- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1273-1274

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Broman ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1273

Broman—Bromi hopea

1271

marsalkaksi, 1747 vapaaherraksi ja
kauppakolle-gion presidentiksi nimitettynä hän käytti
asemaansa runsaiden lahjusten ottoon
viranhakijoilta y. m., mutta oli siitä huolimatta aina
rahanpuutteessa. Politiikasta hän ei paljoa
välittänyt, mutta liittyi kuitenkin hattuihin.

Broman [bru-J, Olof (1676-1750), ruots.
pappi ja kirjailija, synt. Rogstan pitäjässä, tuli
1703 maisteriksi Upsalassa ja palveli sitten
erinäisissä pappis- ja opettajanviroissa, kunnes
1729 nimitettiin Hudiksvallin kirkkoherraksi.
B. oli väsymätön kokoilija ja kirjailija
kotiseutunsa Helsinglannin muinaisuuden ja historian
alalla, vaikka hänen kokoelmansa suurimmaksi
osaksi jäivät käsikirjoituksiksi ja vasta meidän
päivinämme osaksi ovat tulleet painetuiksi;
hänen huomattavin teoksensa on laaja
„Glysisvallur" eli „Helsing-Boken", jonka nimi viittaa
Rudbeekilaiseen vaikutukseen. V. 1719 B. sai
lääkärinä, jota taitoa myöskin oli harjoittanut,
hoitaa Armfeltin Norjan retkellä jälellejääneitä
suomalaisia sotamiehiä: „koko talven ja vielä
kesällä oli luonani melkein lukemattomia
sairaita, paleltuneita, niin kenraaleja ja upseereja,
kuin sotamiehiä ja ratsumiehiä, ja sangen
monelta täytyi minun sahata tai leikata molemmat
jalat, tai toinen jalka, kädet, sormet j. n. e.;
siinä oli semmoista kurjuutta, että kuolleittenkiu
täytyi sitä itkeä I" [A. Hægermarek,
„Helsing-boken" (prosten Bromans Glysisvallur).]

K. O.

Bromarf 1. Bromarv i. 1. Kunta,
Uudenmaan 1., Raaseporin khlak., Tenhola-Bromarfin
nimismiesp.; B:n kirkolle Hangosta laivalla,
talvisin samaa tietä n. 15 km jäitse, Tammisaaren
kautta maantietä 34 km ; luonnonkauneuden
tähden haluttu kesänviettopaikka; 214,5 km2, joista
viljeltyä maata 2,422 ha (1901) ; 37,3854
manttaalia ; talonsavuja 62, torpansavuja 275,
ruokakuntia 955 (1901); 4,094 as. (1906), joista n.
3,7 <f„ suomenkiel.; 410 hevosta, 2,005 nautaa,
lamp. 1,424 (1907). — Kansakouluja 8; äsken
perustettu Helsingin kaupungin poikain
kasvatuslaitos. — Teoll.-laitoksia: saha, tiilitehdas ja
dynamiittitehdas. — Kunnanlääkäri, apteekki;
säästöpankki. — 2. Seurakunta,
keisarillinen, Porvoon hiippak., Raaseporin läntistä
rovastik., Tenholan kappeli 1677; itsen, khrakunnaksi
(keis. k. "/1865) 1872. (Hankoniemen
kirkkoherrakunta on siitä eronnut 1892). -—- Kirkko
puinen (1763, viim. korjattu 1885). — Riilahden
selällä tapahtui 27 p. heinäk. 1714 taistelu, jossa
Nils Ehrenskiöld joutui häviölle ja vangiksi.
[J. E. Wefvar, Fornlemningar i Raseborgs vestra
härad. Bromarf, siv. 80 j. s. (Suom. Muinaism.
Yhd. Aikakauskirja IV).] K. 8.

Bromberg, hallintoalue ja kaupunki Posenin
provinssissa Preussissa. 1. Hallintoalue 11,458
km2, 723,965 as. (1905), 1. 63 km2:llä, joista
351,000 puolalaisia. Näistä on n. 276,000
protestantteja, 398,000 katolilaisia ja 13,000
juutalaisia. Hallinnollisesti se on jaettu 14 piirikuntaan.
— 2. B:n hallinto-alueen pääkaupunki, puol.
Bxjdgoszcz, itsenäinen kaupunkipiirikunta, 54,231
as. (1905), n. 16,000 katolilaisia, 1,500
juutalaisia. Sijaitsee Veikselin lisäjoen Brahen sekä
Fredrik Suuren rakennuttaman 26,3 km pitkän
ja 1,4 m syvän B:n kanavan varrella.
Viimemainittu yhdistää Brahen (Veikselin) Netzeen

