- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1219-1220

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bramante ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1219

Brandenburg—Brand er

1220

pia vuorilajeja (perm- ja trias-ajoilta) on vain
harvassa maanpinnalla. Tasaisen maanpinnan
johdosta ilmasto on yli koko alueen yhtäläinen:
keskilämpö 8-9°, sademäärä 560 mm. — B:n
asukasluku oli 1905 3,531,9061.89 kmJ:llä; näistä
6% katolilaisia; juutalaisia suhteellisesti vähän.
Nieder-Lausitzissa asuu 35,116 vendiläistä. —
B:ssa harjoitetaan voimaperäistä ja laajaa
maanviljelystä hedelmällisissä Elben ja Oderin
laaksoissa. Päätuotteet: ruis, perunat, kaura,
sokerijuurikkaat, tupakka ja hedelmät. Karjanhoito
kohdistuu etupäässä hevos-, nautakarjan-,
lam-paan-, sian- ja vuohenlioitoon. Vuorityö tuottaa
ruskohiiltä, kalkkikiveä ja kipsiä. Maan laajoissa,
hyvin hoidetuissa havumetsissä elää vieläkin
paljon metsänriistaa, saksanhirviä ja metsäkauriita.
Teollisuus on Berliinin läheisyyden vuoksi hyvin
vilkas. Villankehruu-, palttina- ja
verkatehtaita; sokerin, tiilien, koneitten, kemiallisten
aineitten, lasin, viinan y. m. valmistusta. Kauppa
on kukoistava, sitä edistävät lukuisat vesi- ja
maaliikeväylät. B:iin on perustettu paljon
sivistyslaitoksia. — Maakunta on jaettu
Potsdamin ja Frankfurtin hallintoalueisiin, nämät
ovat jaetut yhteensä 42:een piirikuntaan. B:n
hallinnon ja maakuntapäiväin sijana on
Potsdam. Sotilaallisesti B. kuuluu Saksan 3:nteen
armeiakuntaan. B:n värit ovat punainen ja
valkoinen. TV. S-m.

II i s t o r i a. Vanhimpina aikoina B:ssa asui
germaanilaisia semnoneja, joiden sijaan
kansainvaellusten aikana tuli slaavilaisia heimoja
(ven-diläisiä). Kaarle Suuren valloitusyrityksillä ei
ollut pysyväistä menestystä. Henrik I:n ja Otto
I:n aikana Saksan valta ja kristinusko levisivät
B:n slaavilaisten keskuuteen, mutta jo Otto II:n
aikana (983) kapinalliset vendiläiset pääsivät
jälleen itsenäisiksi ja kristinusko hävitettiin maasta.
Vasta 150 vuotta myöhemmin saksalaisuus ja
kristinusko saivat pysyväisen jalansijan B:ssa.
Silloin näet askaanilainen Albrecht Karhu, joka
1134 oli saanut lääniksi Nordmarkin (nyk.
Altmark), voitti vendiläiset, valloitti läntisen ja
keskisen osan maata ja perusti näin Mark B:n ollen
B:n ensimäinen m a r k-k r e i v i. Hän uudisti
hävitetyt hiippakunnat, perusti luostareita ja
kutsui B:iin uutisasukkaita Westfalenista ja
Alankomaista. Albrechtin jälkeläiset laajensivat
aluettansa sekä pohjoiseen että itäänpäin ja toivat
maahan lisää uutisasukkaita, joten B. vähitellen
jälleen saksalaistui. Kun B:n askaanien suku
oli 1320 sammunut, joutui B. Baierin
Wittels-bachien haltuun. Näiden hallitessa (1322-73)
maa sai kärsiä paljon sisällisten levottomuuksien
tähden. V. 1356 kultainen bulla vahvisti B:n
mark-kreiville vaaliruhtinaanarvon.
Wittels-bacheilta B. siirtyi 1373 oston kautta
Luxemburgin sukua olevalle keisari Kaarle IV:lle, ja
tämän poika Sigismund antoi 1411 maan
hallituksen Hohenzollernin sukuiselle
linna-kreiville Nürnbergin Friedrichiii e, jonka
hän 1415 tunnusti vaaliruhtinaaksi. Tämä
Friedrich on Preussin nykyisen hallitsijasuvun
kantaisä. Hän ja hänen lähimmät seuraajansa
palauttivat maahan rauhan ja sisällisen järjestyksen.
B:n mark-kreivit luettiin pian Saksan
valtakunnan mahtavimpien ruhtinasten joukkoon.
Voimakas Joachim I (1499-1535) vastusti
uskonpuhdistusta, mutta hänen poikansa Joachim II (1535-71)

