Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Brutaali ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1297
Brutaali
i—Bruun
1298
Brutus tuomitsee poikansa kuolemaan.
Lethièren taulu.
Brutaali (ransk. brutal < lat.
brutus), raaka, karkea, eläimellinen.
Bruttium (kreik Brutti’a t.
Bret-ti’a), aikaisemmin: Bruttius (t.
Bruttiorum) ager, muinaisen
Italian eteläisin maakunta
(nykyinen Calabria ulteriore),
asukkaat bruttiumilaisia
sekä kreikkalaisia (rannikolla).
Viimemainitut perustivat tänne
siirtokuntia (Rhegion, Kroton,
Hip-ponion, Lokroi y. m.). B. joutui 272
e. Kr. roomalaisille; se rappeutui
orjasodasta (73-71 e. Kr.) lähtien.
Brutto (it., oikeast. = ruma, raaka,
likainen, lat. sanasta brutus -
raskas, kömpelö), kauppas.,
vähentämätön, käytetään tavallisesti
yhdistyksissä: Bruttorahti, rahti,
jonka laiva ansaitsee matkalla,
va-rustuskustannuksia vähentämättä. —
Bruttovakuutusmaksu, ks. Henkivakuutus.
— Bruttopaino, tavaran ja päällystyksen
paino yhteensä. — Bruttovoitto, jonkun
yrityksen tuottama tulo kustannuksia
poislaske-matta. B:n vastakohta on netto (ks. t.). vrt.
myös Tara.
Brutus [brii-J. 1. Lucius Junius B.,
Marcus Juniuksen ja Rooman viimeisen kuninkaan
Tarquinius Superbuksen sisaren, Tarquinian,
poika. Kun Tarquinius surmautti kaikki
sukulaisensa, Lucius yksin säästettiin sen johdosta
että hän tekeytyi vähäjärkiseksi (brutus). B.
vaikutti tehokkaasti kuninkaan karkoittamiseen
sekä valittiin yhdessä L. Tarquinius
Collatinuk-sen kanssa uuden tasavallan ensimäiseksi
konsuliksi. Kun hänen omat poikansa ottivat osaa
nuorten ylimysten toimeenpanemaan salaliittoon
kuningasvallan uudistamiseksi, mestautti B. ne
omien silmiensä edessä. Tarquiniuksen joukkojen
lähestyessä Roomaa B. kaatui taistellessaan
kuninkaan poikaa Arrunsia vastaan v. 509 e. Kr.
Kertomus B:sta lienee suureksi osaksi
historiallista pohjaa vailla. [K. J. Neumann, „L. Junius
Brutus, der erste Konsul" (1901).]
2. Decimus Junius B. Albinus (n.
84-43 e. Kr) oli aivan toista sukua (alkuaan
plebejistä) kuin edellinen. B. taisteli
menestyksellä Caesarin sotajoukoissa Galliassa sekä
kansalaissodassa laivastonpäällikkönä m. m.
Massi-liaa vastaan v. 49 e. Kr. Vaikka Caesar monella
tavoin osoitti hänelle suosiotaan, otti hän osaa
salaliittoon Caesarin henkeä vastaan. Kun
Antonius tahtoi itselleen riistää Caesarin B:lle
määräämää maakuntaa, Gallia cisalpinaa,
puolustautui B. urhoollisesti Mutinassa (ks.
Augustus). Octavianuksen ryhtyessä Caesarin
murhaajia rankaisemaan, koetti B. lähteä
Makedoniaan, mutta hänen joukkonsa luopuivat ja hän
itse sai surmansa Aquileian luona v. 43. [B. C.
Bondurand, „Dec. Junius Brutus Albinus"
(Chicago 1907).]
3. Marcus Junius B. (85-42 e. Kr.),
kansantribuuni Marcus J. B:n ja Servilian, Cato
Uticensiksen (ks. t.) sisarpuolen poika, edellisen
sukulainen. Varsinkin enonsa Caton
vaikutuksesta B. kehittyi kiihkeäksi tasavaltalaiseksi,
joka haaveilevalla innostuksella ihaili
entisaikojen valtiolaitoksia ja kansalaisominaisuuksia.
Siksi hän kansalaissodassa liittyi Pompeiukseen
muka tasavallan puolustajana, mutta siirtyi
Pharsaloksen taistelun jäljestä v. 48 Caesarin
puoleen, joka määräsi hänet v. 46 Gallia
cisalpi-nan maaherraksi sekä v. 44 prætoriksi.
Kuitenkin hän yhtyi, etupäässä Gaius Cassiuksen (ks.
t.) kehoituksista, salaliittoon Caesaria vastaan.
Ne sanat, mitkä Caesarin kuollessaan mainitaan
lausuneen: „Sinäkin, poikani!", osoittavat joka
tapauksessa, että B:n osanotto eniten katkeroitti
Caesaria. Kun Antonius itselleen anasti vallan
Roomassa, lähti B., kauan epäröityään,
Makedoniaan, varustautui yhdessä Syyriaan siirtyneen
Cassiuksen kanssa Vähässä-Aasiassa sotaan sekä
kokosi joukkonsa Makedoniaan Philippoi’n
tasangolle. Ensimäisessä taistelussa B. voitti
Octavianuksen, jotavastoin Cassius joutui tappiolle
An-toniusta vastaan sekä surmasi itsensä. Toisessa
taistelussa triumviirit voittivat B:n, joka
pakomatkalla päätti päivänsä. Myös hänen
puolisonsa, Caton tytär Porcia, teki itsemurhan. B.
julkaisi filosofisia kirjoitelmia, puheita y. m.,
mutta vain hänen kirjeenvaihtonsa Ciceron
kanssa on säilynyt. B:a esittää eräs rintakuva
Rooman Museo Capitolinossa. [Bynum, „Das
Leben des M. Junius Brutus" (Halle 1898).]
K. J. B.
Bruun, Laurids (s. 1864), tan.sk. kirjailija,
alkuaan tilastollisen konttorin virkamies.
1890-luvun loppupuolella hän antautui yksinomaan
kirjailijaksi, ja on sittemmin julkaissut runsaan
sarjan kertomuksia, joista kuitenkin vasta
myöhemmät ovat alkaneet vetää huomiota puoleensa.
Niistä mainittakoon „Kronen" (1902),
romanttinen, puolihistoriallinen „Alle synderes konge",
„Absalons saga" (1904-05), „Den evige", „Pan"
(suomeksi 1908), „Midnatssolen" (1907).
V. K-i.
Bruun, Malthe Conrad (1775-1826),
tansk. poliitillinen kirjailija ja maantieteilijä.
B. omaksui jo aikaiseen Ranskan
vallankumouksen periaatteet ja puolusti niitä lukuisissa
kirjoitelmissa. Oli pakoitettu valtiollis-satiirisen
kirjallisen toimintansa vuoksi pakenemaan
ulkomaille, jolloin asettui asumaan Pariisiin. Ehtinen
tasavaltalainen muuttui vähitellen innokkaaksi
keisariuden ja kuninkuuden puolustajaksi. B. on
saavuttanut suurimman maineensa
maantieteellisenä kirjailijana. Hänen tärkein teoksensa:
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
