Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Brahmalaisuus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1213
Brahmalaisuus—Brahms
1214:
heksi. Hänen puolisonsa on Sarasvati. vrt.
Brahmalaisuus. E. K-a.
Brahmalaisuus 1. bramanismi. Intian
vanhin uskonnonmuoto, Veda-uskonto, kehittyi
vähitellen siihen suuntaan, että uhritoimitukselle
ruvettiin antamaan yhä suurempaa arvoa. Koska
jumalat tarvitsevat uhria elääkseen, kohosi uhri
arvossa itse jumalia korkeammalle. Mutta uhri
saa salaperäisen voimansa uhrirukouksesta,
brah-masta. Siitä johtuu itse uskonnon nimitys,
brahmalaisuus. Pappeja, jotka voimassa ja
arvossa voittivat jumalatkin, nimitetään b r a m i
i-n e i k s i.
Bramiinien vaikutusvalta johtui siitä, että
yksin he osasivat suorittaa uhrit ja tunsivat
niihin kuuluvat menot. Intiassa muodostuivat
eri kansankerrokset ankarasti toisistaan
erotetuiksi kasteiksi. Ylimpänä kastina ovat b r
a-m i i n i t, toisena sotilaat, ksatrijas,
kolmantena maanviljelijät ja käsityöläiset,
way-s i a s. Näihin kasteihin jakautuvat Intian
arjalaiset asukkaat; neljännen kastin muodostavat
maan alku-asukkaat, s u d r a s. Sekoituksen
kautta on muodostunut lukuisia välikasteja. —
Ylempien kastien jäsenet, joita sanotaan
kahdesti syntyneiksi, ylenkatsovat suuresti
sudra-kastin jäseniä. „Kahdesti syntyneen" elämä
jakautuu neljään osaan. Nuoruudessa hän käy
bramiinin luona opissa ; perheenisänä hän siittää,
elättää ja kasvattaa lapsia; saatuaan
lapsenlapsia hän antautuu katumusharjoituksiin ja
vanhuksena hän vapautuu kaikesta maallisesta ja
elättää itsensä kerjäämällä.
Sitä myöten kuin olemassaoloa ruvettiin
katsomaan pahaksi, siirtyi käytännöllisen
hurskauden painopiste yhä enemmän uhreista ja
jumalanpalveluksesta katumusharjoituksiin ja
askeesiin. Korkeimmaksi päämääräksi tuli
täydellisen välinpitämättömyyden saavuttaminen.
Ammattiaskeetit, yogin, saavuttivat tavattoman
taituruuden ja samalla erinomaisen pyhyyden
maineen. Ei missään ole askeesia harjoitettu
sellaisella innolla ja kauhistuttavalla julmuudella
kuin Intiassa. Pelastuksentie on b:n mukaan
kolmenlainen: 1. uhrien kautta, 2. askeesin
kautta ja 3. filosofian kautta. Jo lähes 1000
vuotta e. Kr. ruvettiin Intiassa kirjoittamaan
syvämielisiä filosofisia traktaatteja (upanisadit),
joiden mukaan kaiken viisauden huippu on siinä,
että tunnetaan ihmishengen ja jumaluuden
yhteys. Ihmishenki, atman, on itse brahma. Tätä
filosofiaa nimitetään v e d a n t a-opiksi ja 9:nnellä
vuosis. j. Kr. suuri filosofi S a n k a r a uudisti
sen ja vastusti sen avulla menestyksellä
buddhalaisuutta. Paitsi vedantaa esiintyi b:n alalla
useita muita filosofisia oppeja; niistä oli mainioin
s a n k h y a, jonka aineksia buddhalaisuus omisti.
B:een olennaisesti kuuluva on oppi
sielunvaelluksesta. Ihmishengen päämääränä on
täydellinen sulautuminen persoonattomaan
brah-maan, mutta koska sen saavuttamiseksi yksi
ihmiselämä on liian lyhyt, täytyy ihmisen niin
monta kertaa uudestaan syntyä maailmaan,
kunnes hän kokonaan vapautuu elämän kiertokulusta.
