- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1229-1230

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Brasilia ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1223

sisäinen hallintonsa, sekä n. s. Acre-alueeseen.
Kullakin valtiolla on kansan valitsema
presi-denttinsä (governador). Tämä nimittää
valtiosihteerin, mutta kansa valitsee itse
suoranaisesti eduskuntansa. Valtiot jaetaan
pienempiin hallinto-alueisiin, munieipeihin, joitten
hallitusta pormestari johtaa.

Raha-asiat. B:n tulo- ja menoarvio
päättyi ennen säännöllisesti tuntuvaan vaillinkiin.
Vuodeksi 1908 valtion menot oli laskettu 329,47
miljoonaksi paperimilreisiksi ja 65,625
miljoonaksi kultamilreisiksi ja tulot 91,493 miljoonaksi
kulta- ja 271,217 miljoonaksi paperimilreisiksi.
Valtiovelka on suuri. V. 1907 se oli 72,134 milj.
engl. puntaa ulkomaista velkaa ja 552.5 milj.
milreisia kotimaista velkaa.

Sotalaitos. Brasiliassa on olemassa v:sta
1875 yleinen asevelvollisuus, joka on uudelleen
järjestelty v:n 1908 sotilaslain kautta.
Sotaväkeä on rauhanaikana lähes 30,000 miestä;
lisäksi 20,000 miehen suuruinen santarmijoukko.
Sotalaivoja oli 1908 34, niistä 1 linjalaiva, 2
rannikkopanssarilaivaa, 7 risteilijää. Laivaston
miehistöön kuuluu lähes 9,000 henkeä. -— B:n
värit: viheriä ja keltainen. (W. S-m.)

Historia. Brasilian löytäjänä pidetään
portugalilaista Cabralia, joka 1500 nousi maihin
Porto Seguron lahdessa ja otti maan Portugalin
kuninkaan haltuun. Hän antoi sille nimen 11 li a
da vera cruz („Totisen ristin saari"), mutta
pian sen viralliseksi nimeksi tuli Brazil, joka
johtui siitä, että maassa löytyi paljon
tämännimistä punapuuta. Portugalilaiset käyttivät
uutta alusmaatansa aluksi pääasiallisesti
pysähdyspaikkana Intian matkoilla ja
rikollisten, sittemmin myös juutalaisten
karkoituspaik-kana. Pian syntyi rannikolle joukko siirtoloita,
joissa ruvettiin harjoittamaan sokerinviljelystä
käyttämällä työntekijöinä maahan tuotuja
neekeriorjia. B:n ensimäinen kenraalikapteeni Tomé
de Souza perusti 1549 Bahian, joka pysyi
pääkaupunkina v:een 1763. Hänen mukanansa tuli
jesuiittalähetyssaarnaajia. jotka rupesivat
sorrettujen intiaanien ja neekerien puolustajiksi.
16:nnen vuosis. keskipalkoilla ranskalaiset
koettivat saada jalansijaa Rio de Janeiron tienoilla,
mutta portugalilaiset karkoittivat heidät
pitkällisten taistelujen jälkeen 1567; samana vuonna
perustettiin Rio de Janeiro, josta 1763 tuli
maan pääkaupunki. Vielä ankarammin
portugalilaisten täytyi taistella hollantilaisia vastaan,
jotka 17:nnellä vuosis. koettivat asettua B:aan.
V:n 1661 rauhassa hollantilaiset kuitenkin
luopuivat B:sta. 1500-luvun lopulla siirtoasutus
kääntyi etupäässä eteläänpäin, varsinkin sitten
kun siellä oli löydetty kultaa ja timantteja.
Erittäinkin Sao Paulon maakunnan väestö levitti
Portugalin valtaa eteläänpäin. Sisämaahan
tun-keutuessaan nämä n. s. paulistit joutuivat riitaan
jesuiittain kanssa, joilla oli hallussaan suuret
intiaanisiirtolat Paraguayssa ja Paranän
ympärillä. Kun jesuiitat 1759 karkoitettiin maasta,
jakoivat Portugal ja Espanja keskenään heidän
siirtolansa (missiones). S. Ildefonson
sopimuksessa 1777 määrättiin Brasilian eteläinen raja,
niin että Portugal sai Santa Catharinan ja Rio
Grande do Sulin maakunnat ja Espanja
LTru-guayn. — Portugal hallitsi B:aa yhtä
viheliäi-sesti kuin Espanjakin ameriikkalaisia siirtomai-

