Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bonapartistit ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1141
Bonapartistit—Bone
1142
Napoleonin" poika, tätä nykyä Bonaparten
suvun valtiollisten vaatimusten edustaja, s. o.
Ranskan keisarikruunun vaatija. Enemmän
suosittu suvun kannattajien keskuudessa on
kuitenkin
15. Napoléon Louis Joseph Jérome
B. (s. 1864), edellisen veli, kenraali Venäjän
ar-meiassa. G. R.
Bonapartistit, valtiollinen ransk. puolue, joka
kannattaa Bonaparte-suvun
kruununvaatimuk-sia. Osa puolueesta tunnusti keisarillisen
prinssin, Napoleon lll:n pojan (n. s. Napoleon IV:n)
kuoleman jälkeen v. 1879 prinssi Napoleonin,
Jérome B:n pojan, suvun päämieheksi ja sen
vaatimusten perilliseksi. Toinen osa taas
kannatti hänen poikaansa Napoleon. Victoria, jonka
hänen isänsä kuoleman jälkeen (1S91) koko
puolue tunnusti kruununtavoittelijaksi. G. R.
Bonaventura /-«’-/ (1221-74),
Fransiskaani-veljesten etevin jumaluusoppinut, kuuluisa
nöyryydestään ja loistavista lahjoistaan. V. 1238
hän liittyi fransiskaaneihin, tuli 1253
opettajaksi Pariisin yliopistoon ja 1257 veljeskuntansa
kenraaliksi, 1273 kardinaaliksi ja Albanon
piispaksi. 1274 hän oli paavin lähettiläänä Lyonin
kirkolliskokouksessa, jonka aikana kuoli. 1482
B. kauoniseerattiin ja 1587 hän sai sijan suurten
kirkonopettajain joukossa. Jälkimaailma antoi
hänelle kunnianimen doctor seraphicus. Iiänen
teologiassaan yhtyvät skolastinen oppi ja
mysti-läisyyteen kallistuva hurskaus sekä askeettisuus.
Useita kertoja hän kynällään puolusti
veljeskuntaansa ja selibaattia. Hänen teoksistaan
mainittakoon hänen dogmatiikkansa „Breviloquium"
sekä kiitetty Franciscuksen elämäkerta.
Bonde, vanha ja kuuluisa Smälandista
kotoisin oleva ruots. ylimyssuku. Vaakunamerkkinä
on punainen sulkakeulavene
kultaisella pohjalla. Suku
jakaantui alkuansa kahteen
haaraan, joista vanhempaan
kuuluivat m. m.:
1. Törd
Rörikin-poika B. (k. 1417), ritari
ja valtaneuvos sekä
Raaseporin linnanpäällikkö
kuningas Albrektin aikana; oli
sittemmin Bo Joninpoika
Gripin kannattajia ja hänen testamenttinsa
toimeenpanijoita; siirtyi Margaretan puolelle
taistelussa Albrektia vastaan ja tuli Viipurin
käskynhaltijaksi 1403.
2. Knut Tordinpoika B. (k. 1413),
ritari ja valtaneuvos, edellisen poika, mainitaan
Turun linnanpäällikkönä 1410 ja kuoli Suomessa.
Hänen poikansa oli
3. Kaarle Knuutinpoika B. ks.
Kaarle Knuutinpoika (Kaarle VIII).
Nuorempaa sukuhaaraa olivat:
4. Törd Kaarlenpoika B. (k. 1466),
valtakunnan marski, taisteli urhoollisesti
tanskalaisia vastaan ja oli orpanansa Kaarle
Knuutin-pojan valtaistuimen parhaimpana tukena, kunnes
murhattiin 1456.
5. Gustaf B. (1620-67), valtaneuvos Karl
Filipinpoika B:n poika, valtaneuvos,
valtio-varainhoitaja. Oli reduktsionin kannattajia,
vaikka hän peruutuskollegin jäsenenä 1655
vastoin Herman Flemingin ankaruutta tahtoi sitä
Törd Bonden vaakuna.
maltillisemmin toimeenpantavaksi. Tuli 1660
valtiovarainhoitajaksi, jossa virassa noudatti
säästäväisyyttä sekä vaati rauhallista
ulkopolitiikkaa ja reduktsionin jatkamista. B. tuli siten
valtiokansleri M. G. de la Gardien etevimmäksi
vastustajaksi.
