Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Brüsterort ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1307
Brömsebro—Buchanan
1308
nivaaforandringer i Kristianiafeitet" (1900-1901).
— Jo 1890 B. oli palannut kotimaahansa,
kutsuttuna Kristiaanian yliopiston mineralogian ja
geologian professoriksi. Täällä hän on siitäpitäin
jatkanut vaikutustaan innostuttavana opettajana
sekä yhtenä nykyajan etevimmistä tiedemiehistä.
B. otti 1899 osaa kansainväliseen adressiin
Suomen hyväksi ja kuului siihen lähetystöön, jonka
oli määrä saattaa se perille. P. E.
Brömsebro, Brömsebäckin (Smålandin ja
Blekingen rajajoen) silta, jolla tai jonka
läheisyydessä on usein pidetty neuvotteluja Buotsin
ja Tanskan välillä, siitä kun aikaisemmin kulki
valtakuntien raja. Joessa on saari, millä
rajakivi seisoi, ja joka usein on ollut linnoitettuna.
Varsinkin nimitetään B:n mukaan Ruotsin ja
Tanskan välistä rauhantekoa 13 p. elok. 1645,
missä Ruotsi sai Gotlannin, Härjedalin,
Jämt-landin ja Saarenmaan sekä Hallandin 30:ksi
vuodeksi (minkä jälkeen Tanska saattoi lunastaa
sen takaisin) ynnä tullivapauden
Juutinraumassa. G. R-
Bto, lyhennys sanasta brutto.
Bubalis ks. Kaarna.
Bubalus ks. Puhveli.
Bubastis [-a’-], muinainen kaupunki
Ali-Egyptissä, Raamatussa Pi-beseth, jonka rauniot, Teli
Basta, ovat nykyisen Zagazigin läheisyydessä; oli
22:nnen dynastian aikana Egyptin pääkaupunki.
Siinä palveltiin Bast 1. Sekhet jumalatarta, jolle
kissat olivat pyhitetyt. [Naville, „Bubastis",
1889.] K. T-t.
Bube, bantuneekeriheimo, ks. F e r n a n d o Po.
Bubo ks. Huuhkaja.
Buboni (kreik. bübö’n), nivusrauhasen (mutta
myöskin muitten rauhaisten) tulehdus
verenmyrkytyksissä ja yleensä kaikenmoisen taudin
tartunnan (eritoten tipparimyrkyn, gonokokin)
aiheuttamana; tässä muodossaan akuuttinen,
arasteleva ja märkimiseen taipuva; esiintyy
myöskin kivuttomana ja pitkäaikaisena
rauhas-ajettumana m. m. syfilistaudissa. vrt.
Buboni-rutto. il. O-B.
Bubonirutto ks. Paiserutto.
Bucaramanga, Santauderin departementin
pää- ja merikaupunki Kolumbian tasavallassa
Etelä-Ameriikassa, 25,000 as. Kahvikauppaa.
Buccina (lat.). 1. Antiikkinen puhallussoitin,
alkuaan paimentorvi, josta on kehittynyt
nykyinen pasuuna. — 2. Simpukkatorvi, joka
kuvaamataiteessa esitetään tritonien atribuuttina.
Buccinidae, etukiduksisiin kotiloihin kuuluva
nilviäisheimo. Suku Buccinttm käsittää useita
isokuorisia lajeja, joista monet yleiset Euroopan
merissä. K. il. L.
Bucentoro 1. Bucintoro (it. < buzino =
pieni kaleeri, ja d’oro = kullasta, lat.
Bucentau-rus), sen komeasti koristetun kaleerin nimi, jolla
Venetsian dogilla oli tapana vuosittain
liela-torstai-päivänä lähtéä purjehtimaan heittääkseen
sormuksen aaltoihin ja siten julistaakseen
kihlanneensa meren, mikä toimitus vertauksellisesti
tarkoitti Venetsian merivaltaa ja sen
ylläpitämistä. Viimeisen B:n hävittivät ranskalaiset
1798. G. R.
Buceros, s a r v i k u o n o 1 i n t u. Tähän
sukuun luetaan eräät kuuman ilmanalan isot
linnut, joilla ou mahdottoman suuri, alaspäin
kaartuva, ilmaonteloja sisältävä nokka. Yläleuan
selkäpuolella on
sarvimainen
kasvannainen. B.
rhi-noceros elää useilla
Intian saarilla.
