- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1165-1166

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Borgman ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1165

Borgman—Borgundin sauvakirkko

1166

Borgman, Ivan (s. 1849), ven. fyysikko,
Pietarin yliopiston professori, suorittanut
tutkimuksia etupäässä sähköopin alalla. V. V. K.

Borgmästargrund, saari Pietarsaaren
kaupungin pohjoispuolella; sillä, metsään hakatussa
aukossa on B:n johtoloisto Pietarsaaren väylän
varrella. K. S.

Borgnäs ks. Pornainen.

Borgs ks. P u o d i n k y 1 ä.

Borgström, uusmaalainen kauppiassuku, on
ottanut nimensä synnyinkaupunkinsa Porvoon
ruotsalaisesta nimestä, missä se ei kuitenkaan
enään ole edustettuna. Sen jäseniä olivat:

1. J o h a n B. (1723-85), koulumies, fil. maist.
1748, nimitettiin ilman hakemusta matematiikan,
luonnonhistorian ja talousopin dosentiksi Turun
yliopistoon. Oli Porvoon lukiossa v:sta 1750
alkaen ensin matematiikan ja logiikan, sitten
kaunopuheisuuden (s. o. latinan kielen) ja
vihdoin jumaluusopin lehtorina ja seitsemän
kertaa opiston rehtorina. Vihittiin papiksi ja sai
Greifswaldin yliopistolta 1756 jumaluusopin
tohtorin arvon.

2. E r i k B. (1767-1829), Helsingin raatimies,
otti osaa Suomen lähetystöön v. 1808 sekä Porvoon
valtiopäiviin 1809 Helsingin edustajana; hukkui
tapaturmaisesti Helsingin Pohjois-satamaau.

3. Henrik B. (vanhempi) (1799-18S3),
liikemies, lahjoittaja, B. l:n veljenpojan poika,

syntyi Loviisassa huh
tik. 4 p:nä 1799. B.
sai nuorena ja
varattomana palvellessaan
puotipoikana
Helsingissä v. m. kokea
paljon vastuksia, mutta
pääsi sittemmin
ruotsinkieliseksi kirjeenvaihtajaksi erään
liverpoolilaisen kauppahuoneen palvelukseen,
missä toimessa hän
sai tilaisuutta
hankkia itselleen sekä
kauppias- että
yleistäkin sivistystä. Hän
aloitti 1825
asioitsija-ja konttoriliikkeen, johon sittemmin yhdistettiin
muita liikehaaroja ja joka vähitellen B:n
uutteruuden kautta laajeni yhdeksi maamme
suurimmista; perusti 1834 tupakkatehtaan Helsinkiin.
B. otti osaa Forssan puuvillatehtaan
perustamiseen 1847 ja tuli kauppaneuvokseksi 1851. Hänen
suurta kokemustaan kauppa- ja raha-asioissa
käytti hallitus usein hyväkseen; niin oli hän
jäsenenä rahanuudistuskomiteassa 1862. B. oli
myös kirjallisuuden ja taiteen ystävä, ja hänen
kotinsa tuli niitä harrastavien piirien
keskustaksi. Yleishyödyllisiin tarkoituksiin hän antoi
paljon lahjoituksia ja muistettavaa on myös, että
hän 1851 tarjosi J. W. Snellmanille, jolla siihen
aikaan ei ollut mitään tointa, paikan
konttorissaan. Erityisesti B. harrasti puutarhataidetta.
Niinpä hänen alkuunpanostaan eräs yhtiö
ryhtyi 1834 Ullanlinnan kylpylaitosta sekä
Kaivopuistoa suunnittelemaan ja 1851 hän pani alkuun
toisen yhtiön Eläintarhan istuttamista varten,
jonka alueen kaupunki antoi vuokralle.
Vuokraajan loputtua 1877 puisto jätettiin kaupungin

Henrik Borgström.

omaksi. B. kuoli Helsingissä 30 p. toukok. 1S83
ja kiitolliset kansalaiset pystyttivät hänen
rintakuvansa Eläintarhaan 1888. — Nai 1827
Karolina Kristina Kjemmerin, joka paljon toimi
Helsingin köyhäin hyväksi.

4. Henrik B. (nuorempi) (1830-65),
liikemies, taloustieteen tutkija, edellisen poika,
ylioppilas 1845, lakitieteen kandidaatti 1857. Tutki
senjälkeen matkoilla varsinkin kansantaloutta
ja pankkiliikettä. Palattuaan hän julkaisi
ruotsin kielellä kirjaset ,,0m hypoteksföreningar"
(1S58) ja „Penningeställningen 1859 och
privatbanker" (1859), joissa hän lausui sen mielipiteen,
että metallirahan tulisi olla ainoana laillisena
maksuvälineenä ja että yksityispankkeja pitäisi
liikkeen parantamiseksi perustaa Suomeen. Pani
alkuun hypoteekkiyhdistyksen (1860) ja Suomen
yhdyspankin (1862), jonka ensimäiseksi
toimitusjohtajaksi hän tuli. Oli myös alkuunpanijoita,
kun hallitukselta anottiin pakkokurssiu
lakkauttamista. Siihen aikaan heräävään valtiolliseen
elämäämme B. otti innokkaasti osaa; niinpä
hänen asunnossaan neuvoteltiin toimenpiteistä, kun
yleinen mielipide valiokuntamanifestin kautta
huhtik. 1861 oli joutunut kuohuksiin. B:n
lupaavan uran katkaisi ratsastusretkellä sattunut
tapaturma.

5. Johan Leonard B. (1832-1907),
liike-ja valtiopäivämies, lahjoittaja, edellisen veli.
Ylioppilaaksi tultuaan B. oleskeli ulkomailla
monta vuotta käytännöllisesti perehtyäkseen
liikealaan ja otti isänsä kuoltua haltuunsa
liikkeen pääjohdon. Oli useampia kertoja
porvaris-säädyn ja suostuntavaliokunnan jäsenenä ja otti
esim. 1885 ja 1891 vuoden valtiopäivillä innolla
osaa tullikysymyksen käsittelyyn. Sortovuosina
elämänsä loppuaikoina B. niinikään esiintyi
laillisten oikeuksiemme hartaana puolustajana. —
Säveltaiteen suosijana B. oli Helsingin
Musiikkiopiston perustajia 1882 ja sen johtokunnan
ensi-mäisenä puheenjohtajana; testamentin kautta
hän lahjoitti opistolle 200,000 markkaa.
Yliopistolle hän on jättänyt „H. Borgströmin
stipendirahaston", joka hänen isänsä toimesta
1S40-luvulla kerättiin. Rahastosta annetaan apurahoja
musiikkia harjoittaville ylioppilaille. G. R.

Borgundin sauvakirkko Norjassa 20 km. n
päässä Sogne-vuonon sisimmästä pohjukasta.

Borgundin sauvakirkko.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0637.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free