- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1291-1292

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Brugmann ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1291

Bruneau—Bru netti

1292

kalla Pariisiin murhasi hänet Aviguonissa
roja-listien kiihottama roskajoukko. K. B:dt.

Bruneau [brynö’], Alfred (s. 1857), ransk.
säveltäjä ja musiikkikirjailija, Massenet’n
oppilas; useaan hänen oopperaansa on Zola
sepittänyt suorasanaisen tekstin. B. on myös säveltänyt
yhden rekviemin, useita uvertyyrejä, sinfonisia
runoelmia ja lauluja. I. K.

Brunei [bryne’l], 1. Sir Marc Isambard
B. (1769-1849), ransk.-engl. insinööri ja keksijä.
B. rakensi m. m. 1825-42 kuuluisan tunnelin
Thames-virran alitse Lontoossa. — 2.
Isambard Kingdom B. (1806-59), edellisen poika,
insinööri, rakensi useita rautateitä, m. m.
Great-Western-radan, kehitti
rautatierakennustekniik-kaa (brunel-kisko), rakensi satamia (Cardiffin
laivatokat), useita siltoja, m. m. pitkän
Hunger-fordin riippusillan, oli mukana suuria
Conway-ja Britannia-siltoja tehtäessä ja rakennutti
lopuksi kuuluisan jättiläislaivan „Great
East-ern"in. J. C-én.

Brunella, a r o h u m a 1 a,
kasvisuku huulikukkaisten
heimossa. Suomessa yksi laji B.
vulgaris, matala
sinipunakuk-kainen yrtti, jolla on
vastakkaiset, ehyt- tai heikosti
sahalaitaiset lehdet. Kasvaa yli
koko alueemme laitumilla,
niityillä j. n. e.

Brunellesco
(Brunei-1 e s c h i
le’skij, Filippo
di S e r(1377-1446), [-firentseläi-nen arkkitehti. B. on Italian
renessanssirakennustaiteen isä,
sillä hän on ensimäinen ja
etevin sen perustajista. Oltuaan
aluksi kultasepänopissa hän
ensi kerran 1402 herätti kuvanveistäjänä
huomiota ottaessaan „Iisakin uhrausta" esittävällä
pronssireliefillään osaa kilpailuun, joka oli
julistettu pronssioven teettämistä varten Firentsen
Kastekirkkoon (Baptisterioon). Kilpailussa sai
kuitenkin L. Ghiberti voiton, ja tämän
vastoinkäymisensä takia B. antautui uudelle uralle,
rakennustaiteen alalle. (Ainoastaan kerran vielä
hän esiintyi kuvanveistäjänä kilpaillessaan
Do-natellon kanssa n. 1416 puuhun veistämällään
Ristiinnaulitun kuvalla, joka kuva nyt on S.ta
Maria Novellan kirkossa Firentsessä.) B.
matkusti silloin Roomaan ja rupesi sekä esteettiseltä
että teknilliseltä kannalta perinpohjin
tutkimaan antiikin rakennustaidetta (etenkin
Pan-teonin kupolirakennetta). Käyttäen sitten ajan
hengen mukaisesti hyväkseen näitä
tutkimuksiaan ja mittauksiaan hän laski perustuksen
renessanssin rakennustaiteelle. Kun Firentsessä
1418 oli julistettu kilpailu tuomiokirkon kupolin
rakentamisesta, niin B. Roomasta palattuaan otti
siihen osaa ja sai tämän erittäin vaikean
tehtävän, johon muut eivät uskaltaneet ryhtyä,
suo-ritettavakseen 1420-34 (ylin huippu 1. lanterna
valmistui vasta 1462). Arkkitehtonisesti ja
ennen kaikkea teknilliseltä rakenteeltaan tästä
kupolista, joka kaareutuu kahdeksankulmaisesta
kuvunkaulasta ellipsinmuotoisesti ja
kaksinkertaisesti holvattuna 91 metrin korkeuteen, tuli
hämmästyttävä mestariteos ja esikuva
jälkimaailmalle (esim. Michelangelon kuuluisalle

Brunolla, a halaistu
kukka, b hedelmys
(suurennettu).

