- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1243-1244

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Breithorn ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1243

Bremenin sini—Bremer

1244

1906-07 osoitti tuloja 37,588,229 Saks. mk, menoja
48,544,569 Saks. mk; valtiovelka oli 220,4 milj.
Saks. mk. — Valtion värit: valkoinen ja punainen.

2. Vapaa hansa-kaupunki, B:n valtion tärkein
osa ja pääkaupunki, Hampurin jälkeen
Pohjanmeren rannikon huomattavin
merikauppakau-punki Saksassa, 228,485 as. (1905). B. sijaitsee
Weser-joen kummallakin puolen. Siinä erotetaan
3 pää-osaa: Vanha kaupunki (Altstadt) on joen
oikealla rannalla. Sitä rajoittavat vanhat
linnavallit ; se on tukkukaupan sija. Altstadt oli
ennen ahdas ja vanhanaikuinen, nykyään ovat
sen kadut ja koko kaupunginosa laajennetut.
Tätä vastapäätä sijaitsee Uusi kaupunki
(Neustadt) joen vastakkaisella rannalla; se on laaja
ja uudenaikainen ja vähittäiskaupan keskus.
Tämän vieressä on eteläinen etukaupunki
(Siider-vorstadt), missä tehtaat ja työväenasunnot
sijaitsevat. Weserin yli käy 3 siltaa sekä
rauta-tiensilta. Keskellä kaupunkia on 3 toria.
Pää-tori (Markt) sekä tuomiokirkon torit (Domshof
ja Domsheide), kaikki ll:nneltä vuosis. olevan
Pyh. Pietarin tuomiokirkon ympärillä; ne ovat
kaupungin liikkeen keskuksina; B:u rikkautta
osoittavat kauniit puistot ja upeat rakennukset
sekä siistit kadut. Uusien katujen varsilla ovat
talot tavallisesti rakennetut vain yhdelle
perheelle. Julkisista rakennuksista mainittakoon
paitsi tuomiokirkkoa „lyijykellareineen", missä
ruumiit eivät mätäne, Pyh. Ansgariuksen kirkko
97 m korkeine torneineen, raatihuone (v:lta
1404), pörssi, puuvillapörssi, kauppaseuran talo,
useat virastorakennukset, pankit, rautatienasema
y. m. Muistomerkeistä herättää v. 1404
oikeu-densymboliksi pystytetty Roland-patsas, monet
muistopatsaat, Willehadin y. m. kaivot j. n. e.
huomiota. — Asukkaista on n. 11,000
katolilaisia ja n. 900 juutalaisia. Teollisuus on
huomattava. Täällä on etenkin suuria
laivanveistii-möitä, rauta- ja konetehtaita,
riisinkuorimis-myllyjä, paloöljyn tislauslaitoksia, sikari- ja
oluttehtaita. Kauppa ja merenkulku ovat
kuitenkin B:lle tärkeimmät, vars. tuontikauppa.
Tänne tuodaan etupäässä puuvillaa, villaa,
tupakkaa, riisiä, viljaa, kahvia, vuoriöljyä, sokeria ja
indigoa. V. 1906 oli tuonnin arvo 1,496,1 milj.
ja viennin 1,457,8 milj. Saks. mk:n arvoinen.
Siirtolaissatainana B. on Euroopan tärkein. Sen
satamalaitokset, varsinkin vapaasatama, ovat
tuottaneet suuria kustannuksia. Suurten
ruop-paustöitten avulla on Weser-joki tehty
liike-kelpoiseksi aina 5,5 m syvässä kulkeville
aluksille. V. 1905 tuli B:iin 2,459, yhteensä 1,207,399
tonnin vetoista ja lähti 2,508, yhteensä 1,171,378
tonnin vetoista laivaa. B:ssä on monta sairaalaa
ja armeliaisuuslaitosta, m. m. koti merimiesten
leskille ja meripelastusseuran keskuspaikka.
Sivistyslaitoksista mainittakoon monet
kimnaa-sit, seminaarit, teknillinen opisto, ammattikoulut,
kuuromykkäinkoulu y. m.; tieteellisistä
laitoksista kaupunginkirjasto, luonnon-, kansa- ja
kauppatieteellinen museo, suoviljelyskoeasema ja
tärkeä meteorologinen havaintoasema;
taidelaitoksista useat konserttitalot, taideteollisuusmuseo
y. m. B:ssii on monta tärkeätä kauppavirastoa
ja pankkia. Koska B. on sotilaskonventsionissa
Preussin kanssa ja sotilasasemana, on tänne
sijoitettu 2 rykmenttiä preussiläistä jalkaväkeä
esikuntineen. XV. S-m.

