Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Brenta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1249
Brenta—
Breslau
1250
nuo sananparreksi tulleet sanat ,,Væ vietis".
Arvellaan kuitenkin, että „brennus" ei oikeastaan
ole ollut mikään ominaisnimi, vaan päällikköä,
ruhtinasta merkitsevä arvonimitys. (K. O.)
Brenta, Ylä-Italian rannikkojoki, saa alkunsa
Caldonazzo-järvestä, virtaa Sugana-laakson
kautta ja laskee Venetsian-lahteen Chioggian
eteläpuolella, 160 m pitkä. Keinotekoinen
kanavoitu suuhaara on Padovan ja Venetsian välisenä
vesitienä. (W. S-m.)
Brentan-alpit, eteläisten kalkkialppien osa
Etelä-Tyrolissa Noce- ja Sarea-jokien välissä
korkeine jyrkkine huippuineen: Cima Tosa
(3,176 m yi. merenp.) ja Cima Brenta (3,155 m).
Brentano [-&’-], Clemens (1778-1842), saks.
kirjailija, Bettina v. Arnimin veli. Aluksi B. oli
kauppa-alalla, mutta antautui sitten lukutielle
joutuen romantikkojen vaikutuksen alaiseksi.
Elämässäänkin B. oli täysi romantikko, päätyen
kirjavien vaiheiden jälkeen kiihkomieliseen
katolisuuteen. Runoilijana B:lla oli runsas, herkkä
mielikuvitus ja sisäistä tunnesyvyyttä, mutta
ei tarpeeksi muodostusvoirnaa ja kiinteää
tahdonlujuutta, voidakseen tihentää luomansa
täys-pätöisiksi taideteoksiksi. Hänen teoksistaan
ovat tunnetuimmat oivalliset kertoelmat
„Geschichte vom braven Kasperi und dem schönen
Annerl", „Die mehreren Wehmüller", „Die drei
Nüsse", satu „Gockel, Hinkel und Gackeleia",
leimuavalla sukkeluudella kirjoitettu „Der
Philister vor, in und nach der Geschichte", sekä
runolliset „Romanzen vom Rosenkranz". Pysyvin
maine hänellä on kuitenkin sukulaisensa Achim
von Arnimin kanssa yhdessä julkaisemastaan
kansanlaulukokoelmasta „Des Knaben
Wunderhorn". Myöskin historiallisia romaaneja ja
näytelmiä B. on kirjoittanut. V. K-i.
Brentano
ä’-J, Lujo (s. 1844), saks. [-taloustieteilijä, v:sta 1891 professorina Münchenissä.
Tutustuttuaan Englannissa tämän maan
ammattiyhdistysliikkeeseen B. julkaisi kuuluisaksi
tulleen teoksen „Die Arbeitergilden der
Gegenwart" (1871-72). Hän on siinä ensimäisenä
osoittanut ammattiyhdistyksien suuren merkityksen.
B:n muista työväenkysymyksiä käsittelevistä
julkaisuista mainittakoon „über
Einigungsämter" (1873), „Über das Verhältniss von
Arbeitslohn und Arbeitszeit zur Arbeitsleistung" (1876),
„Das Arbeitsverliältniss gemäss dem heutigen
Recht" (1877), „Die Arbeiterversicherung gemäss
der heutigen Wirtschaftsordnung" (1879). B. on
sitäpaitsi kirjoittanut agraarikysymyksistä ja
julkaissut m. m. teoksen „Agrarpolitik" (1893).
Hänen „Gesammelte Aufsätze" alkoi ilmestyä
1S99. B., joka on luettava katederisosialistien
ryhmään kuuluvaksi, on kuitenkin yhä enemmän
lähestynyt liberalismia ja vastustanut valtion
liiallista sekaantumista taloudelliseen elämään,
kääntyen m. m. maanviljelyksen etuja suosivaa
Saksan tullipolitiikkaa vastaan. J. F.
Brenz, Johann (1499-1570), Württembergin
uskonpuhdistaja, liittyi alusta alkaen innolla
Lutheriin. Syytettynä tästä hän siirtyi
Heidelbergin yliopistosta, missä oli opettajana,
saarnaajaksi Svaabin Halliin, jossa toimi 26 vuotta.
Hän toimi siellä tarmokkaasti
uskonpuhdistuksen hyväksi. B. vastusti talonpoikaiskapinaa
tuoden esiin samoja näkökohtia kuin Lutherkin.
