Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Boxcalf ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
ministeriksi Kiinaan; 1856 hän antoi omin päinsä
pommittaa Kantonia, jouduttuaan riitaan
kiinalaisten viranomaisten kanssa. Tämä teko sai
kotimaassa osakseen ankaraa arvostelua; mutta
pääministeri, lordi Palmerston hyväksyi hänen
tekonsa; 1859 B. palasi Englantiin.
E. M-a.
Boxcalf [bokskāf] (engl.), erikoisella tavalla
valmistettu vasikannahka, jota käytetään
kenkien päälliseksi. Nimensä se on saanut
tavaraleimasta, jona on laatikon (engl. box) kuva.
J. C-én.
Boxström, Anders Johan Adolf
(1846-1906), eversti, tilastollisen toimiston päällikkö,
valtioneuvos. Käytyään Haminan kadettikoulun
B. antautui sotilasuralle; palveli ensin Venäjällä
ja sitten kotimaassaan kadettikoulun opettajana
1872-80. V. 1880 B. nimitettiin Suomen
sotajoukkojen esikuntapäälliköksi ja 1886
tilastollisen toimiston tirehtööriksi (1886-1902). B.
julkaisi kadetteja varten topografian sekä
karttauksen oppikirjan sekä sotapalveluksen alkeista
„Käsikirjan Suomen reservimiehille" (myös
ruotsiksi). Hän on myös laajasti käsitellyt
asutustilastoamme teoksessa „Jemförande
befolkningsstatistik. Med särskildt afseende å förhållandena
i Finland" (1891).
K. S.
Boycott [boikot], ks. Boikotteeraus.
Boyesen, Hjalmar Hjorth (1848-95),
pohjois-amer. kirjailija, syntyään norjalainen,
professori ja kirjallisuuden tutkija.
Opiskeltuaan Kristiaanian yliopistossa B. siirtyi
Ameriikkaan 1869, tullen 1874 saksan kielen ja
myöhemmin germaanisen kielitieteen ja
kirjallisuuden professoriksi New Yorkiin. Kirjailijana
B. osoittaa ameriikkalaisen kansanelämän
kuvauksissaan Bjørnsonin talonpoikaiskuvausten
vaikutusta. Niistä mainittakoon „Falconberg",
„Social struggles", „Norseland tales". Hänen
kirjallishistoriallisista teoksistaan mainittakoon
„Goethe and Schiller"; „The history of Norway";
„Essays on German literature"; „A commentary
on the writings of Henrik Ibsen"; „Essays on
Scandinavian literature".
V. K-i.
Boyle [boil], Robert (1627-91), engl.
luonnontutkija ; „Royal soeiety"n ensimäisiä
jäseniä. Julkaisi 1662 kirjan nimeltä „Epäilevä
kemisti", jossa hän vastusti alkemistien teorioja
ja lausui sen mielipiteen, että kemia on kokonaan
kokemukselle perustuva tiede. B. määritteli
alkuaineen nykyisen käsityskannan mukaisesti
ja teki tarkan eron mekaanisen seoksen ja
kemiallisen yhdistyksen välillä. Hän koetti myös
selittää palamisilmiötä, mutta teki väärät
johtopäätökset sangen taitavasti suunnittelemistaan
kokeista. V. 1660 B. keksi lain, jonka mukaan
kaasun paine on kääntäen verrannollinen sen
tilavuuteen. Koska saman lain 16 vuotta
myöhemmin itsenäisesti keksi myös Mariotte,
nimitetään sitä tavallisesti B o y 1 e-M a r i o 11 e n
laiksi. — B. harjoitti myös historiallisia,
teologisia ja kielitutkimuksia. (W. B.)
Boyle-Mariotten laki ks. Boyle.
Boz, Charles Dickensin salanimi, ks. D i
c-k e n s.
Bozdech [bosdjehj, Emanuel (1841-89),
tsekkiläinen näytelmäkirjailija,
huvinäytelmäin-kirjoittajana aikalaistensa joukossa etevimpiä.
Hän on kirjoittanut m. m. näytelmät „Paroni
Görtz" (1871). „Maailmanhallitsija yötakissa"
(Napoleon I), „Valtiomieskoe", „Kenraali ilman
armeiaa".
