Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Brožik ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1285
Brozik—Brueghel
1286
muksiiu hän työskenteli sittemmin etupäässä
hermofysiologian ja -patologian alalla. Laajain
tutkimustensa tulokset hän on julkaissut m. m.
teoksissa: „Lectures on the physiology and
patho-logy of the central nervous system" (1860) ja
„Lectures on the diagnosis and treatment of the
principal forms of paralysis of the lower
extre-mities" (1861). Vanhemmalla iällä hän omisti
paljon työtä rauhasten n. s. sisällisiin erityksiin
ja eritoten hänen kivesnesteruiskutuksensa
mie-huudenheikkouden parantamiseksi ovat
saavuttaneet suuren maineen. il. O-B.
Brozik [-sik], Våclav (Wenzel)
(1851-1901), bööm. maalari, opiskeli ensin Praagissa,
sitten Pilotyn johdolla Miinchenissä ja eli v:sta
1876 alkaen Pariisissa. B. on tehnyt isoja,
värikkäitä historiamaalauksia, joissa hän mielellään
on esittänyt loistavia pukuja, samettia,
turkiksia, jalokiviä. Paitsi usein kotimaansa
historiasta valitsemiaan aiheita, ei B:n taide muuten
ole missään määrin kansallista. Hänen
paraim-pia kuviaan on „Juhana Hus Konstanzin
kirkolliskokouksessa 1414" (Praagin raatihuoneessa).
E. R-r.
Bruat [bryä’J, Armand Joseph
(1796-1855), ransk. amiraali, palveli v:sta 1811
Hanskan laivastossa, tuli 1843 Ranskan
polyueesia-laisten alueitten kuvernööriksi, 1848 Toulon’iin
laivastonprefektiksi ja oli 1849-52 kuvernöörinä
Antilleilla. Krimin sodassa hän v:sta 1854
laivaston päällikkönä rohkeilla tiedusteluretkillään
tuntuvasti auttoi liittoutuneita ja valloitti 1855
Kinburnin. Amiraaliksi korotettuna hän kuoli
paluumatkalla Ranskaan. E. B:dt.
Bruce [brfisj, vanha skotlantilainen suku, joka
polveutui normannilaisista esi-isistä.
1. Robert B. (1210-95), Annandalen lordi,
pyrki Skotlannin kuninkaaksi Aleksanteri III:n
kuoltua (1286) sukulaisuuden nojalla; mutta
Englannin kuningas Edvard I kannatti hänen
kilpailijaansa John Baliolia, ja Robertin
täytyi jättää kuninkuus (1292).
2. Robert B. (1274-1329), edellisen
pojanpoika, teki lopun Englannin herruudesta ja
kruunattiin Skotlannin kuninkaaksi (1306).
Hänen täytyi kuitenkin vielä taistella Englannin
kuningasta Edvard II:ta vastaan, jonka hän
voitti suuressa Bannockburnin taistelussa (1314) ;
vielä 1322 hän karkoitti Edvard II:n, joka oli
taas Skotlantiin hyökännyt. Robert B:n aikana
muodostui Skotlannin parlamentti, sillä hän
kutsui myöskin kaupunkien edustajia siihen
(1326).
3. David B. (1324-71), edellisen poika, peri
isänsä jälkeen Skotlannin kruunun, mutta
menetti sen kaksi kertaa; ensi kerran hänen
kilpailijansa Edvard Baliol vei hänet Ranskaan
1334. Palattuaan sieltä 1341 B. joutui
Englannin kuninkaan vangiksi 1346, mutta pääsi
jälleen valtaistuimelle 1357.
Bruce, Jakov Vilimovits ja Roman
Vilimovits ks. Brjus.
