Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Brahmalaisuus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1215
Brahui—Bramanismi
1216
konsertit, jouhikvartetit, -kvintetit ja -sekstetit,
laulut pianon säestyksellä, ynnä suuri joukko
piano-, kuoro-, kamarimusiikki- ja
orkesteri-sävellyksiä. Ainoa ala, johon hän ei koskenut,
oli ooppera. — B:n musiikki on mitä vakavin
vastapaino nykyajan värivaikutuksiin
perustuvalle säveltaidesuunnalle; sen vaikutus
yleisvir-tauksesta erillään kehittyviin säveltäjiin on
suurempi kuin toistaiseksi vielä on käynyt ilmi.
1. K.
Brahui [bra-hu-ij, dravida-kansoihin kuuluva
heimo Belutsistanissa, elää maanviljelyksestä ja
karjanhoidosta; asuu nyk. etenkin Kelatin
kaupungin ympäristössä, mutta on tunkeutunut aina
Tndus-joen laaksoon. V. 1901 brahuilaisia oli
341,059; he ovat Belutsistanin (ks. t.)
pää-väestönä. TV. S-m.
Braid [breid], James (1795-1860), engl.
lääkäri, hypnotismin tieteellisen selitystavan
perustaja. Hypnotismia sanottiinkin siihen aikaan
braidis miksi.
Braila /braila], Valakian piirikaupunki
Ro-maaniassa, Tonavan varrella; 59,100 as. (1906),
enimmäkseen kreikkalaisia ja bulgaarialaisia.
Erittäin tärkeä satamakaupunki, suurta vilja-,
karja- ja talikauppaa (vuosittain n. 60 milj. mk.
arvosta). Viina-, kynttilä-, saippua- ja
metalli-tehtaita ; valtion laivatelakoita. Uudenaikaisesti
rakennettu. B:n läheisyydessä on L a e u 1-S a r
a-t i n (Suolajärvi) kylpypaikka mutakylpyineen
ja useanlaisine kivennäislähteineen. W. S-m.
Braille [braj], Louis (1806-52), ransk.
sokeainopettaja; menetti jo kolmivuotisena
näkönsä, sai opetuksensa Pariisin
sokeainopis-tossa ja tuli sen opettajaksi 1828. Seur. vuonna
B. esitti tunnetun ja käytännössä olevan
sokeain-kirjoituksensa julkaisussa „Procédé pour écrire
ete. ü 1’usage des aveugles".
Brainerd [breinad], D a v i d (1718-47), amer.
lähetyssaarnaaja. Työskenteli erään
skotlantilaisen seuran lähettinä intiaanien keskuudessa
nykyisissä Delawaren, New Jerseyn ja
Pennsylvanian valtioissa. Hänen suurin merkityksensä
on siinä, että hänen elämäkertansa on laajoissa
piireissä herättänyt lähetysharrastusta.
Suomessakin tunnettiin A. H. Francken julkaisema
saksalainen käännös; siitä Abraham ja Antti
Aclire-nius saivat virikettä lähetysharrastukselleen.
Ü. P.
Brake, satamakaupunki Oldenburgin
suurherttuakunnassa, Saksassa, Weser-joen varrella.
Harjoittaa merikauppaa ja laivanrakennusta;
5,162 as. (1905). Amttioikeuden sija;
päätulli-kamari. Suomalainen merimiespappi
Hampurista kokoo kesäisin merimiehiämme
suomalaisiin jumalanpalveluksiin. T. W-ri. ("Tl". S-m.)
Brakel /-Ö-/-S u k u on kotoisin Liivinmaalta,
otettu Ruotsin ritarihuoneeseen 1756 ja Suomen
1818. — 1. Karl Adolf B. (1774-1861),
kapteeni, otti osaa vuosien 1788-90 ja 1808-09 sotiin,
erityisesti osoittaen urhoollisuutta Lapuan ja
Kauhajoen taisteluissa. Sittemmin B. asui Vikin
sukutilalla Pirkkalassa. Hänen kuolemansa
jälkeen (1862) julkaistiin hänen muistiinpanonsa
nimellä: „Anteckningar öfver 1789-90 samt
1808-09 årens fälttàg i Finland", joita on pidetty
näiden sotien tutkimuksissa luotettavana
lähdekirjana.
2. Gustaf Anton B. (1782-1853), runoilija
ja pankkimies Ruotsissa, edellisen veli. Hänen
runoseppyydestään mainittakoon kaksi
näytelmällistä koetta, jotka käsittelevät pohjoismaista
iumalaistarustoa, nim. „Oden i Svithiod" (ensi
kerran 1826 näytelty Tukholmassa) ja
„Wäinä-möinen" (paiü. Tukholmassa 1829), joka
viimemainittu on sijoitettu B:n kotiseutuihin,
Pirkkalaan ja Hämeenkyröön. [„Wäinämöisestä"
arvostelu lehdessä Abo Tidningar 1830.] K. S.
Brakhylogia [-i’-] (kreik. brakhylogi’ä),
lyhytsanaisuus (puheessa, kirjoituksessa) ;
lyhentämisestä, poisjättämisestä johtuva lausumamuodon
niukkuus.
Brakna (arab. baraknah), arabialais- ja
nee-keriverellä voimakkaasti sekoittunut
berberiläis-heimo, joka asustaa laajoilla aroilla
Pohj.-Afrikan länsiosassa, alisen Senegalin pohj.
puolella, n. 63,000 henkeä.
Brakteaatti (lat. 6raciea = ohut metallilevy).
1. Muinaist. Kultainen mitalimainen
riipus-koru esihistorialliselta ajalta,
varustettu kanto-nauhaa varten
silmukalla. B:eja on
tavattu etupäässä
Skandinaa viassa
(yksin Ruotsissa
yli 200 kpl.),
mutta ei näihin
asti Suomessa.
Alkuaan niissä
jälji-teltiin (kuva 1)
— usein sangen
kömpelöstikin —
roomalaisia
kultamitaleja, joita
Rooman keisarien oli tapana päälliköilleen jakaa,
ja ne sisälsivät m. m. keisarin kuvan ja
roomalaista kirjoitusta.
Sittemmin eläinkuvitus pääsi
niissä kokonaan vallalle
ja kirjoitus vaihtui
riimukirjoitukseen (kuva 2),
kunnes lopulta
kuvitus-aiheiden muodot
rappeu–tuivat alkuperäisestä
tuntemattomiksi. Näistä
polveutuvia, muodoltaan
samantapaisia ynnä
muunlaisiakin
riipus-koruja mainitaan
toisinaan l):n nimellä. —
2. Rahat. Ohut keskiaikainen hopearaha, joka
on vain yhdeltä puolen leimattu. K. S.
Brakykefaali (kreik. brakhy’s = lyhyt, ja
fcc-phalë’ = pää), „lyhytpäinen", „lyhytkalloinen",
nimitys, jota A. Retziuksen mukaan käytetään
niistä kansanroduista, -heimoista tai
ihmisyksilöistä, joilla on lyhyt pääkallo, ks. Kallo.
Brakyteleskooppi (kreik. brakhy’s = lyhyt, ja
teleskooppi), Fritschin Wienissä
suunnittelema peiliteleskooppi. missä ou lyhyeen putkeen
yhdistetty peilejä, joilla on suuri polttoväli.
(V. V. K.)
Brama ks. B r a h m a.
Bramaani ks. Brahmalaisuus.
Bramalaisuus ks. Brahmalaisuus.
Bramauismi ks. Brahmalaisuus.
Kuva 1. Brakteaatti.
Kuva 2. Brakteaatti.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
