Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Brüsterort ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1305
Brüsterort—Brogger
1306
langasta, joka on käsin kehrättyä parhaasta
maailmankuulusta Flanderin pellavasta. Mallina
vanhoissa brysselinpitseissä oli tavallisesti
hienolle reiäkkäälle tyllipohjalle ommeltu
luonnon-aihe (kasveja tai kukkia). Kokonaisvaikutus oli
näissä pääasiana, mutta kuitenkin on
erikoisosien tarkkuus lähemmin tarkastaessa huomiota
herättävä. Näiden arvo on tavattoman korkea,
ja nykyään valmistetaankin niitä vain
erikoistilauksesta; käsinvalmistetut ovat usein 4:n eri
henkilön työtä. E. J. S.
Brüsterort, Danzigin-lahden itäisin niemi (34
m yi. merenp.). Loistotorni ja
meripelastus-asema. Rannikko B:sta etelään Pillaun
kaupunkiin on Saksan tuottavimpia meripihkan
saantipaikkoja. W. S-m.
Bryum, lajirikas latvapesäkkeis-sammalsuku,
jonka lajit ovat levinneet yli maan ja esiintyvät
mitä erilaisimmilla kasvupaikoilla. B:n mukaan
on ßfi/Qeeæ-heimo saanut nimensä.
Brzesc-Litowsk [brzests-lito’vsk] ks.
Brest-L i t o v s k.
Brzeziny [brzezl’ny] (ven. B r e z i n y),
Petro-kovin kuvernementin piirikaupunki Puolassa, 5
kirkkoa, synagoga. Oginski-suvun linna y. m.
7,669 as. (1897). Veran, villa- ja nahkatavarain
valmistusta.
Bråvalla, Pohjoismaiden muinaistarinoissa
kuuluisa taistelupaikka, luultavasti etsittävä
Bråvikin luota (ks. t.). Taistelu tapahtui
Tanskan kuninkaan Harald Hildetandin ja Ruotsin
kuninkaan Sigurd Ringin välillä, joista edellinen
sai siinä surmansa; siihen ottivat osaa
kuuluisimmat sankarit kaikista pohjoisista maista.
Tärinäin ajanmääräysten mukaan se olisi
asetettava 8:nteen vuosisataan. K. G.
Bråviken, syvälle mantereeseen pistävä
Itämeren lahti Itägöötanmaan läänissä Ruotsissa,
n. 40 km pitkä, 3-8 km leveä. Sen pohjaan
laskee Motalan-joki, jonka suulla Norrköpingin
kaupunki sijaitsee.
Brä, jäätikön 1. glasieerin, myös „ikuisten"
lumijoukkioitten norjal. nimitys.
Bräkylä ks. Rääkkylä.
Brändö 1. Palosaari, saari Helsingin
Sörnäisten edustalla. Brändön kylästä sen erottaa
Brändön-salini.
Brändö. 1. Kunta, Turun ja Porin 1„
Ahvenanmaan khlak., Kumlinki-Brändön nimismiesp.;
B:n kirkonkylään kesäisin laivakulku 3 krt.
viikossa Turusta (110 km, 7 tunnin matka),
talvis-aikana „Bore" laivalla Houtskariin ja siitä
hevosella (40-50 km) ; 91,8 km’, joista viljeltyä
maata 687 ha (1901); 11"/, manttaalia;
talon-savuja 96, torpansavuja 6, ruokakuntia 206
(1901); 1,251 as., joista n. 1,5% suomenkiel.;
103 hevosta, 690 nautaa, 1,312 lammasta (1906).
— Kansakouluja 3. — Teoll. lait.: kala-astiain
tehdas Lapinkylässä (valtionavustuksella
perustettu) . — 2. Seurakunta, keisarillinen,
Turun arkkihiippak., Ahvenanmaan rovastik.,
Kura-lingin kappelina jo 1600-luvulla; itsen,
khrakun-naksi (sen. p. "/, 1864) 1866. Kirkko puinen
(1893). K. S.
