- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1175-1176

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Borromeon-saaret ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1175

Bosco—Bosnia

1176

maisista ja humoristisen tai satiirisen
hullunkurisista kuvistaan, joiden lempiaiheena ovat
Antoniuksen kiusaus ja helvetin kidutukset, ja
joissa hän osoittautuu olevansa huomattava
väriniekka ja hieno valonmaalaaja. Hänen
pääteoksensa ovat Wienissä, Antverpenissä ja
etenkin Madridissa, jossa Filip ll:n kerrotaan olleen
niin ihastuneen hänen maalauksiinsa, että tahtoi
vielä kuolinvuoteellaan katsella B:n taulua „7
kuolemansyntiä". E. R-r.

Bosco, Giovanni (1815-88), it. pappi ja
hyväntekeväisyyden harjoittaja, perusti
erityisen pappisjärjestön, joka ottaa hoitoonsa
hyljättyjä ja köyhiä lapsia ja kasvattaa niitä maa- tai
teollisuustyöläisiksi. B:n kuollessa oli tätä
varten olemassa 150 laitosta, joissa oli hoidettu lähes
300,000 lasta.

Boscoreale, [-ä’-], kaupunki Italiassa,
Napolin provinssissa, 4 km Pompeijista pohjoiseen.
9,340 as. (1901). Kaivauksissa v. 1895 ja 1900
on tehty erittäin arvokkaita löytöjä: edellisessä
on m. m. löydetty komeita antiikkisia
hopeaesineitä (nyt Louvren museossa) ja jälkimäisessä
n. 70 seinämaalausta Rooman tasavallan viime
ajoilta (osa nyt Napolin museossa). A. R. B.

Bosekop ks. Bosseko p.

Bosna Saraj ks. Sarajevo.

Bosnia (serb ja turk. Bosna) ja
Hertsegovina (ks. t.), Itävalta-Unkarin 1908
omiksensa julistamia,
sitä ennen
nimellisesti Turkille
kuuluneita alueita (ks.
alempana historiaa)
Balkanin
niemimaan luoteisosassa,
yhteensä 51,027

Bosnialainen tyttö.

Bosnialainen.

km1, 1,737,000 as. (1900). Pohjoisessa Sava- ja
Una-joet erottavat B:n Kroatsia-Slavouiasta,
idässä Drina-joki Serbiasta, etelässä B. rajoittuu
Turkkiin, Montenegroon ja Dalmatsiaan,
lännessä Dalmatsiaan ja Kroatsiaan; se ulottuu
vain kahdessa paikassa (Klekin 1. Neumin ja

Sutorinan luona) Adrian-mereen. B. on
suurimmaksi osaksi vuorimaata, n. ’/j siitä on yli 700
m yi. merenp. ja n. 28,900 km2 on metsien
peitossa. Alavampaa maata on ainoastaan B:n
pohjois-rajalla, pitkin Savaa. Pitkin länsirajaa
kulkevat binaariset alpit, joiden sivuhaarat
täyttävät maan länsiosan; niiden korkeimmat huiput
ovat Treskavica (2,128) ja Bjelasnica (2,067 m
yi. merenp.). B:n pohjois- ja keski-osassa käyvät
metsääkasvavat vuoret, n. s. planinat
pää-I asiallisesti luoteesta kaakkoon. Näistä
mainittakoon: Vlasic pl. (1900 m), Zec pl. (19S3 m),
Leija pl. (2,070 m), Vranica pl. (2,100 m),
Cver-nica pl. (2,227 m) y. m. Näitten välissä on
hedelmällisiä laaksoja. Keskeltä maa alenee
penke-reittäin koillista ja lounasta kohti. Lounaassa
on karstimaa (ks. t.) vallitsevana; vuoret ovat
siellä trias- ja liitukauden kalkkivuoria; ne
reunustavat syviä kattilantapaisia, korkealla olevia
laaksoja (polje), joiden pohja sadeaikana usein
on tulvaveden peitossa. Kasvullisuus on matalaa
pensaikkoa tahi laidunmaata; viljelyksiä on
harvassa. Koillis- ja itä-osissa metsät ovat
mahtavimmat, usein aarniometsien tapaisia, puulajit
ovat keski-eurooppalaisia (pyökki, mänty, koivu
y. m.). Alavimmilla paikoilla on myöskin pontisia
1. Mustan-meren muotoja. Metsäraja on n. 1,600 m
yi. merenp.; siitä alkaa runsas alppikasvullisuus,
joka lumettomalla ajalla tekee taloudellisesti
tähdelle pantavan karjanhoidon mahdolliseksi.
Hedelmällisimmät alueet ovat Narenta-joen
laaksot ja Posavina (Savaa pitkin oleva maa). —
Lukuisista joista virtaavat Una, Vrbas, Bosna
ja Drina ahtaissa poikittaislaaksoissa pohjoista
kohti Sava-jokeen. Adrian-meren saavuttaa vain
Narenta-joki, muut joet vedenjakajan
lounaispuolella ovat varsinaista laskua vailla olevia
karstijokia (esim. Trebinjcican jokialue). Suuria
järviä ei ole. — Ilmanala on pohjoispuolella
melkein mannerilmastoa kylmine talvineen.
Lounaassa ovat kesät kuivat. Planinoilla ja
karsti-alueella on bor a-t u u 1 i (ks. t.) rasituksena.
Asutus (34 knr:llä) on epätasainen.
Tiheimmin asutut ovat pohjoiset jokilaaksot,
harvimmin asuttuja ovat planinat keskellä maata;
korkeimmat vuoriseudut ovat asumattomat. B:n
I pääväestönä ovat eteläslaavilaiseen ryhmään
kuuluvat serbialaiset (bosnialaiset). Sen lisäksi asuu
täällä n. 6,000 Espanjan juutalaista (spanioleja),
n. 1,600 mustalaista, juutalaisia ja albanialaisia.
64 <f0 väestöstä on kristittyjä, nim. 43 %
kreikkalais* ja 21 % roomalaiskatolisia ja loput eli 36 %
muhamettilaisia, juutalaisia y. m. Varsinainen
maataomistava luokka on turkkilaisten
valloituksen jälkeen ollut muhametinuskoinen (n. s.
agat 1. begit) ; pienviljelijät, n. s. rajal, sitä
vastoin ovat pysyneet kristittyinä; he ovat
maan-vuokraajia, n. s. kmetejä. Kristityillä on omat
piispansa ja muhamettilaisilla
Konstantinopolista riippuvainen reisel-ulema. Kansansivistys
oli turkkilaisaikana perin huono. Nykyään on
yli 300 alempaa koulua ja yli 40 korkeampaa
muhamettilaista koulua, 5 lukiota, reaalikoulu,
seminaareja, useita ammattikouluja y. m., mutta
lukutaito on kansan keskuudessa vielä hyvin
alhainen. — Maanviljelys on tuottavampi B:n
pohjois- kuin eteläosassa. Posavinassa
viljellään vehnää ja maissia sekä paljon luumuja.
B:n länsiosassa ja Hertsegovinassa olevat niitty-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0642.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free