K. il. L.
Buch, Leopold
von (1774-1835),
saks. geologi, viime
vuosisadan
alkupuoliskon tunne-tuimpa. Hänellä
on etenkin ansiota
maan eri osien
fysikaalisten olosuhteitten tutkimisessa ja myös
paleontologiassa. Tehnyt laajoja
tutkimusmatkoja, m. m. Pohjoismaihin, missä hän tutki
Fennoskandian maan kohoamista ja yhtyi
ensi-mäisinä siihen käsitykseen, että täällä maa
liikkuu, merenpinnan pysyessä paikoillaan. B. edusti
tieteessään n s. vulkanistista kantaa, koettaen
selittää useampia vuorilajeja, vieläpä
dolomiittejakin, tuliperäisiksi. Tulivuorien
muodostumisesta hän kehitti n. s. nostokraateriteorian, joka
nykyään on saanut väistyä, samoin kuin hänen
yksipuoliset vulkaaniset oppinsa. P. E.
Buch, Max (s. 1850), lääkäri Helsingissä,
kansatieteilijä; ollessaan lääkärinä Izevskin
asetehtaalla Vjatkan kuvernementin Sarapulin
piirissä B. teki myös kansatieteellisiä havaintoja
ympäristön votjaakkien keskuudessa. Hänen
julkaisemansa kansatieteellinen kuvaus „Die
Wot-jäken" (Hels. 1882, Suom. Tiedeseuran „Acta"
sarjassa) perustuu osaksi hänen omiin
havaintoihinsa, osaksi vars. venäläisessä
kirjallisuudessa tavattaviin aineksiin. Virolaisten vanhaa
pakanauskoa koskettelee hänen kirjoituksensa:
„Über den Tönnis-cultus u. andere Opfergebräuche
der Esthen" (Suom.-ugr. seur. aikak. XV, 1897).
Y. TV".
Buchan [bakan], Alexander (s. 1828),
skotlantilainen ilmatieteilijä, v:sta 1860
Skotlannin ilmatieteellisen seuran sihteeri. B. on
suorittanut käänteentekeviä ilmanpaineen
jakaantumisen ja vallitsevien tuulien tutkimista
tarkoittavia töitä sekä lukuisia ilmastotieteellisiä
tutkimuksia. (V. V. K.)
Buchanan [bjukä’nanj, George (1506-82),
skotl. oppinut; harjoitettuaan Pariisissa
perinpohjaisia humanistisia opinnoita B. palasi
Skotlantiin ja pääsi erään Jaakko V:u aviottoman
pojan kotiopettajaksi; kirjoitti kaksi ivarunoa
munkeista ja joutui tämän johdosta vankeuteen,
mutta pääsi 1539 pakenemaan ja vietti sen
jälkeen kuljeksivan oppineen elämää toimien
opettajana Bordeaux’ssa, Pariisissa ja Coimbrassa
(Portugalissa). Viimemainitussa paikassa hän
vapaiden mielipiteittensä tähden joutui papiston
vihoihin, suljettiin ensin inkvisitsionin
vankilaan ja sitten erääseen luostariin, missä hän
kirjoitti kuuluisan latinalaisen psalmien
käännöksensä. Vapaaksi päästyään hän jälleen kierteli
maailmaa, kunnes n. 1561 palasi isänmaahansa.
Täällä hän oli jonkun aikaa Maria Stuartin
latinanopettajana, mutta liittyi sittemmin
uskonnollisista ja valtiollisista syistä hänen
vastustajiinsa ja kirjoitti kuningattaresta
häväistyskirjoituksen „Detectio Mariæ reginæ". B. oli
Marian kukistuttua hänen poikansa Jaakko VI:n
Buceros rhinoceros.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
