Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bugge ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1327
Buitenzorg—Bukhara
1328
Uusi postitalo.
Buitenzorg [büitenz-] („surutöin"), kaupunki
Jaavalla, Batavian resideiittikunnassa, saaren
halki kulkevan rautatien varrella. 25,075 as.
(1900). Alankoinaitten Intian
kenraalikuvernöörin kesäasunto sekä maailmankuulu
kasvitieteellinen puutarha lukuisine tieteellisine
labora-toreineen ja laitoksineen. Rautatie yhdistää B:n
Bataviaan. C.W. S-m.)
Bujidit, muhamettilainen hallitsijasuku,
anastivat 945 Bagdadin ja sittemmin koko
Mesopotamian ja Persian, mutta menettivät jo 1055
valtansa seldsukeille. K. T-t.
Bukarest (romaan. Bucuresci), Romaanian
kuningaskunnan linnoitettu pääkaupunki
Tonavan Dämbovitsa
nimisen lisäjoen
molemmin puolin
ja hedelmällisellä
alatasangolla
II-fovin piirikunnassa, 288,565 as.
(1907), joista n.
201,000
kreikka-lais-katolilaisia,
37,000
roomalaiskatolilaisia ja
protestantteja,
44,000
juutalaisia : n. 50,000 011 ulkomaalaisia. — Joen yli käy
rautatiesilta sekä 12 muuta siltaa. Kaupunki on
alueeltaan hyvin laaja, n. 50 km2, sekä 36-.n
pikkulinnoituksen suojelema. Keskikaupungilla
on suuria, useampikerroksisia rakennuksia,
muualla ne ovat pienet, matalat ja puutarhojen
ympäröimät. Kauniita puistokatuja on useita.
B:n pää- ja kauppakadut ovat Calea Victoriei,
Strada Lipseani ja Str. Carol. Keskellä
kaupunkia on kaunis Cismigiun puisto.
Rakennuksista mainittakoon kunink. linna, eri
ministeriöiden talot, oikeuspalatsi, kansallispankin
v. m. rahalaitosten sekä Dacia Romänian
(vakuutusyhtiön) rakennukset, postitalo,
Ateueum-seu-______ran talo,
metropoli-kirkko ja
vanha
Radu-Vodän (v:lta
1568) kirkko. [-Sivistyslaitoksista-]
{+Sivistyslaitok-
sista+} ovat
huomattavat tiedeakatemia suurine kirjastoi-neen ja histo-riallisine kokoelmineen, yliopisto, johon
myös kuuluu muinaismuseo. luonnontieteellinen
kabinetti ja kirjasto, taide-, musiikki-,
käytännölliset ja sotakoulut, lyseot, lukiot ja
seminaarit sekä kauppa-, ammatti-, alkeis- ja
yksityiskoulut. Kirjallisuudessa ja ylhäisön
elintavoissa on ranskalainen vaikutus
huomattavissa ; sivistyneet käyttävät paljon
ranskankieltä ja isommissa kauppaliikkeissä sitä
ymmärretään yleisesti. — B:ssa on Romaauian
pää-metropoliitan, senaatin ja eduskunnan sekä
yli-ja vetoamisoikeuden sija; täällä asuvat
ministerit ja ulkovaltain lähettiläät sekä konsulit.
Kaupungilla on luja varusväki. Kauppa ja teol-
Ulkoasiain ministerien talo.
lisuus ovat vilkkaat. B:iin on perustettu monta
suurta rahalaitosta; mainittavimmat ovat Banca
Nationalä (pääoma 12 milj. fr.), Banca Generalä
Romänä (perustamispääoma 1 milj. puntaa),
Banca Agricolä (pääoma 1899: 9 milj. ir.), Banca
de Scont; Casa de depuneri, consemnatiumi si
eco-nomie y. m. — Historia: 15:nnellä vuosis.