Schmalkaldenin sodan jälkeen 1546 B:n täytyi
40. Painettu -/, 09.
paeta seurakunnastaan ja perheestään; hän
palasi takaisin, mutta pakeni taas, kun ei
suostunut Augsburgin interimiin. B. oli mukana
ajan opillisissa riidoissa ja Melanchtonin
rinnalla Augsburgin valtiopäivillä. Vihdoin
Württembergin herttua kutsui B:n kirkollisten asiain
neuvonantajaksi tullen näin tämän maan
kirkollisten asiain johtajaksi. V. 1553 hän tuli
Stuttgartin rovastiksi. Württembergin kirkkojärjestys
v:lta 1559 on B:n tekemä. [Bossertin art. Hauckiu
,,Realeneyklopädie"ssä.]
Bresci" [br esi], Gaetano (1869-1901), it.
anarkisti, joka murhasi Italian kuninkaan
Umberto I:n Monzassa 29 p. heinäk. 1900.
Brescia [brësa], 1. Lombardian maakunnan
provinssi Italiassa, Veronasta länteen, 4,679 km2,
564,403 as. (1908) 1. 121 km2:llä. Maan pohj.-osan
täyttävät Brescian alpit, eteläosa kuuluu Pon
tasankoon. Viinin- ja viljan-viljelystä,
juuston-valmistusta. — 2. Provinssin pääkaupunki,
room. B r i x i a; sijaitsee ihanassa seudussa
alp-pien juurella, 139 m yi. merenp., Garda- ja
Iseo-järvien välissä, 73,699 as. (1906). B. on Milanon
jälkeen Lombardian tärkein ja rikkain
kaupunki; rauta- ja teräs- (etupäässä aseita), sekä
tulitikku-, nahka- ja silkkiteollisuutta.
Kaupungin vanhat vallit ovat tehdyt kävelypaikoiksi,
kadut ovat vanhanaikuisia ja varustetut
arkadeilla; sitä koristavat monet vanhat kirkot ja
rakennukset. Mainitsemista ansaitsevat
raatihuone, Herkules-temppeli (nyk. muinaismuseo),
katedraali, tuomiokirkko. B:ssa on prefektin
asunto, piispanistuin, appellatsioni- ja
kauppa-tuomioistuin, kouluja, sairaaloita, kirjasto y. m.
Arnold Brescialaisen (ks. t.)
syntymä-kaupunki. B., alkuaan gallialainen kaupunki,
joutui myöhemmin roomalaisten valtaan.
Keskiajalla se oli vähän aikaa itsenäinen, mutta
puolueriitojen runtelema. V:sta 1426 Venetsiaan,
v:sta 1814 Itävaltaan kuuluva. B. otti innolla
osaa 1848-49 vapaudentaisteluun, mutta sen
täytyi Novaran taistelun jälkeen antautua
hirvittävän pommituksen jälkeen; voittaja, kenraali
Haynau — ,,B:n hyena" — rankaisi kaupunkia
mitä julmimmin. 1859 B. joutui Italialle.
TV. S-m.
Bresiljapuu ks. C æ s a 1 p i n i a.
Breslau. 1. Preussin Sleesian hallintoalue,
13,486 km3. 1,773,869 as. (1905) 1. 132 km2:llä;
näistä vli 1 milj. protestantteja, n. 700.000
katolilaisiapa n. 24,000 juutalaisia sekä harvoja
puolalaisia. — 2. Sleesian provinssin ja B:n
hallintoalueen pääkaupunki (puol. Wraclaw),
Oder-joen varrella, 470,904 as. (1905) ;
vuotuinen väenlisäys n. 2 %. Preussin toinen kaupunki.
B. sijaitsee kummallakin puolin Oder-jokea, joka
täällä muodostaa useita saaria. B:n keskus on
Vanhakaupunki, jota etukaupungit joka puolelta
ympäröivät; näitä yhdistävät monet sillat
toisiinsa ja vanhaan kaupunkiin. B:ta kaunistavat
monet vanhat rakennukset, raatihuone,
kaupungintalo, pörssi, monet kirkot y. m. sekä useat
muistopatsaat. — Se on tärkeä
teollisuuskaupunki, jossa on rauta-, kone-, rautatie-, nahka- ja
huonekalutehtaita, polttimoita, panimoita ja
myllyjä. Ympäristössä harjoitetaan huomattavaa
maan- ja puutarhanviljelvstä ja tiiliteollisuutta.
B. on asemansa puolesta Sleesian kaupan keskus;
8 rautatielinjan risteyskohta. Tuotteet: vilja,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