Brändön saaristo, jonka erottaa Lappvesi
Kumlingista ja Kihti Houtskarin ja Kustavin
saaristosta, käsittää noin 6-700 pikkusaarta ja
luotoa, joista vain kymmenkunta on asuttua.
Sen suurimmat saaret, alkaen pohjoisesta etelään-
päin, ovat Jurmo, Afva, Brändö, Lappo ja
Björkö. K. S.
Brändön satama on merenlahdelman
pohjukassa 2 km Merikarvian kirkolta. Sen rannalla
on kalastajamajoja sekä lastauspaikka, ja
lahden suulla on Joukolan höyrysaha sekä Brändö
niminen saari.
Brännkyrka, ruots. pitäjä, Tukholman
eteläpuolella; tunnettu siitä taistelusta, joka 23 p.
heinäk. 1518 siellä tapahtui Sten Sture nuor:n
ja tanskalaisten välillä ja jossa edellinen voitti.
Brödrafolkens väl (ruots.) = „veljeskansain
menestys", Ruotsin ja Norjan kuninkaan, Oskar
II:n valitsema tunnuslause.
Brödtorp, maatila Pohjalla, mainitaan jo
1500-luvulla, ollut m. m. pitkän aikaa Hisinger-suvulla.
Äskettäin on Suomalais-ameriikkal.
kaivanto-yhtiö, joka omistaa m. m. Orijärven kaivoksen,
sen myynyt Axel af Björkenheimille. K. S.
Brøgger, Waldemar Christopher (s.
1851), norj. kivennäistieteilijä, geologi ja
paleontologi, tuli
ylioppilaaksi 1869, ja
opiskeli aluksi
eläintiedettä, mutta silloisen
Kristiaanian
yliopiston geologian
professorin Th. Kjerulfin
luennoista
innostuneena hän pian
antautui geologian
alalle. V. 1875 B.
pääsi Norjan
geologisen tutkimuksen
assistentiksi ja 1878
yliopiston stipendiaatiksi. Tällä välin hän
teki geologisia
tutkimuksia Norjan eri
osissa ja julkaisi
etupäässä paleontologisia teoksia, joista tärkein on
„Ora paradoxidesskifrene ved Krekling" (1878).
Ollen harvinaisen monipuolinen hän ehti
perehtyä geologisen tieteen moniin eri haaroihin ja
saavutti nopeasti huomatun aseman geologien
keskuudessa. V. 1881 B. kutsuttiin professoriksi
Tukholman vastaperustettuun korkeakoulu n n.
Siinä virassa ollessaan hän kokosi ympärilleen
oppilaita ja nuoria tieteenharjoittajia kaikista
pohjoismaista. Samalla hän innokkaasti jatkoi
omia tutkimuksiaan, joiden pääesineenä aina on
ollut Kristiaanianvuonon geologisessa ja
minera-logisessa suhteessa erinomaisen rikas ympäristö.
V. 1882 ilmestyi hänen ensimäinen pääteoksensa
„Die silurischen Etagen 2 und 3 im
Christiania-gebiet und auf Eker"; se on tavallaan
jatkoa ensinmainitulle teokselle, ja käsittelee
edelleen etupäässä alueen paleontologiaa ja
kerros-rakennusta. Myöhemmin pääsevät mineralogiset
työt sekä eruptiivisten vuorilajien tutkiminen
etualaan. Mainittakoon vain suuri mineraloginen
teos „Die Mineralien der Syenitpegmatitgänge
der Siidnorwegischen Augit- und Nefelinsyenite"
(1890) sekä ennen kaikkia „Die Eruptivgesteine
des Kristianiagebietes" (kolme osaa, 1894, 1895
ja 1898). Myöhemmin hän on myös erikoisesti
käynyt tutkimaan tämän alueen
kvartäärigeologiaa, jota käsittelee hänen viimeinen suuri
teoksensa „Om de senglaciale og postglaciale
W. C. Brogger.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
