- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1151-1152

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bonnier ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1151

Bonsdorff

1152

tarkaksi tuntijaksi. Erittäin on mainittava, että
v. 1850 alulle pantu veroparselien uudistus, jonka
kautta vielä nykyisin pääasiallisesti voimassa
oleva n. s. maakirjaveron määräämis- ja
kanta-mis-järjestelmä otettiin käytäntöön, tapahtui B:n
jo 1827 laatiman ehdotuksen mukaisesti. B:n
toiminnasta valtiollisen elämän alalla
mainittakoon hänen osanottonsa 1863-64 ja 1867 vuosien
valtiopäiviin; konservatiivina hän usein joutui
vastakkain säätynsä nuorempien jäsenten kanssa.
Myöskin tieteellisenä kirjailijana B. on tehnyt
itsensä erittäin huomattavaksi, julkaisemalla
(1833) laajan teoksen „Storfurstendömet
Fin-lands kamerallagfarenhet, systematiskt
framställdt jota, mitä metodillisia ja muodollisia
puutteita siinä lieneekään, yhä vieläkin pidetään
meidän kameraali-lainoppimme tuntemisen
luotettavimpana lähteenä. Ansioidensa johdosta B.
1868 korotettiin vapaaherraksi. (K. B.dl.J

6. Evert Julius B. (1810-98),
luonnontutkija ja lääkäri, B. 3:n poika. Synt. Turussa 24
p. syysk. 1810, yliopp.
182è," fil. kaiid. ja
maist. 1832, lääket.
kand. 1834, Iis. 1836
ja toht. 1840. Tuli
1837 anatomian
pro-sektoriksi sekä
anatomian ja fysiologian
apulaiseksi. Harjoitti
1838-9 opintoja
Tukholmassa Anders
Re-ziuksen johdolla;
matkusti myöhemmin,

1852-3, Ruotsissa,
Tanskassa,
Hollannissa, Englannissa ja
Saksassa. V. 1846
anatomian ja
fysiologian professoriksi
Helsingissä. — Huomattava yliopistonopettajana
siitä, että hän anatomian opetuksessa meillä
pani käytäntöön omakätiset ja tarkat
leikkely-harjoitukset ja kertaukset, mikä oli tärkeätä,
koska lääkärien opetuksella siihen asti
melkoisessa määrässä oli ollut teoreettinen luonne ja
perustunut spekulatsioneihiu. Harjoitti 1840- ja
50-luvuilla innokasta tutkijan ja julkaisijan
työtä vertailevan anatomian alalla, työtä jolle
oli ominaista yksityiskohtainen tutkimus ja
vertailu erikoisesti ihmiseen; niin hän käsitteli
mateen kallonluita, ihmisen ja useiden eläinten
(lampaan, variksen, kurjen, mateen, rauskun)
aivohermoja, ihmisen y. m. sisälmyshermostoa.
erinäisiä verisuonia, lintujen solisluita y. m.
Teostensa kautta hänen onnistui ensimäisenä
Suomessa suuressa määrin herättää aikuisissaan
nuorissa lääkäreissä halua itsenäiseen tieteelliseen
luonnontutkimukseen, osaksi anatomian, osaksi
lääkintäopin alalla. Saavutetut anatomiset
tulokset, julkaistut osaksi Suomen tiedeseuran
Acta-sarjassa, osaksi väitöskirjoina, tunnustetaan
vieläkin arvokkaiksi. — Käytännöllisenä lääkärinä
ja lääketieteellisenä kirjailijana B. oli myös
erinomaisen uuttera (v:sta 1835). nän on erittäin
muistettava siksi, että lääkkeiden ohella myös
käytti kylmävesiparannusta (Kupittaalla lähellä
Turkua v:sta 1853). Samoin hän luopui myös
oikeuslääketieteessä vallitsevasta mielivaltaisesta