Firentsen tuomiokirkon
kupoli.

Pietarin kirkon kupolille Roomassa). Uuden
renessanssirakennustaiteen varsinainen esikoisteos
oli kuitenkin B:n 1430:n

tienoilla rakentama
„Cappella dei Pazzi" S:ta
Crocen luostaripihalla
Firentsessä. Tämä pieni,
siro kappeli on tehty
tasahaarakkeisen ristin
muotoon, sillä on matala
pyöreä kupukatto ja
vapaasti on siinä käytetty
antiikkisia pylväitä,
pi-lastereita, arkkitraaveja
ja holvikasetteja luomaan
uutta, itsenäistä tyyliä.
B:n muista Firentsessä
olevista
kirkkorakennuksista, joita hän itse
ei ehtinyt rakentaa
valmiiksi, ansaitsevat mainitsemista
muiuaiskristil-listä pylväsbasilika-tyyliä noudattavat ja
kau-neilla suhteillaan vaikuttavat „San Lorenzo" ja
„San Spirito". Hänen maallikkorakennuksistaan
herättää huomiota loggiaksi tehdyn fasadinsa
vuoksi Firentsen „Löytölasten hospitaali".
Firent-seläiselle palatsiarkkitehtuurille B. antoi uuden
esikuvan alkamalla 1440 rakennuttaa
tavattoman isoa ja jykevällä rustiikallaan linnamaisesti
vaikuttavaa „Palazzo Pitti’ä".
Maalaustaiteenkin kehitykseen nähden B:n merkitys on suuri,
sillä hän laati ensimäiseksi määrätyt lait
perspektiivipiirustukselle. [Elämäk. kirjoittanut v.
Fabriczy (1892).] E. R-r. (E. S-m.)

Brunér, Edvard Jonas Wilhelm af
(1816-71), professori. Tuli ylioppilaaksi 1832,
maisteriksi 1836, roomalaisen kirjallisuuden
dosentiksi 1840, fil. Iis. 1847, kreikkalaisen ja
roomalaisen kirjallisuuden apulaiseksi 1848 ja
roomalaisen kirjallisuuden professoriksi 1851. Oli
innokas klassillisten kielten harrastaja. Hänen
huomattavimmat julkaisunsa ovat: „Latinsk
ele-inentargrammatik" (1855) ja „De ordine et
tem-poribus carminum Valerii Catulli" (1861). K. S.

Brunet [brynë’], Jacques Charles
(1780-1864), ransk. bibliografi, julkaissut uudestaan
Duclos’n „Manuel du libraire et de l’amateur de
livres" (1860-65, 6 nid.), johonka Deschamps ja
G. Brunet 1878-80 ovat julkaisseet 2
täydennys-nidosta. Tärkeä teos harvinaisten teosten
tuntemiselle. Mainittakoon myös „Recherches sur les
fditions originales de Rabelais" (1852). V. K-i.

Brunetiere [bryntiä’rj, Ferdinand
(1849-1906), ransk. kirjallishistorioitsija ja kriitikko.
B. suosii klassillisia traditsioneja, vieroen
naturalisteja ja symbolisteja, kuten romantikkojakin,
vaatii runoudelta objektiivisuutta ja
persoo-nattomuutta. Hänen kirjallisista tutkielmistaan
mainittakoon „Histoire et littérature", „Essais
sur la littérature contemporaine", „Les époques
du tliéfttre francais", ,,L’évolution de la poésie
lyrique" sekä aikakauskirjoissa, varsinkin
johtamassaan „Revue des deux inondes"issa julkaistuja
kirjoitelmia: „Études critiques sur 1’histoire de
la littérature francaise" (1880-1903). — Ranskan
akat. jäsen v:sta 1894. V. K-i.

Brunetti (ransk. brunet < brun = ruskea),
tummaihoinen, ruskeasilmäinen ja -tukkainen
nainen.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0700.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free