- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1185-1186

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Botaniikka ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1185

Botaniikka

i—Bothwell

1186

sikiön sydämen etekisen väliseinässä tavattava
läpi 1. aukko, jonka kuitenkin jo Galenus ja
Vesalius tunsivat. M. O-B.

Botaniikka (kreik. botanikë’ =
kasvieutunte-mus), kasvitiede (ks. t.).

Botaniska Notiser /-iö’- -V-], Ruotsin ja
Skan-dinaavian vanhin kasvit, aikakauslehti;
perustettu Lundissa 1839. Ilmestyy v:sta 1871
säännöllisesti 6:na vihkona vuodessa Lundin
kasvi-tiet. prof. Nordstedtin toimittamana.

Botany Bay [botani bei], lahti Austraalian
itärannikolla, 8 km Sydneyn kaupungin
eteläpuolella. Lahden löysi Cook 1770; hän antoi
sille yllämainitun nimen sen kasvirikkauden
takia. W. S-m.

Botby ks. Puodinkylä.

Botha, Louis (s. 1864), buurikenraali ja
valtiomies, otti 1884 osaa vapaaehtoisten
buuri-joukkojen taisteluihin
Tsulu-maassa ja asettui sitten
maanviljelijäksi „Uuteen
tasavaltaan", joka 1888 „Vryheidin
piirin" nimisenä yhdistettiin
Transvaaliin.
Kansanneuvos-ton jäsenenä B. ajoi
vapaa-mielisempää politiikkaa kuin
Krüger (ks. t.) ja hänen
likei-simpänsä. Suuren buurisodan
(ks. t.) 1899 puhjetessa B.
rupesi Vryheidin
komennus-kunnan päälliköksi, tuli
kenraali Lukas Meyerin
ajutan-tiksi ja otti osaa Dundeen
seuduilla käytyihin
taisteluihin. Hänen vaikutuksestaan
varovainen Joubert toimeenpani partioretken
Pietermaritzburgia kohden. Joubert’in
sairastuttua B. Ladysmithin piiritysjoukon väliaikaisena
päällikkönä sai Colenson ja Spionkopin loistavat
voitot. Maalisk. 1900 hän Joubert’in kuoltua
tuli Transvaalin joukkojen ylipäälliköksi.
Ber-gendalissa ja Dalmanuthassa hän joutui tappiolle,
mutta johti sitten väsymättömän tarmokkaasti
sissisotaa Koillis-Transvaalissa. B. oli buurien
edustajia lopullisissa rauhanneuvotteluissa
(tou-kok. 1902). Sen jälkeen hän yhdessä de Wetin
ja I)e la Reyn kanssa matkusti Eurooppaan
keräämään apua sodan köyhdyttämille
kansalaisilleen. Etelä-Afrikkaan palattuaan B. aluksi
pysyi odottavalla, mutta sovinnollisella kannalla.
Vapaamielisten tultua Englannissa hallitukseen
paranivat Englannin ja buurien välit vähitellen,
Transvaal sai perustuslain 1906 ja seuraavan
vuoden helmikuussa toimitettiin vaalit uuteen
parlamenttiin; näissä vaaleissa sai se puolue,
johon B. kuului, enemmistön, ja nyt tuli B:sta
Transvaalin pääministeri, jossa virassa hän
vieläkin (1909) on, samalla toimien
maanviljelys-ministerinä. K. B:dt.

Bothnia (< ruots. hotten = pohja),
Pohjanmaan ja Ruotsin Länsipohjan latinainen nimi;
B. orientalia, „itäinen Pohja" nimenomaan
Suomen Pohjanmaa.

Bothnialaiset liuskeet ks.
Bothnialai-nen muodostuma.

