- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1245-1246

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bremerhaven ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1245

liikkeessä apulaisena v:sta 1805 Turussa. Multa,
sodan syttyessä 1808, hän läksi isän kiellosta
huolimatta sotaan sekä oli mukana m. m. Alavuden
ja Kuonan tappeluissa. Oltuaan sittemmin
Ruotsin palveluksessa, hän palasi kotimaahan ja osti
1817 veljeltään Hans Henrikiltä Kirjakkalan
tehtaan, jonka hän, 10 vuotta sitä pidettyään,
kuitenkin myi. Hän omisti sittemmin Tammelan
Jokioisten kartanon sekä 1837:stä Karkkilan
(Högforsin) tehtaan Vihdin Pyhäjärvellä.
Viimemainittuun hän perusti maamme ensimäisen
put-laus- ja valssilaitoksen, joka tuli esikuvaksi
Suomen rautateollisuudessa ja aiheutti sillä alalla
huomattavan vilkastumisen. K. S.

6. Fredrika B. (1801-65). edellisen serkku,
ruots. kirjailija, synt. Tuorilan kartanossa lähellä

Turkua 17 p. elok.
1S01, mutta siirtyi
jo 3-vuotiaana
vanhempiensa mukana
Ruotsiin.
Kasvaneena epäsointui-sessa kodissa ja
itsekin ollen
epätasainen, kipeä luonne
oli hänellä levoton
ja onneton nuoruus.
V. 1828 hän esiintyi
ensi kertaa
kirjailijana julkaisten
ni-mettömästi ensimäisen vihon
kertomus-kokoelmaansa „Teck-ningar utur
.hvardagslifvet". Tätä kokoelmaa B. sitten jatkoi,
julkaisten siinä m. m. „Presidentens döttrar’’
(1834), „Grannarne" (1837), „Hemmet" (1839),
hänen kertomistaitonsa pääteokset, joilla ja
varsinkin kahdella viimeisellä hän saavutti mainetta
ulkopuolella kotimaansa rajojenkin. Hänen
kertomuksensa ovat jokapäiväisen elämän kuvauksia,
mutta nähtyinä herkän idealistisen mielensävyn
värityksessä, ja vahvasti romanttiseerattuiua.
„Hemmef’-kirjassa ilmenee jo hänessä virkoava
harrastus naisasiaan, joka valtasi hänet hänen
elämänsä loppupuolella, ja jonka innokkaaksi ja
vaikuttavaksi asianajajaksi hän tuli Ruotsissa
ja laajemmallakin; hänen toimintansa tällä
alalla tähtäsi etupäässä naisen yhteiskunnalliseen
vapauttamiseen. Tästälähtien hänen
kirjailemi-sessaan alkaa ilmetä entistä enemmän
tarkoi-tusperäisyyttä, samalla kuin se saa omituisen
filantrooppisen sivumaun. Hänen myöhemmistä
romaaneistaan mainittakoon „Syskonlif" (1848),
„Hertha" (1856) ja hänen viimeinen
kertomuksensa „Fader och dotter" (1861).
Loppupuolella elämäänsä B. matkusteli paljon Euroopassa
ja Ameriikassakin. Ameriikan-matkoiltaan B.
on kirjoittanut „Hemmen i den nya verlden, En
dagbok i bref, skrifna under tvenne års resor i
Norra Amerika och på Cuba" (1853-54). —
Ruotsin akatemialta B. sai 1831 pienemmän ja
1844 suuremman kultamitalin, lieneepä Esaias
Tegnér ehdottanut hänen ottamistaan akatemian
jäseneksikin. V. 1884 perustettiin
„Fredrika-Bremer-förbundet" „naistenkohottamistyön
terveen ja tyynen kehityksen" edistämistä varten.
B:n teoksia on suomeksi ilmestynyt:
„Jouluaatto ja joulu-aamu" (mukailu, 1856) ja ,,Ku-

1246

vauksia jokapäiväisestä elämästä. Perhe" (1882).
— („Skrifter" 1868-72, „Sjelfbiografiska
anteck-ningar, bref och efterlemnade skrifter" 1868).
[Adlersparre o. Leijonhufvud, „Fredrika Bremer"
I II (1896); J. Mortensen, „Fredrika Bremer";
Lucina Hagman, „Fredrika Bremer (1886).]

