Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bratianu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1233
Bratianu—Braunschweig
1234
rakennukset: goottil.-tyylinen ihana evank.
kirkko (rak. 1385-1425), raatihuone (v:lta 1420),
sitadelli (v:lta 1554), 5-torninen
Katariinan-portti (15:nneltä vuosis.). — Kun Barcasäg
(ks. t.) 13:nnen vuosis. alkupuolella oli saks.
ritarikunnan hallussa, tuli B. sen tuomien saks.
uudisasukkaiden keskustaksi. V. 1438 Murad
II sen hävitti, 1611-12 G. Bäthory sitä piiritti,
G. Bethlenin (ks. t.) aikana se kukoisti, 16:nnella
vuosis. siebenbürgenil. reformaattori,
kirjanpainaja ja pappi Honter (ks. t.) siellä eli ja
vaikutti, 1688 Caraffa (ks. t.) sen hävitti, 1849
Bern (ks. t.) sitä puolusteli venäläisiä vastaan.
(Y. W.)
Bratianu [-ä’n], loan (1822-91), romaanial.
valtiomies, saavutti Kaarle kuninkaan tultua
hallitukseen valtioll. merkitystä „liberaalien"
johtajana. 1876-88 hänen valtansa oli
mahtavim-millaan; ministeripresidenttinä hän miltei
yksinvaltiaan tavoin johti maansa kohtaloita. 1877
hän julisti Romaanian riippumattomaksi ja 1881
kuningaskunnaksi. Edisti kansansivistystä,
kohotti taloudellista tilaa, paransi järjestystä.
V:sta 1881 hänen veljensä D i m i t r i e (181S-92)
oli hänen pahin valtioll. vastustajansa;
vehkeilyillään tämä sitten saikin veljensä kukistetuksi.
Bratsberg, Etelä-Norjan amtti
Christiansan-din hiippakunnassa, 15,189 km’, 99,052 as. (1908).
B. käsittää Ylä- ja AI a-T elemarkenin
sekä Bambien voutikunnat. Pääpaikka on
S k i e n. Pääelinkeinot ovat karjan- ja
metsänhoito sekä tehdasteollisuus, ensinmainittu vars.
Telemarkenissa. Suuria kruununmetsiä.
Oikeudellisesti B. on jaettu kahteen
poliisimestarin-alueeseen (alempaa lainkäyttöä harjoittavat 6
pitäjänkirjuria ja nimismiestä).
Brattfors, rautatehtaita Ruotsissa. 1.
Bratt-forsin pitäjässä Vermlannin läänissä. Tehtaalla
on masuuni ja 2 lancashire-sulatusuunia; sen
omistaa yhtiö, jonka osakepääoma on 1,290,300 kr.
Tällä on sen lisäksi sahalaitoksia,
puumassa-tehtaita ja myllyjä; se harjoittaa myös
maanviljelystä ja metsänhoitoa. V. 1903 tehdas
valmisti 1,027 tonnia takkirautaa ja 1,132 tonnia
sulatinpetkeleitä. — 2. Garpenbergin pitäjässä,
Kopparbergin läänissä. Tehtaalla on 3
lancashire-sulatusuunia ja se omistaa myös Dormsjö ja
Fors nimiset rautatehtaat, sulfiittitehtaan y. m.
Täällä valmistettiin 1903 1,288 tonnia
sulatinpetkeleitä ja 1,212 tonnia kankirautaa.
Braula cæca ks. M e h i 1 ä i s t ä i.
Braun, Alexander (1805-77), saks.
kasvitieteilijä, 19:nnen vuosis. monipuolisimpia ja
ete-vimpiä kasvitieteen tutkijoita. Oli kasvitieteen
professorina ensin Freiburgissa ja Giessenissä
ja v:sta 1857 kuolemaansa saakka Berliinissä,
jossa hän samalla oli kasvitieteellisen
puutarhan johtajana. B. oli etupäässä kasvimorfologi
ja systemaatikko, joilla aloilla hänen teoksillaan
on ollut käänteen-tekevä merkitys. Hänen
luonnollinen kasvijärjestelmänsä (julkaistu 1864)
on perustana nykyään enin käytetyille
järjestelmille. Teoksia: „Vergleichende Untersuchung
üb. die Ordnung der Schuppen an den
Tannenzapfen" (1831) ; „Betrachtungen über die
Verjüngung in der Natur" (1850) ; „Algarum
uni-cellularum genera nova et minus cognita" (1855).
