- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1171-1172

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Borneerata ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1171

Borniitti—Borromeo

1172

merin ja Skånen välisellä eristetyllä
matalikolla, jota kaikin puolin syvät laskeumat
ympäröivät. Saari on n. s. horsti, joka on jäänyt
jäljelle suuremman graniittialueen vajotessa.
Pohj.-osa on grauiittiylänköä aina 100 m:n
korkuisine, jyrkkine rantoineen (esim. H a
m-meren). Sisäosan peittävät sorasavi ja hiekka
(diluviaalista) ; etelä- ja länsiosassa esiintyvät
kiekkakivet ja liuskeet. Ilmanala on
meri-ilmasto, vuoden keskilämpö n. 7,5°, sademäärä
580 mm. B. on metsistä rikas, 2/3 on
havumetsää (uudisistutuksia), ’/a tammi-, koivu- ja
saarnimetsää. Asukkaat harjoittavat
maanviljelystä, kalastusta (lohen ja sillin), graniitin ja
kaoliinin louhimista sekä terraeotta-teollisuutta.
Kirkollisesti B. kuuluu Sjællandin hiippakuntaan,
hallinnollisesti se muodostaa yhdessä pienten
Erteholmene nimisten saarten kanssa B:n
amtin. Pääkaupunki on Rönne. IV. S-m.

Bornholmin rannikko oli jo kivikaudella tiheästi
asuttua, ja pronssikaudella tuli myös sisämaa
asutuksi. Tätä aikaista asutusta todistavat
runsaslukuiset haudat, kalliopiirrokset,
laivanmuo-toiset kivilatomukset ja hautakivet (n. 300 vielä
jälellä). Sen jälkeen kun kristinusko n. 1050
tuotiin saarelle, se oli suurimman osan
keskiaikaa Lundin piispan hallussa. Vasta Kristian
II otti sen välittömästi Tanskan kruunulle. Se
kuitenkin kohta annettiin 50 vuodeksi
Lyypekille. V. 1658 se Roskilden rauhassa luovutettiin
Ruotsille, mutta palautettiin Tanskalle v. 1660.

(A. K. B.)

Borniitti (kirjava v a s k i m a 1 m i),
mi-ner., kuparirautasulfidi, Cu3FeS3. Regulaarinen
kidemuoto, mutta esiintyy tavallisesti jyrkeänä;
väri punertavan pronssinkeltainen, lientyneenä
kirjava. Chilen, Perun ja Kanadan
vaskikaivos-ten tärkein malmi. Suomessa löydetty ani
halvoin Pitkässärannassa ja Liperissä. P. K.

Bornu, muinoin valtakunta Keski-Sudanissa,
Afrikan sisäosassa, Tsad-järven länsi- ja
lounaispuolella. Rajat olivat epävarmat, pinta-ala n.
148,000 km2; n. 5 milj. as. Nykyään läntinen
osa maasta kuuluu Englannin Pohjois-Nigeria
nimiseen siirtokuntaan, itäinen osa Saksan
Kameruniin. Pohjoiset osat ovat yhdistetyt
Ranskan Niger-alueeseen. Kuumankosteassa
ilmanalassa (keskilämpö 28°) viihtyvät täällä akasiat,
tamarindi, baobab- ja palmupuut. Keitaissa ja
joenvarsilla viljellään puuvillaa, durraa,
indigoa, maapähkinöitä, maissia, riisiä, sitruunoita
ja viikunoita. Saharan rajalla on kasvisto köyhä.
Eläinkunta on rikas (m. m. strutseja). Väestön
muodostavat useat heimot, kuten kanuri, makari,
haussa, fulbe, arabialaiset (kaikki
muhamettilaisia), ja näistä syntyneet sekakansat.
Orjakauppaa harjoitetaan vielä. Muinaisen Bornun
loistoaika oli 15:nnellä ja 16:nnella vuosis. Sen
jälkeen fulbe-heimojen alituiset hyökkäykset sitä
heikensivät. Pääkaupunkina oli ensin Kuka,
sittemmin Dikoa. Tärkeitä paikkoja B:ssa ovat
lisäksi Ngornu ja Gudsjba. V. 1900 maa joutui
eurooppalaisille. B:n ratsumiehet käyttivät
taistelussa omituista vanupanssaria. (A. lt. B.)

