Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bremerhaven ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1247
Brennus
1248
Elias Brenner.
Martinus Matthiae, joka oli pappi (k. 1600), otti
sukunimekseen Brennerus.
1. Isak B. (1603-70), kirkkoherra, oli Joh.
Messeniuksen oppilaana Kajaanissa, tuli
ylioppilaaksi Upsalassa 1625 ja papiksi 1627. Ollessaan
kirkkoherrana Isossakyrössä B. pani käytäntöön
kytömaanviljelyksen, jolla on sittemmin ollut
suuri merkitys Etelä-Pohjanmaan taloudellisessa
vaurastumisessa. Hän oli saanut Messeniukselta
herätystä historiallisiin tietoihin sekä
maalaukseen (oma maalaama kuvansa Ylistaron kirkossa
1661), jotka harrastukset sitten periytyivät
hänen kuuluisaan poikaansa Elias B:iin. K. S.
2. E 1 i a s b. (1647-1717), muinaistutkija ja
taiteilija, synt. 18 p. huhtik. 1647. Isä oli
Isonkyrön kirkkoherra
Isak b. (ks. t.).
Käytyään
Uuskaarle-pyyn ja Porin koulut
b". ’tuli 1663
ylioppilaaksi Upsalassa. V.
1668 hän piirustajana
otettiin
vastaperustetun muinaistieteel-lisen viraston
(Collegium antiqvitatumin)
palvelukseen ja sai
toimekseen eri osissa
valtakuntaa kuvata
kaikenlaisia
muinais-tieteellisiä esineitä.
Suomessakin hän 1671-
72 teki muinaistieteellisen tutkimusmatkan, tullen
siten tämän tutkimuksen edelläkävijäksi
maassamme. Brennerin piirustukset Suomesta on
Gottlund julkaissut „Otavassa"; alkuperäisinä
ne säilytetään Tukholman kunink. kirjastossa.
Viimeisen samanlaatuisen matkansa hän teki
1673 ollen mukana Kaarle XI:n seurueessa, kun
nuori kuningas oli lähtenyt tutustumaan
valtakuntansa eri maakuntiin. Sen jälkeen Brenner
antautui taiteilijaksi saavuttaen suuren maineen
miniatyyrimaalaajana, jommoisena hän —
ensi-mäisenä kotimaisena taiteilijana —- 1677
kutsuttiin kuninkaan palvelukseen.
„Iloviminiatöö-rinä" B. maalasi muotokuvia kuninkaallisen
perheen jäsenistä lahjoiksi ulkomaan hallitsijoille
sekä myöskin vaakunakilpiä, ollen erittäin
perehtynyt heraldiikkatieteeseen. Taiteellisen
toimen rinnalla kehittyi Brennerille hänen
elämiinsä loppupuolella ruotsalaisten rahojen ja
mitalien kokoileminen ja julkaiseminen hänen
pää-harrastuksekseen. V. 1691 hän julkaisi ensi
painoksen kuuluisaa teostaan „Thesaurus
Nummo-rum Sveo-Gothicorum" (Svealais-gootilaisten
rahojen aarre), joka sisälsi hänen omatekemiään
vaskipiirroskuvia rahoista sekä niihin
liittyvän ruotsin- ja latinankielisen tekstin. Sen
johdosta hän nimitettiin muinaistiet, viraston
asessoriksi, ja kuningas lupasi suorittaa
kustannukset rahateoksen täydentämisestä. Ensimäisen
painoksen B. oli itse kustantanut ja se oli vain
näyte siitä, mihin hän pyrki. Kaarle XI:n aikana
työ edistyi ripeästi, mutta Kaarle XII:n aikana
lakkasi avustus, eikä B. saanut nähdä teostaan
valmiina, vaan ilmestyi se erään ystävän
julkaisemana vasta 1731. Tällä suurenmoisella teoksella
B. on laskenut perustuksen ruotsalaiselle
raha-tieteelle ja vasta 19:nnellä vuosis. päästiin häntä
edemmäs. Vaikka B:n elämä kului Ruotsissa,
ei hän unohtanut syntymämaataan eikä sen
kieltä. Hän on ensimäisenä huomauttanut
suomen kielessä tavattavista vanhoista
germaanilaisista lainasanoista, jonka kysymyksen prof.