(Oderiin) ; sitä kulkee vuosittain n. 1,000
yhteensä 90,000 tonnin vetoista laivaa. B. on
tärkeä kauppakaupunki (puutavaroita, viljaa,
karjaa) ; siellä harjoitetaan vilkasta teollisuutta
(myllyjä, konetehtaita). Kaupungissa on
hallintoalueen keskusvirastot ja maa- ja amttioikeuden
sija. — Se joutui Puolan ensimäisessä jaossa
1772 Preussille, Tilsitin rauhassa 1807 Varsovan
suurheittuakunnalle ja v. 1815 jälleen Preussille.

Bromeliaceæ, jäykkälehtiset,
troopillinen, etelä-ameriikkalainen kasviheimo
yksi-sirkkaisten luokasta. Monivuotisia yrttejä,
joiden omituinen ulkomuoto tekee ne helposti
tunnettaviksi. Varsi aivan lyhyt; tasasoukat,
piikki-reunaiset, nahkeat ja jäykät, usein harmahtavat
lehdet tiheässä ruusukkeessa. Kukinnot
tähkä-tai terttumaisia. Elävät puiden päällysvieraina,
kallion raoissa j. n. e. Useiden lajien lehtien
syitä käytetään punontatöihin. B.-heimoon
kuuluvat m. m. suvut Ananassa ja Tillandsia (ks. n.).

Brometyli ks. E t y 1 i b r o m i d i.

Bromi (kreik. brömos = vastenmielinen haju),
epämetalleihin kuuluva alkuaine; kem. merkki
Br; at.-p. 80. Tavataan luonnossa yhtyneenä
metalleihin, varsinkin natriumiin ja
magnesiumiin, pienissä määrin merivedessä, erinäisissä
kivennäislähteissä ja muutamissa
suolakerrok-sissa. Suurin määrä b:a saadaan nykyään
Stass-furtin suolakerroksista Saksassa niistä
emä-vesistä, jotka jäävät jälelle, kun kaliumsuolat
kiteyttämällä ovat erotetut. B. erotetaan näissä
emävesissä olevista bromisuoloista (bromideista)
tislaamalla niitä ruunikiven ja rikkihapon kera
tai nykyään melkein yksinomaan johtamalla
emävesiin klooria. B. on tummanpunaista,
raskasta nestettä, joka jo tavallisessakin lämmössä
muuttuu punertavan ruskeaksi ilkeänhajuiseksi
höyryksi. B:n om.-p. = 3,2 ; kiehumap. 63°.
Veteen liukenee b. n. s. bromi vedeksi, jolla
on sama väri ja haju kuin b:lla. Kem.
ominaisuuksiltaan b. on hyvin kloorin (ks. t.)
kaltainen ; se yhtyy halukkaasti useimpien metallien
kanssa muodostaen metallibromideja ja
vaikuttaa hävittävästi orgaanisiin aineisiin. B:n
aikaansaamat palohaavat ovat vaikeasti paranevia;
vähissäkin määrin hengitettyinä b.-höyryt
vaikuttavat turmiollisesti hengityselimien
limakalvoihin. Vedyn kanssa b. muodostaa brom i
vedyn (HBr), värittömän kaasun, jonka
vesiliuosta nimitetään bromivetyhapoksi.
Bromivetyä valmistetaan tavallisesti
tiputtamalla b:a veden ja punaisen fosforin seokseen.
Bromivetyhapon suolat 1. b r o m i d i t
(bromi-metallit) ovat yleensä veteen liukenevia.
Veteen melkein liukenematon on
hopeabro-midi 1. bromi hopea, jota käytetään
valokuvauslevyjen valmistukseen (vrt.
Bromi-hopeaselatiini). Happeen b. ei
suorastaan yhdy, mutta jos sitä liuotetaan kuumaan
ja väkevään alkaliliuokseen syntyy paitsi
al-kalibromidia alkalibromaattia 1.
bromi hapon (HBrOj) alkalisuolaa. Jos
alkali-liuos on laimea ja kylmä, saadaan broinidia ja
alkalin liypobromiittia 1.
bromiali-hapokkeen (HBrO) alkalisuolaa. IV. B.

Bromialihapoke ks. Bromi.

Bromidit ks. Bromi.

Bromihappo ks. Bromi.

Bromihopea (h o p e a b r o m i d i) ks. B r o m i.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0691.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free