K. J. Bonsdorff.

kuolettavien ruumiinvammojen jaoituksesta, ja
aiheutti senkautta väittelyn, joka johti
luonnollisempaan käsitykseen oikeuslääketieteen
suhteesta lainsäädäntöön. — Professorina ollessaan
B. vaikutti erinomaisen tarmokkaasti yliopiston
kokoelmien hyväksi. Tosin raukesi hänen
ensimäinen suunnitelmansa ruveta eläintieteilijäksi,
mutta vuosisadan keskivälillä sai työteliäs
anatomi, Magnus von Wrightin avulla, toimeen
oivallisen kokoelman Suomen lintuja (joka
vieläkin kuuluu yliopistomme parhaimpiin) sekä
linnunmunia ja kaksisiipisiä hyönteisiä. V. 1858,
kun yliopisto sopi Societas pro fauna et flora
fennica-seuran kanssa kotimaisten kokoelmien
ylläpidosta, ei yliopistolla ollut mitään muita
eläintieteellisiä kokoelmia Suomesta kuin Btn.
Hänen ahkeran ja uhrautuvan toimintansa
tähden saivat hänen toimestaan syntyneet
kokoelmat „Bonsdorffin Museon" nimen. — Otettuaan
v. 1871 eron virastaan B., jonka mielenkiintoa
tieteelliselle perustukselle nojautuva
maanviljelys aina oli herättänyt ja joka myös oli
julkaissut useita sitä käsitteleviä kirjoituksia, melkein
yksinomaan omisti työnsä Uskelassa olevan
maatilansa Eriksbergin hoitoon. 1880-luvulla hän
tuli vähitellen yhä sokeammaksi; kuoli tilallaan
30 p. heinäk. 1898. [Otto E. A. Hjeltin sepittämä
muistokirjoitus (Acta Soc. Sc. Fenn., XXVI,
1900).] J A. P.

7. Axel Edvard B. (s. 1839), suomal.
geodeetti (ven. palveluksessa), papinpoika; sai
koulukasvatuksensa Suomen kadettikoulussa ja
nimitettiin, käytyään Pietarin tykistöakatemian
ja yleisesikunnan akatemian geodeettisen
osaston, topografikunnan geodeetiksi. On sittemmin
Venäjällä ja Suomessa johtanut useita
topografian alaan kuuluvia töitä. Ylennettiin
kenraalimajuriksi v. 1888. On julkaissut muutamia
tieteellisiä tutkimuksia, m. m. „Fenniassa" Suomen
rannikkojen kohoamisesta. J. L-g.

8. Ernst Jakob Waldemar B. (s.
1842) (Axel Edvard B:n veli), koulumies ja
matemaatikko. Kilos, tohtoriksi 1871;
nimitettiin v. 1863 Jyväskylän seminaarin lehtoriksi ja
v. 1875 matematiikan ja luonnontieteiden
yliopettajaksi suomalaiseen normaalilyseoon, jossa
virassa vieläkin on. Vuodesta 1891 alkaen
kou-lunopettajien edustajana ottanut osaa
valtiopäiviin vuoteen 1900 saakka. Nimitettiin v. 1906
Suomen kauppakoulujen tarkastajaksi. Sai
professorin arvonimen 1884. — On julkaissut joukon
tieteellisiä tutkimuksia, etupäässä
invariantti-teorian ja korkeamman geometrian alalta. On
sitä paitsi koulujen tarpeeksi matematiikan eri
aloilta toimittanut oppikirjoja ja
esimerkkikokoelmia, jotka ovat hyvin laajassa
käytännössä, sekä yleistajuisen „Tähtitieteen" (Hels.
1899). J. L-g.

9. Hjalmar Gabriel von B. (s. 1858),
lääkäri, professori; tuli 1889 lääketieteen ja
kirurgian tohtoriksi väitöskirjallaan „Studier
öfver den tuberkulösa höftleds infiammationen";
nimitettiin 1902 kirurgian ylimääräiseksi
professoriksi. B:n toiminta sekä käytännöllisenä
lääkärinä että myöskin tiedemiehenä on laaja
ja monipuolinen. Vuodesta 1897 B. on ollut
Helsingin diakonissalaitoksen kirurgisen osaston
ylilääkärinä: vuoden 1900 hän oli Suomen
lää-käriseuran puheenjohtajana. Hänen opintomat

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0630.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free