Bramanismi on uskontona siksi ylimyksellinen
ja vaikeatajuinen, ettei se koskaan ole voinut
tulla oikein kansanomaiseksi. Kun sentähden
buddhalaisuus rupesi sen kanssa kilpailemaan
vaikutusvallasta Intiassa, täytyi bramiinien pa-
kosta lähetä enemmän kansaa ja omistaa sen
uskonnonmuotoja. Tärkeimmät näistä olivat
kaksi, joista toinen liittyi V i s n u-, toinen
S i v a-jumalan palvelukseen. Nykyinen b. (myös
nimitetty hindulaisuudeksi) jakautuu
pääasiassa kahteen lahkoon, joista toinen
pääjuma-lana palvelee Visnua, toinen Sivaa. [P. Wurm,
„Geschichte der indischen Religion" (1874) ; E.
Hardy, „Indische Religionsgeschichte" (1898) ;
E. W. Hopkins, „The religions ol India" (1895).]
E. K-a.
Brahmanas, kokoelma intialaisten vanhoja
uskonnonkirjoja.
Brahmanismi ks. Brahmalaisuus.
Brahmaputra („Brahman poika"), Aasian
suurimpia jokia, saa alkunsa Tibetin länsiosassa
Mansarovarin pyhistä järvistä 4,720 m:n
korkeudelta yi. merenp. ja virtaa ensin itään Himalajan
pohjoispuolella. Täällä sen nimenä m. m. on
Sangpo, kunnes se, kääntyen kaakkoa kohti,
mur-taantuu Dihong nimisenä vuorten läpi
muodostaen kuilun, jonka olemassaoloa kukaan
eurooppalainen ei kuitenkaan ole varmentanut. Tämän
jälkeen se suurena ja mahtavana, usein yli 1,5
km leveänä, virtaa lounaista suuntaa Assamin
ja Bengaalin alatasangon kautta ja muodostaa
yhdessä Ganges-joen kanssa suunnattoman
suistomaan (82,594 km’). B:n pituus on n. 2,900 km
ja se on purjehduskelpoinen melkein koko
alajuoksussaan. B. on hindulaisten pyhiä jokia.
Brahms [bräms], Johannes (1833-97),
kaikista syvin ja monipuolisin Beethovenin
jälkeisistä säveltäjistä.
Hänen isänsä oli
kontrabassonsoittaja
Hampurin
orkesterissa. Nuori Brahms
kasvoi ahtaissa
oloissa, mutta pääsi
äkkiä julkisen
huomion esineeksi, kun
Schumann „Uusia
uria" nimisessä
kirjoituksessaan (1853)
julisti hänet
odottamaksensa suureksi
tulevaisuuden
sävel-mestariksi. Kuitenkin sekä yleisö että
suuri osa
säveltaitei-lijapiireistä on vain
verkalleen antanut B:lle tunnustusta toisten
aikamme etevimpien rinnalla. Siihen on osaksi
syynä hänen taiteensa syvyys ja kaiken
ulkonaisen värihäikäisyn puute, jonka vuoksi
se vaatii kuulijaltaankin syvää tunne-elämää
ja altista tarkkaavaisuutta. Mutta toisena
syynä on myös hänen harvinaisen
moni-ilme-hikäs rytmiikkansa, joka vaatii esittäjiltäkin
enemmän hienoutta, täsmällisyyttä ja sävelten
mukana elämistä, kuin mihin yleensä ollaan
tottuneita. — B. oli ensin useita vuosia pienessä
Detmoldin ruhtinashovissa kapellimestarina, eli
sitten Hampurissa käyttäen aikaansa
tutustuakseen vanhoihin mestareihin ja laajentaakseen
yleistä sivistystään, ja muutti 1862 Wieniin, jossa
sitten oleskeli enimmän ikänsä. Hänen
teoksistaan ovat ensi sijassa mainittavat: „Saksalainen
Requiem" (1868), 4 sinfoniaa, piano- ja viulu-
J. Brahms.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
