- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1167-1168

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Borgman ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1167

Borgå—Born

1168

rakennettu luult. vuosien 1150-1200 välillä;
säilytetään nykyään muinaismuistona. Erittäin
hyvin säilyneenä se tarjoaa tyypillisen näytteen
Norjan sauvakirkoista (stavkirker), jotka
rakennettiin hongasta siten, että seinäkehikkö
tehtiin pitkistä pystysuoraan asetetuista
paaluista („sauvoista"). Kirkon melkein
neliömäiseen, pylväillä eri laivoihin jaettuun
päähuonee-seen liittyy jokseenkin suuri alttarihuone, jossa
on puoliympyränmuotoinen kuorikomero 1. absidi,
ja päähuoneen ulkopuolella kiertää kirkon
ympäri matala käytävä. Keskilaivan katolla on
pieni neliskulmainen torni. Ornamentiikka
noudattaa romaanilaista tyyliä sisältäen kuitenkin
aito norjalaisia aineksia. Hyvin
silmää-kiehtovan ulkonäön antaa näille sauvakirkoille niiden
jyrkkätaitteiset katot omituisine
päätykoristuk-sineen sekä seinien ja kattojen mustunut
paanu-peite. E. R-r. & E. S-m.

Borgå ks. Porvoo.

Borgön, vuorenkukkula, Borgbodan kylässä
Ahvenanmaan Saltvikissa; kukkulalla on
Vi-kingaböle niminen kivilatomuksesta muodostettu,
yli 250 metriä pitkä kukkulaa piirittävä muuri.

K. S.

Bori, ks. Boori.

Boris, alkuaan Bo gor is (niin
bysanttilaisissa lähteissä), mongolilaisturkkilaista alku
perää oleva nimi. Sen ensimäinen kuuluisa
kantaja oli Bulgaarian ruhtinas B„ joka 864 antoi
kreikkalaisten kastaa itsensä ja suurimman osan
kansaansa kristinuskoon ja otti nimekseen
Mikael (ks. Bulgaaria, historia). Loppuikänsä
B. vietti luostarissa ja julistettiin kuolemansa
jälkeen (907) pyhimykseksi. J. J. il.

Boris Gleb, pieni maakaistale Ruijassa
Paatsjoen länsirannalla, jäi 1826:n rajasopimuksessa
Venäjälle, siellä kun oli vanha venäläinen
kappeli, jossa kävi kreikkalais-katolisia lappalaisia.
Myöhemmin sinne on rakennettu uusi
kappeli-kirkko. Pyhiinvaelluspaikka.

Boris Godunov [-i’- -o’v], Fedorovits
(1552-1605), ven. tsaari, tataarilaista sukuperää,
pääsi Iivana IV:n aikana vaikuttavaan asemaan ;
tämän pojan, heikon Fedorin aikana hän johti
kokonaan hallitusta ja naitti sisarensa hänelle.
Kun Fedor kuoli 1598, valitsivat bojaarit B:n
tsaariksi, nän perusti linnoituksia ja
kaupunkeja, muun muassa Tobolskin, ja kutsui eteviä
miehiä Länsi-Euroopasta Venäjälle; mutta pian
syntyi levottomuuksia, kun n. s. Vale-Dmitri
(ks. t.) kasakoitten ja puolalaisen joukon mukana
marssi Moskovaa kohden. B. kuoli äkkiä 1605.

K. O. L.

Boris ja Gleb, kaksi Venäjän suuriruhtinaan
Vladimir Suuren poikaa, jotka heti isän
kuoleman jälkeen (1015) murhasi heidän veljensä
Svjatopolk, joka oli anastanut Kijevin. Kirkko
julisti heidät pyhimyksiksi (1071) ja heidän
kunniakseen rakennettiin kirkkoja. Toukok. 2
päivänä (vanhaa lukua), jolloin heidän luunsa
v. 1071 siirrettiin Vysgorodin kaupunkiin,
vietetään vieläkin Venäjällä kirkollista juhlaa heidän
kunniakseen.

Borisoglebsk /-e’-/, Tambovin kuvernementin
piirikaupunki Venäjällä, 22,309 as. (1897), Donin
syrjäjoen Iloperin ja Grjazi-Tsaritsynin radan
varrella; 230 km Saratovin kaupungista länteen;
viljakauppaa.