paikalle rakennettiin linnoitus, joka myöhemmin
joutui Giurgievon tien valmistuttua
turkkilais-maitten yhteyteen ja julistettiin Valakian
pääkaupungiksi. Sen vanhin hallitussääntö on v:lta
1578. — B. on saanut kärsiä monta
onnettomuutta. Serbialaiset ryöstivät sitä 1716,
itävaltalaiset sen valloittivat 1789 ja pitivät
hallussaan 2 vuotta. Maanjäristyksiä oli 1793 ja 1802;
rutto raivosi 1738, 1797 jra 1812; tulipalo 1804
sekä tulvat 1805 ja 1806. — Turkki luovutti B:n
rauhanteossa toukok. 28 p. 1812 Venäjälle
Bessa-rabian ja kolmannen osan Moldovaa. Maalisk. 3 p.
1886 Serbia ja Bulgaaria tekivät täällä rauhan.
V. 1861 B. tuli yhdistettyjen Valakian ja
Moldovan, s. o. Romaanian ruhtinaskunnan
pääkaupungiksi, jona se — vars. 1878:n jälkeen,
kuningaskunnan pääkaupungiksi kohottuaan — on
saavuttanut suurimman kukoistuksensa.
fW. S-m.)
Bukephalos (kreik. tav. Bukepha’Ias, lat.
Buce’phalus = „häränpäinen"), Aleksanteri
Suuren lempihevonen, joka kuoli 320 e. Kr.
Ilydas-pes-joen taistelun jälkeen Intiassa, jolloin
Aleksanteri sen muistoksi perusti Bukephala
kaupungin mainitun joen varrelle. L. li-n.
Buketti (ransk. bouquet), kukkavihko.
Bukhara [-ära], muinoin Keski-Aasian
kuuluisin valtio, joka ulottui Kaspian-mereltä
Kiinan rajoille; nykyään Venäjän suojeluksen
alainen emiirikunta, 205,000 km*, n. 1 ’jt milj. as. Se
rajoittuu etelässä Afganistaniin, mutta muuten
Venäjän Keski-Aasia sitä ympäröi. B:n länsiosa
ou aroa ja erämaata, itäosa vuorista. Amu-joki
on maan eteläraja; joen syrjäjoista ovat Surkab
ja Sursan tärkeimmät. Ilmasto on
mannerilmasto, Alangolla vallitsee kuivuus, kesä on
kuuma, talvi lyhyt, mutta kylmä (jopa —30°).
Helmikuu ja syksy ovat sateiset. Itäosan
vuoristossa vallitseva ieuto kesä aikaansaa rehevän
ruohokasvullisuuden. Metsiä on vähän.
Puulajeista mainittakoon saksanpähkinäpuu,
orapihlaja, silkkiäispuu, pistaasia, plataani, paju,
poppeli, öljy- ja hedelmäpuut. Vuoristossa on
tiikereitä, karhuja ja panttereita. Joet ovat
kalarikkaita, mutta kalastusta harjoitetaan
vähän. Heinäsirkat hävittävät usein viljelyksiä.
Vuorten rikkaudet ovat vielä käyttämättä. —
Asukkaat ovat usbekeja, tadzikeja,
tnrk-meeneja, arabialaisia, kirgiisejä, persialaisia
y. m. Sunniittinen islami on valtionuskontona.
Pääelinkeinot ovat puuvillanviljelys ja
karjanhoito (800.000 hevosta, 500.000 nautaa,
200.000 kamelia sekä 6 milj. rasvahäntäisiä
lampaita ja vuohia) ; sen ohella harjoitetaan
keinokastelun avulla maanviljelystä ja
puutarhanhoitoa sekä silkinviljelystä. Kotiteollisuus
(kankaat, nahkatavarat, puutavarat ja aseet)
tyydyttää vain kotimaista tarvetta, mutta kauppa
on vaurastunut. Kauppateitä käy täältä
Oren-burgiin, Ferghanaan, Kasgariin ja Intiaan.
Rautatie maan halki Samarkandiin rakennettiin
1888. Vientitavaroita ovat puuvilla (10 milj.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