Bruce [brüs], James (1730-94), engl.
matkustaja, oli nuorena viinikauppiaana Espanjassa,
jolloin tutki arabian ja abessiinian kieliä;
nimitettiin 1762 Englannin konsuliksi Alger’hen,
v. 1768 hän läksi Egyptiin, kulki Niiliä pitkin
Syeneen sekä sitten Abessiiniaan, jossa hän pääsi
hovin suosioon lääkintätaitonsa nojalla. Täältä
hän löysi Sinisen Niilin lähteet. 1772 hän palasi
Egyptiin ja seuraavana vuonna Englantiin;
julkaisi matkakertomuksen „Travels to discover the
sources of the Nile" (1790). K. O. L.
Bruch, Max (s. 1838), saks. säveltäjä,
kotoisin Kölnistä, Hillerin ja Reinecken oppilas; tuli
1891 sävellys-„mestarikoulun" johtajaksi
Berliinin akatemiaan. Parhaimpia ovat hänen
lukuisat kuorosävellyksensä orkesterin säestyksellä,
esim. „Frithjof", „Gustav Adolf", „Kyrie, Sanctus
ja Agnus Dei"; useissa niistä on
muinaiskreikkalaisia aiheita, esim. „Salamis", „Odysseys".
Yleisesti tunnettu on eräs hänen viulukonserteistaan
(g-mol) sekä „Kol N i d r e i", hebr. sävelmä
sellolle. B:n oppilaita oli m. m. varhain manalle
mennyt suomalainen Ernst Mielck. I. K.
Bruchus pisi, hernekuoriainen, eräs
herneille ja pavuille vahingollinen, kärsäkkäihin
kuuluva tuhohyönteinen; Suomessa tavattu vain
ulkomailta tuotuna. K. il. L.
Bruciini ks. B r u s i i n i.
Bruciitti ks. Brusiitti.
Bruck, Arnold von (k. 1545), saks.
kuoron-säveltäjä, aikansa huomattavimpia; keisari
Ferdinand I:n kapellimestari.
Bruckner, Anton (1824-96), itävalt.-saks.
säveltäjä, aikamme huomattavimpia sinfonikoita.
Hänen isänsä oli
kansakoulunopettaja, kuten hän
itsekin aluksi. V. 1855 B.
tuli urkuriksi Linzin
tuomiokirkkoon, 1867
opettajaksi Wienin
konservatoriin ja hovikappelin
urkuriksi, 1875 yliopistoon
musiikin lehtoriksi. V. 1891
B. nimitettiin
kunniatohtoriksi. Hän suoritti
sävellysopintonsa hyvin
ahtaissa taloudellisissa
oloissa käväisten vain
tavantakaa Wienissä
opettajansa Sechterin luona.
Myöhään, vasta 50-60 vuotiaana, hän
säveltäjänä saavutti huomiota ja sai tunnustusta
osakseen. Hänen teoksensa eivät ole lukuisat, mutta
milt’ei poikkeuksetta suuripiirteiset: 8 sinfoniaa
3 messua, Tedeum, jousikvintetti y. m. Hänen
tyylinsä, loistava ja laajarakenteinen, on
suuressa määrässä saanut Wagnerin musiikista
vaikutuksia. I. K.
Brueghel [bröyelj, flaamil. taiteilijasuku
1500-ja 1600-luvuilla. (Nimi kirjoitetaan eri tavalla:
Breugel, Breughel, Bruegel ja,
tavallisimmin, Brueghel.)
1. Piet er B. vanh., liikanimeltä
„Talon-poikais-B." (n. 1525-69), appensa P. Coeck van
Aelstin oppilas Antverpenissä, oli
opintomatkalla Italiassa, josta palattuaan toimi
vaski-painosten julkaisijan Hieronymus Cockin
pnrus-tajana ja asettui n. v. 1563 Brysseliin. B. on
etevin 1500-luvun alankomaalaisista
laatumaala-reista. Ollen talonpoikaista syntyperää hän on
taiteilijaluonteeltaankin täysin kansanomainen.
Italian matkastaan huolimatta ja vaikka
useimmat hänen maansa taiteilijoista tähän aikaan
antautuvat Italian taiteen vaikutuksen alaisiksi,
hän pysyy uskollisena flaamilaisen koulun
perinnäistavoille. Enimmin B. on saanut vaikutusta
Anton Bruckner.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