kääntyi Lutherin uskoon. Vaaliruhtinas Johann
Sigismund (1608-19) sai puolisonsa kautta periä
Kleven, Markin, Ravensbergin, Ravensteinin ja
1618 Itä-Preussin Puolan yliherruuden alaisena
herttuakuntana. Hänen poikansa, Ruotsin
kuninkaan Kustaa II:n Aadolfin lanko, vaaliruhtinas
Georg Wilhelm (1619-40) osoitti
kolmikymmenvuotisessa sodassa suurta horjuvaisuutta.
Kuuluisin B:n hallitsijoista on edellisen poika „suuri
vaaliruhtinas" Friedrich Wilhelm (1640-88), joka
on B:n suuruuden varsinainen perustaja. Hänen
hallitessaan B:iin liitettiin Westfalenin rauhassa
(1648) Taka-Pommeri, Magdeburgin,
Halberstadtin, Mindenin ja Kaminin hiippakunnat.
Hänen onnistui myöskin saada Itä-Preussi
vapautetuksi Puolan yliherruudesta, niin että
hänen poikansa Friedrich III (I) saattoi ottaa
itselleen Preussin kuninkaan nimen 1701. Siitä
lähtien B:n historia liittyy Preussin
kuningaskunnan historiaan. [Brosien, „Geschichte der
Mark B. im Mittelalter"; Berner, „Geschichte
des preussischen Staats".] J. F.

Brandenburg (vanha vendiläinen B r e n n
a-burg 1. Brendanburg, myöhemmin myös
väärin Brennaborchl. Brennabor)
Havelin varrella, kaupunki Preussissa,
Potsdamin hallintoalueella, 51,241 as. (1905),
Berliinin-Magdeburgin radan varrella. Havel-joki jakaa
kaupungin Vanhaan ja Uuteen kaupunkiin. B:ssa
on useita vanhoja rakennuksia. Se harjoittaa
rauta- ja koneteollisuutta, vilkasta jokiliikettä,
puutarhanhoitoa ja maanviljelystä. Siellä on
verka- ja juuttikutomoita. Sotilasaseina. — B.
on vendiläisten perustama. Saksalaiset
valloittivat sen 928, 949 Otto I perusti B:n
hiippakunnan. B. vaihtoi kuitenkin useasti
omistajia, kunnes saks. ruhtinaan Albrecht Karhun
1134 onnistui valloittaa se ja voittaa vendiläiset.
(ks. ylemp. Brandenburg, historia). V. 1848
Preussin valtiopäivät kokoontuivat B:ssa.

TV. S-m.

Brander-s u k u Suomessa lienee saksalaista
alkuperää, vaikkei siitä ole täyttä varmuutta;
myöskin Ruotsissa, Taalainmaalla, on näet jo
17:nnellä vuosisadalla senniminen suku, josta
m. m. kreivisuku Sköldebrand on peräisiu.
Maassamme tavattava haara polveutuu
henkikirjoittajasta Joakim Branderista (1607-1744)
ja hänen viidestä pojastaan. Huomattavimmista
jälkeläisistä mainittakoon: Ernst Fredrik
B. (1788-1860), senaattori, Vaasan hovioikeuden
presidentti; Fredrik Vilhelm B.
(1822-99), Kaukolan kappalainen, jonka avulla
Léou-zon le Duc suoritti Kalevalan-käännöksensä;
Kaarle Alfred B„ nyk. Paloheimo
(s. 1862), „Pohjolan" toimeenpaneva johtaja, ja
maanviljelysneuvos Axel Emil B. Kiteellä.

K. S.

Brander, Ida Maria C h a r 1 o 11 a (s. 1857),
näyttelijätär, synt. Tukholmassa juutalaisista
vanhemmista. Syksystä 1877 paria pienempää
väliaikaa lukuunottamatta ollut Helsingin
ruotsalaisessa teatterissa, josta lopullisesti erosi
keväällä 1907, ja jonka huomattavimpia voimia
hän on ollut. Tänen tärkeimmistä osistaan
mainittakoon Hjördis „Helgelannin sankareissa",
Marguerite „Kamelianaisessa", rouva Alviug
„Kummittelijoissa", Rebecka „Rosmersholmissa",
Katri „Daniel Hjortissa". V:sta 1885 rouva E.,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0664.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free