Bothnialainen muodostuma (1. b. f o r m a
t-s i o n i; nimi on annettu Pohjanlahden mukaan),
geol., alkuvuoreen kuuluva muodostumasarja,
jonka ala välillä keskeytyen ulottuu verrattain
38. Painettn M/,09.

kapeana vyöhykkeenä Päijänteen länsirannalta
lähelle Pohjanlahtea. Todennäköisesti tähän
kuuluvia vuorilajeja on sitäpaitsi tavattu muualta
Keski- ja Etelä-Suomesta sekä Ruotsistakin.
Siihen luetaan konglomeraatteja, fylliittejä,
hietakiviliuskeita y. m. liuskeita, joissa, vaikka
ne nyt ovat rakenteeltaan kiteisiä, huomataan
epäämättömiä todistuksia siitä, että ne alkuaan
ovat kerrostumalla muodostuneet, etupäässä
joki-ja rantaveden sedimentteinä. Näiden lisäksi
kuuluu muodostumaan samanikäisiä
porfyriit-teja ja muita näiden yhteydessä muodostuneita
vulkaanisia pintamuodostuksia. Kaikkia näitä
vuorilajeja lävistää monin paikoin nuorempi,
n. s. postbothnialainen graniitti. P. E.

Bothniensis ]-e’-] (lat.), pohjalainen, myöskin
Ruotsin Länsipohjasta kotoisin oleva. —
Both-uienses (1. Ostrobothnienses), Turun
akatemian pohjalainen osakunta, joka mainitaan jo
kohta akatemian perustamisen jälkeen (1643).

Bothniensis, Nicolaus Olai (n.
1556-1600), ruots. arkkipiispa, oli syntynyt
Länsipohjassa Piitimen pitäjässä; isä oli pappi. B. tuli
1578 ylioppilaaksi Rostockin yliopistoon, jossa
1582 vihittiin maisteriksi ja senkin jälkeen vielä
jatkoi opintojaan. V. 1585 hänet nimitettiin
heprean opettajaksi Juhana III:n järjestämään
Tukholman koilegiin. Mutta kun hän täällä
muiden opettajain kanssa päättävästi asettui
uutta liturgiaa vastaan, niin hän 1589 heitettiin
vankeuteen, josta vasta 1592 vapautettiin. Kun
Ruotsin ja Suomen papisto seuraavan vuoden
alussa kokoontui Upsalan muistettavaan
kokoukseen, valittiin B. puheenjohtajaksi, ja hänpä se
lausui Augsburgin tunnustuksen tultua
hyväksytyksi nuo kuuluisat sanat: „Nyt on Ruotsi
tullut yhdeksi mieheksi, ja kaikilla on meillä yksi
Jumala." B. tuli nyt professoriksi Upsalan
uudestaan perustettuun yliopistoon, osoittaen
virassaan suurta uutteruutta. Sigismundin ja
Kaarle herttuan välisessä taistelussa hän innolla
liittyi jälkimäisen ystäviin; 1598 hän
Skinne-ruksen kanssa oli Uplannin talonpoikain
johtajana Ruotsiin saapuneita kapinallisia
suomalaisia vastaan (n. s. „makkararetki") ja
Anger-mannuksen (ks. t.) menettäessä 1599 virkansa
hänet valittiin arkkipiispaksi. Näin näytti
loistava tulevaisuus auenneen B:lle, mutta jo 18 p.
toukok. 1600 tuoni tempasi hänet pois miehuuden
parhaimmassa iässä. Linköpingin valtiopäiviin
1600 hän vielä otti osaa ja kauniina todistuksena
hänen pelottomasta ja itsenäisestä luonteestaan
voidaan pitää pappissäädyn esiintymistä
suomalaisen papiston puolustukseksi Kaarle herttuan
vihaa vastaan. [A. M. Magnusson, „Nicolaus
Olai Botniensis ordförande vid Upsala möte
1593".] K. G.

Bothriocephalus ks. Heisimato.

Bothwell [bopucl], Lanarkshiren
kreivikunnan kaupunki Skotlannissa, Clyde-joen varrella,
n. 2,500 as. Rauniot jäljellä B:n linnasta, johon
Bothwell (ks. t.) vei Maria Stuartin.

Bothwell [bopucl], James Hepburn
(n. 1536-78), kreivi, Orkneyn herttua, Maria
Stuartin kolmas puoliso. Oli protestantti, mutta
kuului englantil. puolueen vastustajiin
Skotlannissa. Joutui 1562 vankeuteen, pakeni
Englantiin ja sieltä Ranskaan. Palasi 1565 Skotlantiin
päästen ennen pitkää kuningattaren suosioon.

Louis Botha.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0647.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free