6. Karl B. (1648-99), kreivi, kuninkaall.
neuvos, presidentti; edellisen poika. Synt.
Tukholmassa. Toimi ensin diplomaattina; tuli 1684
reduktsionikommissionin jäseneksi sekä pani
Virossa v:sta 1685 alkaen peruutuksen toimeen
innolla, mutta samalla maltillisesti. Tuli 1687
Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherraksi, jossa
virassa hän muiden avustamana teki v. 1690
ehdotuksen sittemmin n. s. Uusmaalaiseen
verotusjärjestelmään sekä 1692 ruotujakolaitokseen
kolmea eteläisempää lääniä varten, jotka ehdotukset
hyväksyttiin ja otettiin käytäntöön. V. 1695
B. tuli kuninkaalliseksi neuvokseksi ja Tarton
hovioikeuden presidentiksi, korotettiin s. v.
kreiviksi ja 1697 kauppakollegin presidentiksi.
Samana v. hän määrättiin lähettiläänä
välittämään Ruotsin hallituksen puolesta Rijswiikin
rauhantekoa.
7. Gustaf B. (1682-1764), kreivi,
valtaneuvos, kirjailija, edellisen poika. Teki
nuoruudessaan useita matkoja ja otti sittemmin
vapaudenajan alkupuolella tehokkaasti osaa
valtiolliseen elämään. V. 1724 hän määrättiin
puheenjohtajaksi itäisempään niistä kahdesta
tutkijakunnasta, jotka 1723 v:n valtiopäiväin
päätöksen mukaan määrättiin tutkimaan Suomen
tilaa ison vihan jälkeen ja tekemään ehdotuksia
sen parantamiseksi. Tämä toimitus kesti noin
vuoden, 1725-26, käsitti Uudenmaan ja
Kymin-kartanon läänit ja suoritettiin menestyksellä.
V. 1727 B. valittiin valtaneuvoskuntaan, missä
hän Arvid Hornin (ks. t.) etevimpänä
kannattajana puolusti rauhallista ulkopolitiikkaa ja
tehokasta toimintaa sisällisen kehityksen hyväksi.
B. oli niitä neuvoston jäseniä, jotka voittoisa
hattupuolue 1739 erotti viroistaan. Vasta 1761
onnistui myssypuolueen saada B. jälleen
asetetuksi neuvoskuntaan. Pian senjälkeen, 1764, hän
jo kuoli. B:lla. jota valtiolliset vastustajansakin
kunnioittivat, oli myös paljon tieteellisiä ja
kirjallisia harrastuksia. Hänen teoksistaan, jotka
koskevat politiikkaa, historiaa ja
luonnontieteitä, mainittakoon: Kirjoitus Suomen
kansallisuudesta ja kielestä („Försök att igenfinna den
finska nationens oeh språkets härkorast".
Vit-terh. akad. handl. I, 1755), missä hän Rudbeckin
tapaan johtaa suomen kielen hebrean kielestä.
G. R.
Bondesen, Ingvor Andreas Nicolai
(s. 1844), tansk. kirjailija ja koulumies, esiintyi
ensi kerran kertoelmallaan „Styrismanden og
hans brud"; hänen myöhempi tuotantonsa
käsittelee joko historiallisia tai nykyaikaisia
talon-pojuu-elämästä otettuja aiheita. Huomattavin
hänen teoksistaan on „Skovstrup folk" (1885).
Bondeson, August Leonard (1854-1907),
ruots. kirjailija, lääkäri, sepittänyt lauluja
kotiseutunsa (Hallannin) murteella ja kirjoittanut
useita onnistuneita humoristisia kertomuksia.
Böne [bön] (Bona, H i p p o n a, arab. B i 1 e d
e 1-A n e b 1. „punaisten marjain kaupunki"),
Afrikassa, Algerian satamakaupunki Constantinen
departementissa, samannimisen lahden rannalla,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