1229

taan. Maata nyljettiin kaikin tavoin emämaan
eduksi. Niinpä se ei saanut käydä kauppaa muuta
kuin Portugalin kanssa, maassa ei saanut
harjoittaa teollisuutta eikä viljellä eräitä emämaan
tuotteita, esim. viiniä ja öljyä. Väestön
henkisestä kehityksestä ei pidetty juuri mitään huolta.
Näin ollen ei ollut kummallista että maassa
18:nnen vuosis. lopulla, osaksi Ranskan
vallankumouksen aatteiden vaikutuksesta, alkaa näkyä
tyytymättömyyden merkkejä. Kansallistunne
herää ja sen mukana halu irtautua Portugalin
yhteydestä, ja tämä itsenäisyyden harrastus
pysyi virkeänä, huolimatta siitä että B:n oloissa
tapahtui 19:nnen vuosis. alussa tuntuva
parannus. V. 1807 pakeni näet Portugalin kuningas
Juhana VI Napoleonin sotajoukkojen tieltä
B:aan jääden sinne useaksi vuodeksi.
Hallitus rupesi tämän johdosta pitämään parempaa
huolta maan asioista, perusti oppilaitoksia ja
poisti kaupan ja muiden elinkeinojen kehitystä
ehkäisevät rajoitukset. Pian olikin
huomattavissa ilmeinen edistys eri aloilla. Mutta monet
seikat, portugalilaisten suosiminen, verojen
kasvaminen y. m., pitivät vireillä
tyytymättömyyttä. Kun Juhana VI oli palannut
Portugaliin, julisti hänen poikansa kruununprinssi
Dom Pedro, jolle kuningas oli uskonut maan
hallituksen, yleisen mielipiteen pakoittamana
1822 Brasilian itsenäiseksi, minkä jälkeen hänet
tunnustettiin maan perustuslailliseksi keisariksi.
V. 1825 Portugal tunnusti B:n itsenäisyyden.
Dom Pedro I (1822-31) antoi 1824 vapaan
perustuslain, mutta ei siitä huolimatta
saavuttanut alamaistensa suosiota. Hän luopui
kruunusta 1831 ja palasi Eurooppaan.
Valtaistuimelle nousi silloin hänen kuusivuotias poikansa
Dom Pedro II (1831-89). V. 1834
perustuslakia muutettiin siten, että maakunnat saivat
omat lakiasäätävät kokoukset ja laajennetun
itsehallinnon, joten B:sta tuli liittokeisarikunta. V.
1865-70 B. kävi voitokkaasti sotaa Paraguayta
vastaan. 1870- ja 80-luvulla synnytti
kysymys orjien vapauttamisesta paljon riitaa. Dom
Pedron tytär Isabella sai 1888 isänsä ollessa
Euroopan-matkalla eduskunnan hyväksymään
lain. jonka mukaan orjuus poistettiin ilman
mitään korvausta orjien omistajille.
Tyytymättöminä nämä silloin liittyivät tasavaltalaisiin,
ja 1889 pantiin pääkaupungissa toimeen
vallankumous. Dom Pedron täytyi luopua kruunustaan
ja Brasilia julistettiin tasavallaksi nimellä
Brasilian Yhdysvallat. Ensimäiseksi presidentiksi
tuli yksi vallankumouksen johtajia, marsalkka
Fonseea (1889-91). Kirkko ja valtio erotettiin
toisistaan ja uusi valtiomuoto hyväksyttiin
kansalliskokouksessa 1891. Sen mukaan B. oli oleva
Pohjois-Ameriikan Yhdysvaltain tapainen
liittotasavalta. Fonseean omavaltaisuus antoi aihetta
kapinan syntymiseen; hänen täytyi luopua,
jolloin presidentiksi tuli kenraali Peixoto
(1891-94). Häntäkin vastaan nostettiin kapina; sen
hän kyllä kukisti, mutta luopui kuitenkin
vallasta. Seuraavat presidentit ovat menestyksellä
toimineet rauhallisten olojen palauttamiseksi ja
rappiolle joutuneitten raha-asiain
järjestämiseksi. V. 1906 presidentiksi valittu Alfonso
P e n n a kuoli 1909. J. F.

Kirjallisuus. Alkuaan oli Brasilian
kirjallisuus ainoastaan haara Portugalin kirjalli-

Brandt—Brasilia

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0669.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free