Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Budget ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1321
Budget—Buenos Aires
1322
osa unkarin sanavarastoa on vanhaa
suomalaisugrilaista perua (teos sisältää 996 eri
sana-artik-kelia), sekä vertaileva suomalais-ugrilaisten
kielten muoto-oppi („Az ugor nyelvek
összehason-lltö alaktana", Budap. 1884-87, sisältää
sanan-johto-opin; taivutusopin luonnoksen toimitti
painosta myöhemmin hänen oppilaansa Zs. Simonyi).
Tärkeinä valmistavina töinä näihin on pidettävä
niitä tutkimuksia, joihin hänen täytyi syventyä
toimittaessaan julkisuuteen A. Regulyn (ks. t.)
kokoamat runsaat tseremissiläiset ja
mordvalaiset kieliopin- ja sanakirjanainekset (ilmestyivät
„Nyelvtudomånyi Közlemények"
aikakauskirjassa). Tällöin B., joka alkujaan oli pitänyt
unkaria turkkilais-tataarilaisena-kielenä,
vähitellen muutti entiset mielipiteensä ja siirtyi
suomalaisten ja ulkomaalaisten tutkijain
„suomalaisugrilaiselle kannalle". Kun sitten A. Vämbéry
1880-luvulla julisteli unkarinkielen ja
unkarilaisten turkkilaisperäisyyttä, esiintyi B.
vankim-pana miesnä suurella menestyksellä unkarin
suo-malais-ugrilaisuuden puolustajana. B:n muista
isommista teoksista ovat mainittavat „A magyar
és finn-ugor nyelvekbeli szöegyezések" (1867-68),
jossa hänen muuttuneet mielipiteensä jo selvällä
varmuudella esiintyvät ja joka muodosti rungon
ja esityön hänen yllämainittuun vert.
sanakirjaansa, „Ugrische Sprachstudien" (Budap.
1869-70), jossa hän vertailevasti käsittelee tärkeitä
muoto-opillisia seikkoja, ja „Über die
Verzweigung der ugrischen Sprachen" (Gött. 1879),
jossa hän esittää mielipiteensä
suomalais-ugrilaisten kielten keskinäisestä asemasta ja
sukusuhteista. Sitäpaitsi B. julkaisi suuren joukon
pienempiä tutkielmia aikakauskirjoissa „Magyar
Nyelvészet" ja „Nyelvtudomänyi Közlemények",
joka viimemainittu hänen toimittamanaan
(1879-92) muuttui pääasiallisesti „urali-altailaisen"
kielitieteen äänenkannattajaksi. Oppilaitaan
varten B. julkaisi (1873) suomenkielen oppikirjan,
vieläpä hän teki paljon esitöitä
suomalais-unka-rilais-saksalaista sanakirjaakin varten. — Joskin
on myönnettävä, että B. ei jaksanut seurata
indoeurooppalaisella alalla tapahtunutta
tutkimusmenetelmän uudempaa kehitystä ja että hänen
metodinsa sen johdosta monessa suhteessa oli
vanhanaikainen, niin on toiselta puolen
kuitenkin huomattava, että hän harvinaisen laajoilla
ja perusteellisilla tiedoillaan, suurella
yhdistelykyvyllään, mallikelpoisella tarkkuudellaan ja
erehtyessäänkin nerokkailla ajatuksillaan on
erittäin voimakkaasti, monessa suhteessa
uranaukaisijana vienyt eteenpäin sekä
kielentutkimusta Unkarissa että suomalais ugrilaista
kielitiedettä yleensä. B. oli ensimäinen, joka
suoma-lais-ugrilaisella alalla, tyytymättä pelkkiin
vertailuihin, koetti tunkeutua taaksepäin
kielen-historiassa saadakseen selville
suomalaisugrilaisen alkukielen muotoja; vasta sen jälkeen
saattoi lähteä vertailemaan tätä muihin, samalla
tapaa rekonstrueerattuihin urali-altailaisten
kieliryhmien alkukieliin. [Budenz-Album, Budap.
1884; Simonyin kirjoitus Ung. Revue’ssä 1884,
Äsböthin kirj. Deutsche Rundschaussa 1885;
Setälän kirj. Valvojassa 1892.] Y. IV.
Budget [badzitj (engl.: laus, meillä sekä
budset että budjet), tarkoittaa alkuaan säkkiä
tai pussia, sittemmin tilitodisteita sisältävää
salkkua. Yleensä: tulo- ja menoarvio (ks. t.).
Budiinit (kreik. büdi’noi), Herodotokseu
mainitsema „vaaleaverinen" „skyyttalainen"
kansakunta, jonka kansatieteellisestä ja
maantieteellisestä asemasta ei ole saatu varmaa selkoa.
Toiset pitävät heitä slaavilaisena tai
germaanilaisena, toiset taas suomensukuisena kansana
(m. m. votjaakkeina). Useat tutkijat (m. m.
Schafarik) arvelevat b:ien asuneen
Länsi-Venä-jällä. Y. W.
Budilovits [-lö’-], Anton Semenovits
(1846-1908), ven. slavisti, oli ensin Varsovan ja
sitten Tarton yliopiston professorina ja
rehtorina. On toimittanut vanhojen
kirkkoslaavilais-ten tekstien julkaisuja, kirjallishistoriallisia
tutkimuksia ja teoksen slaavilaisten
kulttuurisanoista sekä esiintynyt panslavistina, jonka
mielestä latinaista kirjaimistoa käyttävien
slaavilaisten kansain olisi omaksuttava kyrillinen
(venäläinen) kirjaimisto ja yleensä kaikkien
slaavilaisten käytettävä venäjän kieltä yhdyssiteenä
eri slaavilaisten kansain kesken. ./. J. .1/.
Budoaari (ransk. boudoir < bouder = olla
nyr-peällä mielellä), oik. nurkka, johon pahalla
tuulella oleva vetäytyy; hienosti sisustettu huone,
jossa naiset viimeistelevät pukeutumistansa tai
ottavat vastaan lähimpiä tuttaviaan.
Buenos Aires [-(fn-] (esp., suom. „hyvä ilma"),
provinssi ja kaupunki Argentiinassa (ks. t.).
1. Tasavallan provinssi alisen La Plata-joen
eteläpuolella, 305,121 km2, n. 1,5 milj. as. (1906).
Puutonta tasankoa, ilman suurempia jokia ja
järviä; ilmasto on lauhkea. Asukkaat har joit-
Buenos Aires, Avenida de Mayo-katu.
tavat maanviljelystä ja karjanhoitoa.
Pääkaupunki La Plata (ks. t.). — 2. Tasavallan
pääkaupunki La Plata-joen oikeanpuolisella
rannalla, Etelä-Ameriikan tärkeimpiä
kauppakaupunkeja, 1,149,330 as. (1908). Laaja (1S6 km2)
kaupunki, joka suunnattomasti on kehittynyt ja
kasvanut, huolimatta epäsuotuisasta, kuumeille
alttiista ilmanalastaan (B. A. kantaa siis syyttä
nimeään). Vanhoja kaupunginosia,
lukuunottamatta B. A. on uudenaikainen, komeasti ja
säännöllisesti rakennettu kaupunki. Liikkeen ja
kaupan keskuksena on satama, joka leveästä
joensuusta huolimatta on liikekelpoinen
korkeintaan 5,5 m:n syvässä kulkeville laivoille. B. A:n
huomattavista paikoista mainittakoon iso Plaza
de Mayo-tori, jonka varrella hallitusrakennus,
pörssi, kansallispankki ja kenraali Belgranon
ratsastajakuvapatsas sijaitsevat. Täältä vie
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