Boro-Budor [-Ü-J, suuren buddhatemppelin
rauniot Jaavalla. Temppeli on n. v:lta 1000
j. Kr., se on pyramidinmuotoon rakennettu 6:ssa
kerroksessa. Perustan pinta on 157 m2, korkeus
36 m. Sitä kaunistaa n. 400 jättiläiskokoista

Buddhan patsasta ja monet korkokuvat, jotka
esittävät kohtauksia hänen elämästään.

Borodin [-rö’-], Aleksandr (1834-87), ven.
säveltäjä, professori Pietarin
lääketieteellis-kirurgisessa akatemiassa, sen ohella innokas
utiorvenäläisen musiikin edistäjä, orkesteri- ja
kamarimusiikinsäveltäjä. I. K.

Borodino [-Ö’], kylä Venäjällä, 140 km länteen
Moskovasta. Siellä taisteltiin 7 p. syysk. 1812
verinen taistelu Napoleonin ja Kutusovin
johtamien venäläisten välillä. Taistelu jäi tosiu
ratkaisematta, mutta venäläiset peräytyivät sen
jälkeen Moskovaan, jonne Napoleon seurasi heitä.

Borodkin [ro’-], Mihail M i h a i 1 o v i t s,
ven. upseeri ja kirjailija, syntyi 13 p. syysk.
1852 Prestössä Ahvenanmaalla; isä on ven.
upseeri, äiti suomalainen Olivia Karolina Vikberg.
Päätettyänsä kurssin Pietarin lainopillisessa
sota-akatemiassa, hän palveli ensin tykistössä,
sitten sotaoikeustossa ja on nykyään määrätty
sotaministerin käytettäväksi. Kenraaliksi
korotettu 1899. B. on ollut jäsenenä useissa Suomen
asiaa käsittelevissä komiteoissa ja on (osaksi
salanimellä G. A. Abov) julkaissut useita
Suomen kysymystä ja historiaa koskevia teoksia,
joista joku on ruotsiksi käännetty.
Huomattavimmat niistä ovat: „Sota Suomen rannikoilla
1854-55" (1905), Bobrikovin muistoksi ja
ylistykseksi julkaistu „Suomen uusimmasta
historiasta" (1905), „Suomen historia keisari
Aleksanteri II:n hallitusaikana" (1908) ja „Suomen
historia keisari Aleksanteri I:n hallitusaikana"
(1909). Teoksissaan B. ajaa Suomen
veniiläis-tyttämisen asiaa.

Boronatrokalsiitti, vedenpitoinen
natrium-kal-siumboraatti, jota tavataan Nevadassa,
Etelä-Ameriikassa, Länsi-Afrikassa y. m.

Borovaseliini, boorihapon ja vaseliinin seos
suhteessa 1: 10.

Borovitsi [-rö’-], Novgorodin kuvernementin
piirikaupunki, Venäjällä, Msta-joen varrella,
Pietari-—Moskovan radalta lähtevän pienen
sivuhaaran pääteasema. 11,690 as. Vilja-,
palttina-ja nahkakauppaa, savitavarateollisuutta,
kalkki-kivilouhimoita ja kivihiilikaivoksia.
Pietarilaisten kesähuviloita. IV. S-m.

Borovsky, tsekkil. kirjailija, salanimi, ks.
H a v 1 f c e k.

Borraginaceæ, kasviheimo yhdisteräisten
(Sympetalce) alaluokassa. Tärkeimpiä
tuntomerkkejä ovat 4-lohkoinen lohkohedelmä,
säännöllinen 5-lehtinen teriö ja hajalliset, karheat
lehdet. N. 1,200 lajia molempien pallopuoliskojeu
troopillisissa ja lauhkeissa osissa.

Borrago, purasruoho,
kasvisuku
Borraginaceæ-heimossa. B. officinalis,
rohto-purasruoho, iso,
karkeakarvainen ja karhealehtinen
yrtti, jolla on siniset,
pitkä-peräiset, ratasmaiset kukat.
Kotoisin Et.-Euroopasta ja
Etu-Aasiasta, esiintyy meillä
harvinaisena, kukkatarhoista
metsistyneenä.

Borromeo [-C-], Carlo
(1538-84), kreivi, synt.
Aro-nassa Lågo Maggiore-järven
rannalla; hänen opiskeltuaan

Borrago officinalis.
a hedelmä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:26:05 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/1/0640.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free