V. K-i.

Bremerhaven [-äfen], Bremenin (ks. t.)
satamakaupunki Weserin suulla, Haunover-B:n
radan toisessa loppupisteessä 23,987 as. (1905).
B., joka sijaitsee entisellä Hannoverin, nyk.
Bremenin ostamalla alueella, on tärkeä
satamakaupunki, johon suurimmatkin alukset voivat tulla.
Satama-alueen laajuus on n. 40 ha jaettuna
vanhaan, uuteen ja n. s. keisarinsatamaan; suuri
osa on vapaasatamata. Linnoitettujen
satama-muurien pituus on 6,565 m. Osa satama-aluetta
on suuren Norddeutscher Lloyd höyrylaivayhtiön
hallussa, sillä on täällä telakoita, tehtaita ja
makasiineja. V. 1905 tuli 1,642 laivaa, yht.
1,710,684 tonnia, ja lähti 2,071 laivaa, yht.
1,878,263 tonnia. Täällä on useita majakoita ja
johtoloistoja, m. m. suuri Weser-majakka. B:n
vienti-kauppa on vähäpätöinen, mutta tuonti
suuri (puuvillaa, riisiä ja vuoriöljyä). Tärkeä
Pohjanmeren kalastussatama. — B:ssa käyvien
suomalaisten laivojen miehistöille pitää
kokouksia Hampurin suomalainen merimiespappi tai
hänen assistenttinsa. W. S-m.

Bremerin stipendirahasto, yliopistollinen, on
rouva Ulrika Fredrika Bremerin (ks. t.), synt.
Salonius, testamentilla lahjoittama. Lahjasumma
oli alkuaan 2,000 riksiä ja on nykyään Smk.
5,400. Stipendin suuruus on 120 mk.
lukukaudessa; sen saamiseen ei tarvita muuta kuin
tavallinen stipendiaattitutkinto. K. S.

Brenchley [brentsli], Julius Lucius,
(1817-73), engl. matkustelija, retkeili v:sta 1849,
useimmiten J. Remyn seurassa, Pohj.- ja
Etelä-Ameriikassa, Pohj.-Afrikassa, Aasiassa ja
Aust-raaliassa; kuoli Folkestonessa. Kirjoittanut
selontekoja matkoistaan. (W. S-m.J

Brendekilde, II a n s Andersen (s. 1S57),
tansk. taidemaalari. Oltuaan kivenhakkaajan
opissa ja harjoitettuaan Kööpenhaminassa
kuvanveistoa B. lopulta rupesi maalariksi. Hänen
vakavat, usein synkät aiheensa käsittelevät
3’ksinkertaisin ja voimakkain piirtein maalais
elämää. Tanskan Taidemuseoon on ostettu 1893
hänen uskonnollinen, saarnaavaa kirvesmiestä
esittävä kuvansa „Maantie". E. R-r.

Brendel, Karl Franz (1811-68), saks.
musiikkihistorioitsija ja -kirjailija. Tuli 1844
Schu-mannin jälkeen hänen aloittamansa
musiikkilehden toimittajaksi. Oli 1861 perustetun
„Yleisen saks. musiikkiyhdistyksen" esimiehenä.

I. K.

Brennabor, Brandenburgin kaupungin
slaavilainen nimi.

Brenner, vuorensola Tyrolin alpeissa
Innsbruckin ja Sterzingin (Sill- ja Eisack- 1.
Etsch-laaksojen) välillä, 1,362 m yi. merenp.; v:sta
1S67 käy sen kautta rautatie. Solan harjulla on
B.-j ii r vi kylpylaitoksineen. Muinaisista ajoista
asti käytetty tie Saksasta Italiaan.

(W. S-m.J

Bremer-s u k u johtaa alkuperänsä eräästä
1400-luvulla Närpiön Kalaksin kylässä asuneesta
Matts nimisestä talonpojasta. Hänen poikansa

Bremerhaven— Brenner

Fredrika Bremer.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0677.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free