Braun, Max (s. 1850), saks. eläint., v:sta
1890 professorina Königsbergissä, selvittänyt
leveän heisimadon (Dibothriocephalus lalus)
kehityksen, kirj. m. m. „Die tierischen Parasiten
des Menschen" (1883) ja Trematoda ja Cestoda
osat Bronnin „Klassen und Ordnungen des
Tierreichs" nimisessä suuressa teoksessa. K. M. L.
Braun, Vilhelm August Detlof von
(1813-60), ruots. novellisti ja runoilija, alkuaan
upseeri. B:n pilarunoelmat ja satiirit tekivät
hänet suosituksi tukholmalaisen keskiluokan
runoilijaksi, vaikka tämä vähän areksuikin hänen
rohkeasanaisuuttaan. Satiireissa, joissa B. on
onnistunein, ilmenee edullisesti hänen
vastenmielisyytensä kaikkea teennäistä
yhteiskunta-sovinnaisuutta vastaan, sekä hänen terve
todellisuudentajunsa. Onnistunein hän on raikkaissa
luonnonkuvauksissaan. V. K-i.
Brauniitti, tumma mineraali, joka
pääasiallisesti sisältää erästä mangaanioksidia. Kiteytyy
tetragonaalisesti; sitä tavataan muitten
man-gaanimineraalien yhteydessä. (W. B.)
Brauns, Julius ks. Pikakirjoitus.
Braunsberg, kaupunki Preussissa,
Itä-Preussin maakunnassa, purjehduskelpoisen
Passarge-joen varrella, lähellä sen suuta ja Frisches
Ilaf-üa, Königsbergin ja Elbingin välillä; 13,002 as.
(1905) ; Dirschau-Königsbergin radan varrella.
Katolinen akatemia, alkuaan perustettu
pohjoismaiden uudelleen saattamiseksi katoliseen oppiin,
ajaksi lakkautettu 1626, kun Kustaa II Aadolf
valloitti kaupungin. Oppilaitoksen nimi on v:sta
1818 lyceum hosianum, akatemian Stanislaus
Hosius nimisen perustajan mukaan. (W. S-m.)
Braunschweig (Bruns vi g), Saksassa. 1.
Herttuakunta keisarikunnan pohj.-osassa,
melkein kokonaan Preussin ympäröimä, 3,672 km2.
Se käsittää 3 toisistaan erillään olevaa
pääosaa: Wolfenbüttelin ruhtinaskunnan ja
sen piirikunnat Braunschweig, Wolfenbüttel ja
Helmstedt, Harz-jaWese r-a 1 u e e n ja niiden
piirikunnat Gandersheim ja Holzminden sekä
Blankenburgin ruhtinaskunnan (samalla
piirikunta) ynnä 5 n. s. enklaavia (ks. t.).
B. on pääasiallisesti vuori- ja ylänkömaata;
ainoastaan pohj.-osa on alankoa. Tärkeimmät
vuoret ovat Harz, Solling, Asse ja Elm.
Sen läpi virtaavat Oker-, Leine-, Aller- ja
Weser-joet. Vuoret ovat metsien peittämät.
Alankomaa ja jokien laaksot ovat paikoittain hyvin
hedelmällisiä. Pohj.-osassa ilmasto on leuto,
vuorilla talvet ovat koleat, keväät ja syksyt kosteat.
B:n kaupungin (ks. t.) keskilämpö on -(-9°.
Asukkaat, 485,95S (1905), ovat alasaksilaista
heimoa, pääasiallisesti luterilaisia (n. 95%),
loput katolilaisia, ja 0,4 % juutalaisia.
Vuotuinen väenlisäys on keskimäärin 4,59 <f0;
väentiheys 132 km2:llä. — B:n tärkeimmät
oppilaitokset ovat: Braunschweigin teknillinen
korkeakoulu, 6 kimnaasia, reaalikimnaasi,
prokim-naasi, 5 seminaaria, reaalikouluja, n. 430
kansakoulua y. m. Wolfenbüttelin kirjasto ja B:n
herttuallinen museo ovat kuuluisat. Suuria
sairaaloita ja armeliaisuuslaitoksia on perustettu
useaan kaupunkiin. — B:n pääelinkeino on
maanviljelys, 51,T % maasta on peltoa ja puutarhaa,
30,1 % metsää, n. 6 % viljelemätöntä ja loput
niitty- ja laidunmaata. Tärkeimmät
viljelyskasvit ovat palkokasvit, vilja, sokerijuurikkaat,
perunat ja rehukasvit. Puutarhanviljelys on
yleinen ja kohdistuu pääasiallisesti parsan ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