Borisov, kaupunki Venäjällä, Minskin
kuver-nementissa; n. 15,000 as. Sen pohjoispuolella
kulki Napoleon 1812 joukkoineen Berezinan yli.

Borissa ks. Vanninen.

Borkhusen ks. B u r g h a u s e n.

Borki, kylä Venäjällä Harkovin
kuvernemen-tissa Kursk-Harkov-Rostovin radan varrella;
siellä 29 p. lokak. 1888 keisarillinen juna
suistui kiskoilta, jolloinka 21 henkilöä kuoli ja 37
vahingoittui. Keisari Aleksanteri III,
keisarinna, penntöruktinas (Nikolai II) ja
keisarillinen perhe pelastuivat vahingoittumatta, vaikka
heidän vaununsa särkyivät.

Borku (Borgu), Ranskan suojeluspiiriin
kuuluva ryhmä vuorisia keitaita Saharan
itäosassa, Fessanin ja Wadain välillä, Afrikassa;
16,000 km’, n. 10,000 as. (tibbuja, puoleksi
paimentolaisia). Keidas on tärkeä risteyskohta
Wadain, Kanemin ja Fessanin välisille
karavaaniteille. Ks. myös Borugung. IV. S-m.

Borkum, Ems-joen suulla sijaitseva Itäfriisein
saariryhmään kuuluva, Preussin omistama
hiekkainen saari Pohjanmeressä, 2,260 as. (1905) ;
marski- ja laidunmaita. Tärkeä loistotorni ja
meripelastusasema. Paljon käytetty
merikylpy-paikka saaren länsirannalla.

Born, Bertrand de, trubaduuri, ks.
Bertrand de B.

Born. 1. Samuel Fredrik von B.
(1782-1850), maaherra, tuli käytyänsä
Haapaniemen sotakoulua upseeriksi ja otti kunnialla
osaa 1808-09 vuosien sotaan, kohoten majuriksi.
V. 1810 hän otti eron sotapalveluksesta ja siirtyi
Suomeen. Nimitettiin 1820 Oulun läänin
maaherraksi, 1826 senaatin jäseneksi ja
varapuheenjohtajaksi. Riita kenraalikuvernööri Zakrevskin
kanssa sai hänet kuitenkin jo kahden vuoden
jälkeen ottamaan eronsa, minkä jälkeen vietti
loppuikänsä hoitamillaan maatiloilla.

2. Johan August von B. (1815-78),
valtiomies, edellisen poika, tuli 1842
protokolla-sihteeriksi senaatin
valtiovarain-toimituskun-taan, 1855 tullilaitoksen päälliköksi, 1865
jäseneksi senaattiin, josta otti eron 1873. B. nautti
hallituksen suurta luottamusta, ja oli m. m
jäsenenä niissä tärkeissä komiteoissa, jotka
asetettiin Suomen perustuslakien kodifioimista ja
hallituslaitosten uudestijärjestämistä varten. 1872
vuoden valtiopäivillä hän oli
varamaamarsalk-kana, 1877-78 maamarsalkkana. Mielipiteiltään
hän oli vanhoillinen, jopa virkavaltainenkin,
luonteeltaan suora ja pelvoton. Korotettiin 1864
vapaaherrasäätyyn.

3. Viktor Magnus von B„ valtiomies,
edellisen poika, s. 8 p. lokak. 1851, antautui
lainopillisia opintoja harjoitettuaan maatilojansa,
Sarvilahtea y. m. hoitamaan, ottaen ahkerasti
osaa kunnallisiin toimiin. Valtiopäivillä
1877-78 hän oli ensi kerran mukana aatelissäädyssä
ja herätti huomiota m. m. vastustamalla
asevelvollisuuden säätämistä. V:sta 1885 B. oli
säätynsä johtomiehiä, edustaen siinä varsiukin ensi
aluksi jyrkästi vanhoillista ja ruotsalaista
kantaa. Kun Bobrikovin sortoaika alkoi, asettui
B. pontevasti vastarinnan eturiveihin, liittyen
yhteistyöhön entisten vastustajain kanssa, ja oli
niitä kansalaisia, joita ensinnä huhtikuussa 1903
karkoituskäsky kohtasi. V. 1905 kotimaahan
palattuansa, hän määrättiin Suomen natelissää-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:26:05 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/1/0638.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free