- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1295-1296

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Brunfels ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1295

Brunou—Bruta

1296

käsittelevät vuoropuhelut „Spaccio della bestia
trionfante" („Triumfeeraavan pedon karkoitus")
ja „Degli eroiei furori"
(„Sankari-innostuk-sesta"), 1591 Frankfurt a. M:ssa latinaisia
oppi-runoelmia, m. m. „De monade, numero et figura"
(„Monadista, luvusta ja muodosta") ; jo 1582 hän
oli Pariisissa painattanut sukkelan ja julkeankin
huvinäytelmän „II candelajo"
(„Kynttilän-valaja"), jonka lienee osaksi kirjoittanut jo
luostarissa. — B:n maailmankäsityksen peruskivenä
on Kopernikuksen (ks. t.) opin pohjalle kehitetty
aate maailman äärettömyydestä. Rajattomassa
avaruudessa on lukemattomia aurinkokuntia ja
niissä varmaankin monenlaisia asujamia,
myöskin korkeampia ja jalompia kuin ihminen.
Kaikkialla on liikettä ja elämää. Nämä aatteet vasta
antavat oikean käsityksen Jumalankin
äärettömyydestä. Jumala on maailmansielu, se henkinen
voima, joka vaikuttaa kaikessa. Siten B:n oppi
on pääasiassa panteismia; mutta hän opettaa
kuitenkin samalla, että Jumala myöskin on
olemassa ennen maailmaa, sen perustuksena ja
alkusyynä. Juuri koska Jumala on ääretön ja
täydellinen eikä saata olla pahansuova, niin hänen
täytyykin astua ilmi äärettömässä olentojen ja
maailmojen paljoudessa. — Ihmissielu on
olemukseltansa „monadi", häviämätön henkinen olento,
joka lakkaamatta kehittyy, eläen eri maailmoissa
ja eri oloissa. Siten B. kannattaa jonkinmoista
sielunvaellusoppia. — B:n filosofiassa on
alku-siemeniä useihin ja suuresti toisistaan
poikkeaviin myöhempiin opinmuodostuksiin, erittäinkin
sekä Spinozan että Leibnizin perusaatteisiin.
[Brunnhofer, „B:s Weltanschauung u.
Verhängnis", 1882; Berti, „G. B., sua vita" etc., 1889;
Riehl, „G. B.", 1900; Louis, „G. B., seine
Weltanschauung" etc., 1900; suomeksi ruotsista
käännetty vihkonen J. Bergman, „G. B.,
ajatusvapau-den marttyyri", 1908.] A. Gr.

Brunou, Alexander August (1821-87),
etevä suom. lakimies, senaattori, tuli ylioppilaaksi
1838 ja suoritti tuomarintutkinnon 1846. Vaikka
B. saikin nimityksiä: Sortavalan tuomiokunnan
tuomariksi 1862, Viipurin hovioikeuden
asessoriksi 1863 ja hovioikeudenneuvokseksi 1868,
pidätti senaatti hänet ylimääräisenä esittelijänä
kansliatoimituskunnassa, jonka ohella hän otti
useihin lakiehdotuksia laativiin komiteoihin
vaikuttavasti osaa. Hän erosi valtionvirasta 1869
ja antautui pankkialalle. Mutta jo 1872 hän
kutsuttiin senaattoriksi ja oikeusosaston jäseneksi,
jona hän pysyi kuolemaansa asti. fi. S.

Brunswick [branzuik], Yhdysvaltojen
kaupunkeja. 1. Georgian valtion satamakaupunki,
9,000 as. Rautateitten risteyskohta;
puutavarain, tärpätin ja puuvillan vientipaikka. —
2. Mainen valtion kaupunki Androscoggin-joen
varrella n. 7,000 as. B:ssa on Bowdoin College
suurine kirjastoineen. Puuvillatehtaita.

