- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1189-1190

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Boucaniers ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1189

Boucaniers—Boucht

1190

mukana Missolunghia puolustamassa ja kaatui
hyökätessään erästä turkkilaisjoukkoa vastaan.

Boucaniers [bukanjë’], kuuluisia merirosvoja,
jotka 1600-luvun loppupuoliskolla Länsi-Intian
vesillä mellastelivat. B:t olivat ranskalaisia
siirtolaisia, jotka sittemmin järjestyivät
varsinaisiksi rosvojoukkueiksi, joita johtivat rohkeat,
Euroopan eri maista heidän maineensa
houkuttelemina saapuneet seikkailijat ja jotka sekä
ryöstivät espanjalaisia laivoja ja siirtoloita
että tekivät rosvousretkiään myöskin
mannermaan rikkaimpiin seutuihin ja kaupunkeihin.
Kuuluisimpia heidän päälliköistään olivat
Morgan, joka m. m. valloitti ja ryösti Panaman
(1670), ja van Horn, joka 1683, liityttyään
muihin rosvopäällikköihin, 6 laivan ja 1,200 miehen
johtajana teki rosvoretken Vera Cruziin, ryösti
kaupungin puti puhtaaksi ja 1,500 panttivankia
mukanaan rauhallisesti taas läksi tiehensä,
satamaan sillä välin saapuneiden 17 espanjalaisen
laivan yrittämättäkään rosvojen kimppuun
hyökätä. Viimeinen huomattava b:n tekemä
ryöstöretki tapahtui 1697 Cartagenaan; kaupunki oli
jo valloitettu ja ryöstetty, kun sinne saapui
eng-lantilais-hollantilainen laivasto ja tuo yli
tuhanteen mieheen nouseva rosvojoukko suurimmaksi
osaksi tuhottiin. Vähitellen b:t nyt
hajaantuivat ja rosvoukset loppuivat. — Nimi
boucaniers johtuu intiaaninkielisestä sanasta buccan
(= ransk. boucan), jolla ilmaistiin lihan
savustamiseen käytettyä paahdinta. Myöhemmin
kutsuttiin heitä myös nimellä flibustiers.
[Bur-ney, „History of the Buccaneers of America",
Lond. 1816; „Les flibustiers au XVII:e siècle",
Limoges 1884.] (K. B:dt.)

Bouchardon [busardö’J. 1. E d m e B.
(1698-1762), ransk. kuvanveistäjä, Coustou nuor:n
oppilas, Pariisin taideakatemian professori. Hänen
puhdasta tyyliä osoittavista teoksistaan ovat
kuuluisimmat suihkukaivo Grenelle kadulla
Pariisissa ja siellä vallankumouksessa 1792
hävitetty Ludvik XV:n ratsastajapatsas. — 2.
Jacques Philippe B. (1711-53), edellisen veli,
kuvanveistäjä, opiskeli Roomassa veljensä
johdolla ja tuli 1741 ruots. ministerin K. G.
Tessi-nin toimesta Tukholmaan, jossa hän kuolemaansa
saakka oli kuninkaallisena hovikuvanveistäjänä.
B. varusti Tukholman linnan monella
vertauskuvallisella veistoksella, muovaili m. m. Kaarle
XII:n ja Fredrik I:n pronssipatsaat ja oli
Tara-valin ohella opettajana 1735 perustetussa
piirus-tusakatemiassa (nyk. Tukholman
taideakatemia). E. R-r.

Boucher [busë’], F r a n g o i s (1703-70), ransk.
maalari ja kaivertaja, rokoko-ajan tyypillisimpiä
taiteilijoita. B. oli Fr. le Moinen oppilas ja sai
vaikutusta Watteau’sta, jonka teoksista hän
valmisti useita kaiverroksia. Oltuaan pari kolme
vuotta opintomatkalla Roomassa hän saavutti
senjälkeen äkkiä sekä mainetta että rikkautta.
V. 1734 hänestä tuli akatemian jäsen sekä van
Loon kuoltua 1765 sen johtaja ja kuninkaan
ensimäinen hovimaalari. Päästen jo varhain
kuninkaan suosioon ja ollen v:sta 1745 M:me de
Pompadourin piirustuksenopettajana B. on ajan
vaikutusvaltaisin taiteilija. Aikalaisten ylen
kiittämänä tai (esim. Diderot’n) moittimana hän
aivan harvinaisella tuotteliaisuudella, mutta
kutakuinkin pintapuolisella taituruudella maalaa

