Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Budapest ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1315
Budda—Buddel
1316
suuden pääpaikka; n. 42 % sen asukkaista saa
tästä elatuksensa. Huomattavimmat
teollisuudenhaarat ovat mylly- ja koneteollisuus,
laivanrakennus, rautatievaunu-, sähkö- ja
olutpanimo-teollisuus y. m. B:n asukkaista 14 f0 kuuluu
kauppiassäätyyn. Kaupan päätuotteet ovat vilja,
jauhot ja karja. Tonavalla tavaraliikenne on
suuri; vuosittain n. 2 milj. tonnia kuljetetaan
sitä pitkin. B:n kauppamaailman keskus on
„Leopoldinkaupunki", jossa useimmat
tukkukauppiaat asuvat.
Pestin ympäristö on tasainen ja
yksitoikkoinen ; täällä ovat m. m. etukaupungit U j p e s t
ja RS ko s-P aiota. Vuoristomaisema Budan
ympäristössä on sitävastoin erinomaisen ihana;
kuuluisa on varsinkin kaunis, vuorijonojen
välinen Hiivösvölgy („Viileä laakso") lukuisine
huvilasiirtoloineen. — Liikeneuvoista on hyvää
huolta pidetty: hyvät ja halvat sekä
maanpäälliset että maanalaiset sähköraitiotiet ja
nopeakulkuiset Tonavan-höyrylaivat välittävät
mainiosti suurta, nopeasti kasvavaa liikettä.
Erityisesti mainittakoon, että liikeyhteys
etukaupun-kien kanssa hallituksen toimesta on tehty varsin
mukavaksi ja halvaksi. W. S-m. (Y. "W.J
Historia. B:n ensimäinen asuttaminen on
alkuisin kelttiläisajalta. N. 150:u paikkeilla
roomalaiset perustivat tänne Aquincum nimisen
siirtolan (nyk. Ö-Buda). Ennen tataarien
hyökkäystä 1242 B:n mainitaan olleen rikas
saksalainen alue („Villa Teutonica ditissiina"). Sen
jälkeen Béla IV (1244) muisti „pestiliiisiä
vieraita" („hospites nostri de Pest", Arpadien
aikainen saksalaisten siirtolaisten nimi)
valtiollisilla etuoikeuksilla, jotka myös käsittivät
Köbä-nyan ja Kispestin Tonavan vasemmalla rannalla
(„minor Pest ultra Danubium"). Pest nimi
näyttää johtuvan kalkkiuuneista (vrt. muin.-bulg.
pesti =uuni) ja viittaa vanhaan slaavilaiseen
alkuperään. Sen jälkeen nimitettiin myös
nykyisen linnavuoren linnaa liudaksi, saks. Ofen
(=„uuni"). Vähitellen viimemainittu nimi jäi
linnalle ja oikealle rannalle muodostuvalle
kaupungille, kun taas vasemman rannan kaupunki
säilytti nimen Pest. Kun Buda 1444 oli tehty
linnoitukseksi ja Matias Corvinuksen aikana
tullut hallituskaupungiksi, kohosi se Pestin
edelle. Vv. 1541-1686 Buda oli pasan asuntona,
kärsi kuuden ankaran piirityksen tuhoisat
vauriot, ja Pest pysyi vähäpätöisenä. Lothringin
Kaarlen karkoitettua turkkilaiset (2 p. syysk.
1686) tuli molemmista vapaakaupungit. Maria
Theresia, joka 1771 rakennutti linnan, siirsi 1777
Nagyszoinbatin yliopiston Budaan. V. 1723
siirrettiin sinne myös korkeimmat oikeudelliset
virkakunnat. Josef II ryhtyi laajoihin
uutis-rakennuksiin ja siirsi yliopiston liudasta Pestiin
(1784). Siitä aikain Pest on ripeästi kasvanut,
varsinkin 19:nnellä vuosis.. kaupan vilkastuessa
ja etenkin Tonavalla harjoitetun laivaliikkeen
vaurastuttua, joskin vuosien 1838:n ja 1876:n
tulvat sitä paljon tuhosivat. Unkarin
itsenäisyystaistelun aikana 1848-411 oli Pest, ollen
kansallisen hallituksen ja Unkarin valtiopäiväin
kaupunkina, samoin kuin Budakin tammikuusta
184!) elokuuhun osaksi Kossutkin ja Dembinskin
osaksi Itävallan armeian hallussa. Taistelun
lakattua se tuli hallituskaupungiksi. Uusi,
kaunis jakso näiden molempien paikkojen historiassa
alkaa niiden yhdistämisestä yhdeksi kaupungiksi
Buda-Pestiksi 1872. V. 1896’pidettiin siellä koko
maan käsittävä loistava kansallisnäyttely
Unkarin valtion 1000-vuotisen olemassa-olon
muistoksi; 1898 pidettiin siellä hygienian,
kansan-ravitsemisen, köyhäinhoidon, urheilun ja
mat-kailijaliikenteen edistämistä tarkoittava
kansainvälinen näyttely ynnä keksintöjen ja
uutuuksien erikoisnäyttely.