Brusa, Emilio (1843-1908), it. lainoppinut,
tuli 1871 kansainvälisen oikeuden ja
oikeusfilosofian professoriksi Modenaan, kutsuttiin 1877
rikosoikeuden professoriksi Amsterdamiin
Alankomaihin, josta 1880 palasi isänmaahansa
samanlaiseen virkaan Torinon yliopistoon. B. on
painosta julkaissut useita valtio-oikeudellisia ja
rikos-oikeudellisia teoksia, ja on paljon ollut
käytettynä valtion asettamissa komiteoissa sekä
lainsäädäntötoimissa. Nimitettiin 1906 lainsää-

Emilio Brusa.

dännön ja tieteen aloilla osoittamistaan suurista
ansioista Italian senaatin jäseneksi. B. otti
tehokkaasti osaa
kansainvälisen
adressin aikaansaamiseen Suomen
hyväksi 1899 ja
oli itse mukana
Pietariin
matkustaneessa lähetystössä. Kuoli 14 p.
jouluk. 1908.

fi. G.

Brusiini,
stryk-niinille (ks. t.)

läheissukuinen
alkaloidi, jonka
yhteydessä sitä
tavataan
erinäisissä Strychnos-sukuun kuuluvissa
kasveissa ; muodostaa valkoisia,
katkeranmakui-sia kiteitä, liukenee kuumaan veteen helpommin
kuin strykniini. Ei ole niin myrkyllistä kuin
tämä. Käytetään lääketieteessä strykniinin
asemesta ja hävittävänä myrkkynä. (W. B.)

Brusiitti (talkkihydraatti),
magnesiumhydrok-sidi, Mg (OH) 2, kiteytyy levymäisinä
rornboed-reina. Kalkkikivessä jyrkeänä tai harvemmin
juonina serpentiinissä.

Brusin [-i’-], Carl Wilhelm (1782-1813),
sotilas, oli jo lapsena isänsä komentamassa
Savon rykmentissä, yleni vähitellen virka-asteissa
ja oli 180S-09 sodassa prikaatiajutanttina ensin
kreivi J. A. Cronstedtin ja sitten Sandelsin luona,
ottaen osaa m. m. Koljonvirran tappeluun. Sodan
loputtua hän jätti Ruotsin, siirtyi Suomeen ja
meni Venäjän palvelukseen. Hän kaatui
yleisesikunnan everstinä Dresdenin tappelussa 26-27
p. elok. 1813. fi. S.

Brussa (turk. Bursa, muinoin P r u s a),
Turkin Khodavendikjar-vilajeetin pääkaupunki
Vähässä-Aasiassa, Myysian Olympoksen juurella,
yli 76,000 as. (n. 70 % turkkilaisia, muut
arniee-nialaisia, kreikkalaisia ja juutalaisia, harvoja
eurooppalaisia). B. on hyvän maantien ja 42
km pitkän rautatien kautta rannikon yhteydessä.
Monta moskeiaa ja moskeianrauniota, kirkkoja
ja palatseja, synagogia ja vanhoja
hautaraken-nuksia. Kenraalikuvernöörin (valin) ja juutalaisen
rabbiinin asuntopaikka; kreikkalainen,
armee-nialainen ja armeenialais-katolilainen
piispanistuin. B:ssa harjoitetaan silkinviljelystä
eurooppalaiseen tapaan ja valmistetaan raakaa silkkiä,
joka etupäässä viedään Lyon’iin. Viini-, hedelmä-,
opiumi- ja öljykauppaa. Kuumat rikki- ja
rauta-lähteet ovat kuuluisat. — B. kuului ensin
Bithy-niaan ja joutui 74 e. Kr. roomalaisille. V. 1326
sulttaani Osmanin poika Orkhan valloitti sen ja
se on siitä saakka ollut turkkilaisten hallussa.
V:een 1365 se oli pääkaupunkina, mutta
hallitsijat ovat sitä myöskin myöhemmin moskeioilla
ja hautarakennuksil’.a kaunistaneet. Kaupunkia
tuhosi suuresti tulipalo 1804, ja 1855 kolmen
kuukauden aikana (erittäinkin 2 p. helmik., 11 p.
huhtik., 23 p. toukok.) uudistunut maanjäristys.

Brüssel, Belgian pääkaupungin Brysselin
(ks. t.) flaamilainen nimi.

Bruta ks. Hampaattomat.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0702.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free