Villi. Thomsen meidän aikanamme on lopullisesti
selvittänyt. B. aateloitiin 1712, m. m. siitä
ansiosta, että hän ei ollut noudattanut (Ludvik
XIV:n) houkuttelua mennä ulkomaalaiseen
palvelukseen. Ollen itse taiteilijana ja
rahatietei-lijänä maailmankuulu oli hänellä toisissa
naimisissa puolisona Sophia Elisabeth Weber, joka
runoilijattarena rouva Brennerin nimellä
oli yhtä laajalti tunnettu. [Eliel Aspelin, „Elias
Brenner, tutkija ja taiteilija Kaarlein ajalta",
1896.] E. A:n-U.
3. Sophia Elisabeth B. (1659-1730), o. s.
Weber, edellisen puoliso, ensimäinen julkisesti
esiintyvä ruots. naisrunoilija, jonka
(sisällykseltään jotenkin kuivat ja naivit) runot
muotonsa puolesta ovat aikaansa nähden harvinaisen
sujuvia; kirjoitti runoja myös latinaksi,
italiaksi, ranskaksi, saksaksi; „rouva Brenner"
saavutti aikoinaan suuren maineen sekä kotona että
ulkomailla. B:n „Samlade poetiska dikter"
julkaisi P. Hauselli 1873.
4. Henrik B. (1669-1732), orientalisti, s.
Kruunupyyssä, jossa hänen isänsä Jakob B.
(1607-84) oli kirkkoherrana, tuli ylioppilaaksi
Turussa 1684 ja maisteriksi Upsalassa 1691.
Ollen hyvin perehtynyt itämaitten kieliin,
etenkin arabiaan, hän pääsi 1697 lähtemään Ruotsin
lähettiläänä Ludv. Fabrieiuksen kanssa
Persiaan, jossa hän viipyi pari vuotta.
Kotimatkalla hän kävi Armeeniassa, Georgiassa ja
tser-kessien maassa ja hankki joukon harvinaisia
näiden maiden historiaa koskevia
käsikirjoituksia. Sillä välin oli isoviha syttynyt, ja kun B.
saapui Moskovaan, joutui hän vankeuteen, jossa
häntä pidettiin sodan loppuun saakka. Vasta
1722 hän vankeuden vaivoista riutuneena ja
sairaana pääsi palaamaan Ruotsiin ja nimitettiin
1724 kunink. kirjaston hoitajaksi. B. julkaisi
1723 teoksen „Epitome Commentariorum Moysis
Armeni de origine et regibus Armenorum et
Parthorum". Hänen kirjoittamansa selonteko
syistä Pietari Suuren sotaan Persiaa vastaan on
painettu Rabnerin julkaisemassa Pietari T:n
historiassa, ja teoksessa „Memorabilia orientalis
partis Asiæ" on B:n tekemä Kaspian-meren
kartta. Muutamat B:n matkalta lähettämät
kirjeetkin ovat julkaistut. K. T-t.
5. Petrus B. (1677-1720), pappi ja
valtiollinen seikkailija, Elias B:n serkunpoika, tuli
ylioppilaaksi Turussa 1695 ja maisteriksi
Pärnussa 1699 sekä rykmentin papiksi 1701; oli
sittemmin pappina Narvassa, Asovin ja
Tagan-rogin seurakunnissa, Riiassa, Stadessa, ja Kaarle
XILn hovisaarnaajana Benderissä y. m. B.
ryhtyi sittemmin Ruotsissa ja Tanskassa
monenlaisiin salaisiin juonitteluihin, joista säätyjen
asettama komissioni tuomitsi hänet kuolemaan,
nän teloitettiin Tukholman eteläisen tulliportin
ulkopuolella. K. S.
Brennus. Niin nimitetään sitä gallialaisten
päällikköä, joka 390 voitti roomalaiset Allia-joen
luona sekä valloitti ja ryösti Rooman.
Sovittuja lunnaita punnittaessa kerrotaan hänen
heittäneen miekkansa lisäksi vaakaan ja lausuneen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