B:ssä käy lukuisasti suomalaisia merimiehiä.
Heidän sielunhoitajansa on suomalainen
meri-miespappi, jonka pääasema on Hampuri;
jumalanpalvelukset pidetään lukusalissa Lloyd Str.
50. T. XV-ri.

Historia. B:n perustamisvuosi on
tuntematon. V. 787 Kaarle Suuri sijoitti sinne
piispanistuimen. Kaupunki oli alussa B:n
arkkipiispasta riippuvainen, mutta saavutti siitä
huolimatta varsin itsenäisen aseman tehden omin
päin kauppasopimuksia ja liittyen Hansaliittoon.
1400-luvulla se kokonaan vapautui arkkipiispan
yliherruudesta, jonka jälkeen sitä pidettiin
vapaana valtakunnan kaupunkina. Seuraavalla
vuosisadalla uskonpuhdistus pääsi siellä
voimaan; v:sta 1618 reformeerattu oppi oli
valtio-uskontona. Kun Ruotsi Westfalenin rauhassa
1648 oli saanut Bremenin hiippakunnan, ei se
myöntänyt B:lle oikeutta esiintyä itsenäisenä
Saksan valtiopäivillä edustusoikeutta nauttivana
valtakunnan kaupunkina, vaan vaati, että se
tunnustaisi Ruotsin yliherruuden. Tästä oli
seurauksena riitaisuuksia, jotka eivät tulleet täysin
ratkaistuiksi niissä kahdessa lyhyessä
„Bremenin sodassa", joita käytiin 1654 ja 1665-66.
Hannoverin vaaliruhtinas, joka 1719 sai Ruotsilta
Bremenin hiippakunnan, tunnusti 1741 B:n
välittömäksi valtakunnan kaupungiksi. V. 1810
Napoleon yhdisti sen Ranskaan. V. 1815 B.
Wienin kongressissa julistettiin vapaaksi
valtakun-nankaupungiksi ja Saksan liiton jäseneksi. V.
1867 se yhtyi Pohjois-Saksan liittoon ja 1871
Saksan valtakuntaan. J. F.

Bremenin sini ks. Vuorisininen.

Bremer-suku, jonka alkuperä johdetaan
Saksanmaalta, kotiutui Suomessa erään
ruotsinmaalaisen kauppiaan, Jacob Bremerin (ks. seur.) ja
hänen jälkeläistensä kautta.

1. Jacob B. (1711-85), kauppias Turussa,
oli aikansa etevimpiä laivanisäntiä ja
varakkaimpia kauppiaita maassamme. Hänen 3
pojastaan haaraantuu suku.

2. Ulrika Fredrika B. (1746-98),
lahjoittaja, edellisen toinen puoliso, synt. Salonius,
on yliopistolle antanut hänen nimeänsä kantavan
stipendirahaston (ks. Bremerin
stipendirahasto). — B. l:n pojanpoika oli

3. Isak Konrad B. (1773-1825), sotilas,
jonka Runeberg mainitsee runossaan
„Adlercreutz". Käytyään ensin Karlskronan
merikadettikoulun, B. astui Porin rykmenttiin, jossa
1800 kohosi kapteeniksi. 1808-09 sodassa hän
osoitti sotaisia avujaan Myrskylän
Muttomin-kylän etuvartiokahakassa sekä Lapuan
tappelussa. Sodan jälkeen hän 1812 tuli
pataljoonan-päälliköksi ensim. suomalaiseen
jääkärirykment-tiin. Hänen serkkunsa

4. Robert B. (1777-1844), tehtailija, oli
ensin ylioppilaana Turussa ja Upsalassa, mutta
antautui sittemmin vuoriteollisuuden alalle.
Isänsä kuoltua hän otti haltuunsa Teijon (ks. t.)
sekä oston kautta Kirjakkalan (ks. t.)
rautatehtaan Uskelassa. 1820 hän otti työn alaiseksi
Vihiniemen rautakaivoksen Kiskossa. Hän oli
toimelias alallaan, mutta muuten haaveellinen,
odottaen m. m. uutta vedenpaisumusta. Hänen
veljensä oli

5. Josef B. 1. Brehmer (1789-1874),
tehtailija, oli ylioppilaana LTpsalassa 1801, isänsä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0676.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free