italiassa, harjoittaen tieteellisiä opintoja
ja julkaisten kaunokirjallisia ja historiallisia
teoksia. Yksi hänen ja Hortense Beauharnais’n
pojista oli sittemmin keisari Napoleon III
(ks. t.).

8. Marie P a u 1 i n e B., aikaisemmin
tunnettu Carlotta nimellä (1780-1825), edellisten
sisar, meni ensin naimisiin kenraali Leclercin,
sitten 1803 ruhtinas Camillo Borghesen kanssa,
oleskeli myöhemmin Italiassa loistavan piirin
keskustana ja oli tunnettu kauneudestaan, mutta
myös kevytmielisyydestään. Oli Napoleonin
enimmin rakastama sisar.

9. Marie Annunciata B., myöhemmin
Carolineksi nimitetty (1782-1839), edellisten
sisar, meni 1800 naimisiin Joakim Murat’n
kanssa (ks. t.) ja nousi hänen kanssaan Neapelin
valtaistuimelle. Eli miehensä kuoleman jälkeen
Itävallassa ja Italiassa.

10. Jéröme (Hieronymus) B.
(1784-1860), Westfalenin kuningas, Napoleonin nuorin
veli, joutui merisotilaana Ameriikkaan, missä
nai erään kauppiaan tyttären, mutta erosi
Napoleonin käskystä puolisostaan ja palasi Ranskaan
v. 1805. Otti osaa veljensä sotaretkiin ja sai 1807
vastaperustetun Westfalenin kuningaskunnan,
mennen naimisiin Württembergin kuninkaan
Fredrikin tyttären Katarinan kanssa. Ollen
luonteeltaan hyväntahtoinen, mutta
kevytmielinen, tuhlasi hän kuningaskuntansa varat
ylellisyyteen ja nautintoihin, välittämättä
alamais-tensa tilasta; Napoleonin kukistuessa oli
hänenkin kuninkuutensa mennyttä (1813). — Kun
myöhemmin hänen veljensä poika, Napoleon III,
kohosi Ranskan hallitsijaksi, pääsi Jéröme B.
jälleen korkeihin arvoihin. Hänen poikansa
Napoléon Joseph Charles Paul, tavallisesti
sanottu „prinssi Napoleoniksi", esiintyi
myöhemmin B.-suvun vaatimusten kannattajana.

11. Charles Louis Napoléon B.,
edellisen veljen Louis B:n poika, ks.
Napoleon IIT.

12. Louis Lucien B. (1813-91), Lucien
B:n poika hänen toisesta aviostaan, kemisti ja
kielimies, kirjoitti m. m. „Baskin kielestä ja
suomensukuisista kielistä" („Langue basque et
langues finnoises", London 1862). Oli 1849
Ranskan kansalliskokouksen ja 1852 senaatin jäsen.
M. m. myös Suomalais-ugrilaisen seuran
kunniajäsen.

13. Roland B. (s. 1858), edellisen
veljenpoika, matkustelija ja maantieteellinen
kirjailija. Hänen teoksistaan mainittakoon („Notes
on the lapps of Finmark", 1886).

14. Napoléon Victor Jéröme
Frederic B. (s. 1862), Jérome B:n pojan „prinssi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:26:05 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/1/0624.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free