Tietosanakirja / 1. A-Confort / 1157-1158 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Borbás ...

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

vesoista imelää nestettä n. s. „toddy”a, joka
helposti alkaa käydä, jolloin siitä tislataan
arrakkia. Nesteestä saadaan sen
lisäksi sokeria, „jaggarasokeria”
Rungon ytimestä saadaan
saagoa, hedelmät ovat
alkuasukkaiden jokapäiväisenä ruokana,
nuoria versoja käytetään
vihanneksina, lehtiä kattojen
peitteiksi ja palmikoiinistöihin.
Vanhat rungot ovat lujia
rakennushirsiä ja arvokkaita
tarvepuita. Malabar-rannikolla
käytetään valkeita nuoria
lehtiä paperina, jolle kirjoitetaan
rautapuikoilla.


Borassus-palmu.<br/>
a kukka, b kukinto.

Borbás, Vince [borbāš
vintsä] (1844-1905), unkaril.
kasvitieteilijä. Käsitellyt
erinäisissä julkaisuissa kotimaansa
kasvimaantiedettä sekä
kirjoittanut monografioja moniaista
siemenkasvisuvuista.

Borchgrewink, Carsten (s. 1864), norj.
etelänapamaitten tutkija. Siirtyi 1888
Austraaliaan, missä hän toimi maanmittarina ja
luonnontieteitten opettajana. V. 1894 B. lähti norjal.
„Antarctic” nimisellä hylkeenpyyntilaivalla
etelänapamaihin. — Pidettyään esitelmän 6:nnessa
kansainvälisessä maant. kongressissa Lontoossa
1895, B. sai englantilaiset kustantamaan
retkikunnan etelänavalle. Hän talvehti antarktisella
mantereella ja eteni 1900 täällä pitemmälle kuin
kukaan muu ennen häntä (78° 50′ etel. lev.).
Hän määräsi myös magneettisen etelänavan
aseman. V. 1902 Washingtonin maant. seura lähetti
hänet Martinique-saarelle tutkimaan suurta
tulivuorenpurkausta. Matkoistaan hän on kertonut
teoksissaan „First on the Antarctic continent”
sekä „Nærmest sydpolen 1900”. Lontoon Royal
Society on julkaissut hänen tieteelliset
havaintonsa. W. S-m.

Borchsenius, Otto Frederik Christian
(s. 1844), tansk. kirjailija, alkuaan Brandesin
vaikutuksen alainen, mutta sittemmin hänen
kiihkeä vastustajansa „Morgenbladet” ja
„Dannebrog” lehdissä. B. on julkaissut Tanskan
19:nnen vuosis. kirjallisuushistoriaa valaisevia
teoksia, kuten „Fra fyrrerne” (2 nid. 1878-80) ;
„Hjemlige interiörer” (1894) ja „To digtere”
(1886). — Myöskin ruotsalaiseen kirjallisuuteen
B. on tutustuttanut tanskalaisia, kääntämällä
tanskaksi Rydbergin, Strindbergin ja rouva
Edgrenin teoksia. V. K-i.

Bord[būrd] (ruots.), laivanlaita,
laivanparras.

Borda [-a´], Jean Charles de (1739-99),
ransk. matemaatikko ja upseeri, oli ensin
insinöörinä, mutta siirtyi sitten meriväkeen. Häntä
pidetään ranskalaisen laivanrakentajakoulun
perustajana. Sitäpaitsi hän on tehnyt itsensä
tunnetuksi useilla tieteellisillä tutkimuksilla ja tuli
aikaiseen akatemian jäseneksi. B. on määrännyt
sekuntiheilurin pituuden uudella ja varsin
tyydyttävällä menettelytavalla ja oli yhdessä
muiden ranskalaisten oppineiden kanssa mukana
metrijärjestelmän käytäntöön ottamista
järjestettäessä. (V. V. K.)

Bordeaux [bordō´], eräs atsoväriaine (ks. t.).