Bozen (ital. Bolzano), Etelä-Tyrolin
kaupunki Eisack- ja Talfer-jokien yhtymäkohdassa,
265 m yi. merenp., 13,904 as. (1900). B. on
Brenner- ja Adige-laakson radan varrella; se on
vanhanaikainen ja muistuttaa paljon italialaisia
kaupunkeja. Täällä on kirkkoja, luostareita,
arkkiherttuan palatsi, kouluja, teatteri ja
Walter von der Vogelweiden muistopatsas. Viinin
ja erinomaisten hedelmäin kauppaa. Talfer-joen
toisella rannalla on talviparantolana suosittu
Griesin kaupunki. Suuri matkailijaliikenne,
sieltä kun haaraantuu monta tietä.
Roomalaisajalla B:n nimi oli P o n s D r u s i, keskiajalla
B a u z a n u m. B. oli kauan riidanaiheena
Trien-tin ja Tyrolin välillä. V. 1531 B. joutui
Itävallalle, jolle se sen jälkeen on kuulunut, paitsi
vv. 1805-14, jolloin se oli ensin Baieriin ja sitten
Italiaan liitettynä.
Brabangonne [-bäso’nj (ransk.), näyttelijä
Déchefn sepittämä ja Campenhout’n säveltämä
Belgian vallankumous- ja vapauslaulu v:lta 1830.
Brabangons [-bäsö’], „brabanttilaiset", nimi
tarkoittaa 12:nnella vuosis. esiintyneitä, oikeast.
Brabantista kotoisin olevia
palkkasoturijoukkoja, jotka olivat peljätyt vallattomuutensa ja
rosvoamistensa tähden; myöhemmin yleensä
kuljeksivia sotureita. O. R.
Brabant
ba’-J, maakunta [-alankomaalais-belgialaisella alangolla, nykyään jaettu
Alankomaiden ja Belgian kuningaskuntien välille. —
Alankomaiden maakunta P o h j o i s-B r a b a n t
on pinta-alaltaan 5,128 km2 ja asukasluku on
5S1,713 (1907), enimmäkseen katolilaisia. Maa
on enimmäkseen hedelmällistä, siellä täällä
kuitenkin nummia ja rämeitä. Tärkeimmät joet
ovat Maas ja Dommel. Kanavia on runsaasti.
Maanviljelys ja karjanhoito ovat korkealle
kehittyneet. Teollisuus on huomattava:
puuvilla-ja nahkatavaroita, saviastioita y. m.
valmistetaan. Pääpaikka on ’s Hertogenbosch. —
Muinaisen Brabantin belgialainen osa on jaettu kahteen
maakuntaan: Antverpenin (ks. t.) ja E t e 1
ä-Brabantin maakuntiin; tämän pinta-ala on
3,283 km2; 1,434,360 as. (1907). Se on Belgian
tiheimmin asuttu maakunta (432 as. knr-.llä).
Asukkaat ovat katolilaisia, pohjoisosassa
flaamilaisia, etelässä valloneja. Tärkeimmät vesistöt
ovat Dylen ja Sennen, joihin liittyy laaja
kanava-verkko. Maakunta on erittäin viljavaa, hyvin
viljeltyä tasankoa. Teollisuus kehittynyt
(puuvilla-, pellava-, paperi-, nahkatavara- y. m.
tehtaita) . Rautatieverkko hyvin tiheä.
B., joka roomalaisajalla oli
germaanilais-kelt-tiläisen sekarodun asuma ja kuului Gallia
bel-gicaan, joutui 5:nnellä vuosis. frankkien vallan
alle, merovingien valtakunnan jaossa
Austra-sialle ja karolingien valtakunnan jaossa
Lotha-ringiaan. Tämän mennessä hajalle B. kuului
Ala-Lothringin herttuakuntaan ja joutui tämän
mukana Saksalle. Henrik I:n aikana B:sta tuli
herttuakunta. V. 1403 B. joutui Burgundin
herttualle Antonille ja 1477 Itävallan Maksimilianin
avioliiton kautta Burgundin Marian mukana
Habsburgin suvulle. Alankomaiden
vapaussodan aikana alankomaalaiset valloittivat sen
ja saivat rauhassa 1648 sen pohjoisen osan
(Ge-neralitetslanden) ; eteläinen osa kuului Espan-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