Budda ks. B u d"d h a.
Budde, Jöns, Naantalin luostarin munkki,
ruotsinkielinen kirjailija, eli n. 1435-95 välillä.
Ensi kerran hän mainitaan 1461 Naantalin
luostarissa todistajana muutamassa oikeusasiassa.
Sittemmin hän tavataan Tukholmassa, Turussa ja
Vadstenassa luostarin asiamiehenä huomattavissa
toimituksissa. B. on kääntänyt useita kirjoja,
kuten: „Liber graeie spiritualis Sancte
Mcchtil-dis" (1469), „Viridarium Celeste Birgitte" :
„Claustrum anima;" (1480) sekä Juditin, Esterin,
Ruutin ja Makkabealaisten kirjat — vanhimmat
varsinaiset Raamatun kirjojen käännökset
ruotsin kielellä. Sitäpaitsi hän 011 n. s. „Jöns Buddes
bok" nimiseen kirjaan omakätisesti 1487 ja 1491
kirjoittanut kappaleet: Honoriuksen
„Lucida-rius", „Ora S. Julianus och S. Basilissa",
„Tun-dalus", „Guidos själs uppenbarelse", „Om S.
Justina och trollkarlen Cyprianus", „Den usle
biskopen Udo", „S. Bernhards betraktelser", „Om
biskop Albert den heiige", „Om de tolf gyllene
fredagarna" ja „Om den heliga fru Karin".
Mihin määrin nämä kirjoitukset osoittavat B:n
omintakeisuutta, on vielä tutkimatta, mutta,
kielellisenä muistomerkkinä niillä on arvaamaton
merkitys. — B: 11:1 on myös liikanimenä Ræk,
ja hänen muistonsa on säilynyt, paitsi
kirjoituksissa, myös eräässä ehtoolliskalkissa ja
öy-lättilautasessa, jotka hän lahjoitti Naantalin
luostarille ja jossa viimemainitussa on keskellä
birgittalaismunkin kuva (arveltu B:n kuvaksi)
sekä reunassa kirjoitus: thenne kalk loth
brod-hær joues budde afT nadhendal gora liy
Stok-holra. („Jöns Buddes bok"in on O. F. Hultman
julkaissut Ruots. kirjallisuusseuran „Skrifter"
sarjassa, 1895, XXXI.) A*. S.
Budde, Karl Ferdinand Reinhard
(s. 1850), saks. teologi, v:sta 1S90 prof.
Mar-burgissa. B:n lukuisista teoksista mainittakoon
„Die biblische Urgeschichte" (1883), „Richter
und Samuel" (1890), „Hiob" (1896), „Die
Religion des Volkes Israel" (1900), „Das A.
Testament und die Ausgrabungen" (1903), „Gesch. der
althebräischen Litteratur" (1906). K. T-t.
Budde, Vincents (1660-1729), norj. upseeri,
otti osaa m. m. taisteluihin Kaarle XILta
vastaan. Niinikään hän johtavana kenraalina
puolusti pohjoispuolella Dovrea Trondhjemin
hiippakuntaa Armfeltin johtamia ruotsalaisia vastaan.
K. S.
Buddel, Henry, engl. lähettiläs ja
rauhan-sovittaja Stolbovan neuvotteluissa Ruotsin ja
Venäjiin viilillä vv. 1616-17. Yhdessä
Alankomaiden lähettilään Andries van Wouwin kanssa
B. lähti 1616 tarkempia ohjeita saadakseen
Kustaa Aadolfin luo. joka silloin oleskeli Turussa.
Lähettilästen matkasta on van Wouw jättänyt
jälkeensä kertomuksen, johon sisältyy valaisevia
ja mieltäkiinnittäviä tietoja Suomen silloisesta
tilasta. [II. Wieseigren. „Mcd prestaf och pro-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