mytologisia ja uskonnollisia esityksiä,
paimen-kohtauksia, maisemia, eläin- ja kukkastauluja,
laatu- ja muotokuvia sekä koristelee
maalauksillaan teattereita, asuinhuoneita ja jos
jonkinlaisia jokapäiväisen elämän tarve-esineitä. Niin
vaalean elotonta väritystä sinertävin ja
ruusunpunaisin vivahduksin kuin hän käyttikin, on
tällä „sulotarten maalaajalla", joksi häntä
sanottiin, yhtä kaikki huomattava merkitys
koristeellisena taiteilijana ja hänen lukemattomat,
viehkeän keimailevat pariisilaisneitosensa,
jumalattarensa ja paimenettarensa kuvastavat
oivallisesti tämän nautintohaluisen aikakauden
kevyttä ja sirostelevaa henkeä. B:n paraimmat
teokset ovat Pariisissa (Louvre), Lontoossa
(Wallace collection) ja Tukholmassa
(Kansallismuseo). E. R-r.

Boucher [busë’], Henry (s. 1847), ransk.
politikko, harjoitti lakitieteellisiä opinnoita ja
tuli lainopin lisensiaatiksi. Otettuaan osaa
sotaan Saksaa vastaan hän antautui teollisuuden
palvelukseen toimien Docelles’in ja Gérardmer’n
isojen paperitehtaitten johtajana. Vuodesta 1889
B. on ollut edustajakamarin jäsenenä kuuluen
maltillisiin tasavaltalaisiin. 1896-98 hän oli
Mé-linen ministeristössä kauppa- ja
teollisuusministerinä.

Boucher de Crèvecoeur de Perthes [busë’ do
krevkö’r da -pert], Jacques (1788-1868), ransk.
tiedemies ja monipuolinen julkaisija; tutki
Somme-laakson tertiäärisistä ja
varhaiskvartää-risistä diluviaalikerroksista tavattuja
kiviase-y. m. kulttuuriesinelöytöjä ja tuli senkautta
pa-leoliittista kivikautta käsittelevän tieteen
perustajaksi. Hänen julkaisuistaan mainittakoon
„Antiquités celtiques et antédiluviennes" (3 nid.,
1846-65).

Bouches-du-Rh6ne [bus-dy-rön](ransk.,
„Rh6-nen suut"), Etelä-Ranskan departementti
Välimeren rannalla ja alisen Rhönen ympärillä, 5,247
km1, 765,918 as. (1906), joista n. 100,000
italialaista. Joen länsipuolella sijaitsee matala,
rämeinen ja epäterveellinen Ile de la Camargue, ja
sen itäpuolella kivinen la Graun tasankomaa;
kauempana idässä on matalia harjuja.
Rannikolla on rantajärviä (étangs). Ilmasto kuiva ja
kuuma, sateita on vähän, niin että maa on
hedelmällistä vain jokien varsilla ja siellä, missä
sitä keinotekoisesti kastellaan. „Mistrali",
luoteistuuli, joka puhaltaa Sevenneiltä, saa usein
aikaan suuria hävityksiä. B:ssa viljellään
viiniä, öljypuita, etelänhedelmiä, silkkiä y. m.
Suurta hevos-, nautakarjan- ja lampaanhoitoa
harjoitetaan. Vuoristosta saadaan kivihiiliä,
kalkkia, kipsiä y. m. Useita kivennäislähteitä
(Aix) ; rantajärvistä saadaan suolaa. Tärkein
kaupunki on Marseille (ks. t.), departementin
pääkaupunki. W. S-m. (A. R. B.)

Boucht [bukt], Johan Fredrik
(1766-1846), lääninrovasti, lahjoittaja. B. tuli
maisteriksi 1792 ja papiksi 1795; oli pappina
Helsingin-pitäjässä, Rautalammilla ja Hollolassa (1821-46).
Hän julkaisi 1792 professori Gaddin
esimieliyy-dellä ruotsinkielisen väitöskirjan Hollolan
pitäjästä. B:n muisto elää lahjoituksessa, jonka hän
teki yliopistoon suomenkielen taidon edistämistä
varten ja joka kantaa Bouchtin stipendin
nimeä. Lahjasumma oli alkuaan 500
hopearuplaa, ja on rahaston pääoma nykyisin 2,400 mk.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0649.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free