Bordeaux [bordō´], Gironden departementin
pääkaupunki ja Ranskan suurin
merikauppapaikka Atlantin rannikolla, Garonne-joen
vasemmalla rannalla, n. 100 km sen suulta. 251,947 as,
(1906). B. on Ranskan viinikaupan pääpaikka.
Satama on matala, joten isot laivat joko
käyttävät Pauillacin ulkosatamaa, tahi
saapuvat kaupunkiin nousuveden aikana. Laiturit
ulottuvat 7 km pituudelta pitkin joen
kumpaakin rantaa. Sen yli on rakennettu 487 m pitkä
silta etukaupunkiin La Bastideen ja
rautatiesilta. Sataman pohj.-osa on varustettu
sulkualtailla, joissa vesi aina pysytetään nousuveden
tasossa. B. on rakennettu tasaiselle maalle.
Sen kauppa on vilkas ja keskittyy etupäässä
Judaïque-kadulle. Suuret viinivarastot ovat B:n
pohj.-osassa. B:n kautta viedään suuret määrät
kuivatettua turskaa Newfoundlandista
Espanjaan ja Italiaan. Sardiinisäilyketehtaita, osterin
vientiä. Näitä saadaan Arcachon-lahdesta (ks t.),
missä Euroopan suurimmat osterimatalikot
sijaitsevat. Muita tärkeitä kauppatavaroita ovat
vuodat, siirtomaa- ja puutavarat, vihannekset ja
hedelmät. Teollisuus on tärkeä. Harjoitetaan
laivanrakennusta, lasin-, tynnyrin- ja
liköörinvalmistusta. kemiallista teollisuutta y. m. B:ssa
on yliopisto, siirtomaainstituutti, tiedeakatemia,
taide-, meri-, kauppa- ja maanviljelyskoulu,
oppikouluja, seminaari, kirjasto, tähtitorni y. m.
Prefektin asunto. B:n nimenä oli aikaisemmin
Burdigala, joka oli pääpaikka biturigein
maassa; roomalaisaikaan se oli Aqvitania
Secunda nimisen maakunnan pääkaupunki.
Keskiajalla se tuli 1159 Englannin vallan alle ja
saavutti suuren kukoistuksen. Keskiajalla oli B:ssa
neljä kirkolliskokousta. 1451 ranskalaiset
valloittivat sen takaisin. Vallankumouksen aikana
jakobiinit hävittivät sitä, se kun oli girondistien
pääpaikka. V. 1871 kokoontui B:hon se
kansalliskokous, joka valitsi Thiers’in hallitusvallan
johtajaksi ja vahvisti rauhanehdot Saksan kanssa.
W. S-m.

Bordeaux-viinit [bordō´-], kehuttuja, hyvin
kestäviä viinilajeja, punaisia ja valkeita, joita
etupäässä saadaan Gironden departementista
Ranskasta. Tunnetuimmat punaiset lajit ovat
Château Lafitte, Château Latour, Château
Margaux, Châteaux Haut-Brion, Palmer,
Pontet-Canet; paljon käytetty valkea laji on
Sauterne-viini. Useilla b.-viineillä on nimensä
valmistuspaikkansa mukaan. Alkoholin keskimääräinen
painoprosentti on n. 8, ekstraktia on n. 2,4 %.

Bordelli (ransk. bordel), poliisin valvonnan
alainen haureudenharjoituspaikka.

Bordereau [bordrō´J (ransk.), luettelo; lista,
jossa luetellaan mukaua seuraavat asiakirjat ja
paperit. Kuuluisa on se b., jolla Dreyfusin jutussa
oli niin huomattu sija.

Border States [bōdə steits],
Pohjois-Ameriikassa, „rajavaltiot”; niin nimitettiin aikanaan
pohjoisia orjavaltioita Delaware, Maryland,
Kentucky, Missouri ja Virginia, jotka kuitenkin
viimeksi mainittua lukuunottamatta
kansalaissodassa liittyivät pohjoisvaltioihin.

Bordes [bord], Charles (s. 1863), ransk.
säveltäjä, César Franckin oppilas. B. on tutkinut
baskilaisia kansansävelmiä ja vanhaa
kirkkomusiikkia; johtaa Pariisissa v. 1898 perustettua
kirkkokuoroa „Schola cantorum de St. Gervais”.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>