- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1339-1340

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bulgaarialaiset ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1339

Bulgaarian kieli ja kirjallisuus Bulimia

13-10

hf ovat suurimmaksi osaksi kreikkalaiskatolisia.
Makedoniassa Rodope-vuoriston rinteellä ja osaksi

Adrianopolin
vila-jeetissa on 350,000
mukametinuskoista

bulgaarialaista
(pomakkia).
Unkarin Baanaatin
bulgaarit ovat
katolilaisia.

Yhtenäistä
bulgaarialaista tyyppiä ei ole.
Varreltaan bulgaarialai-set eivät ole yhtä
kookkaita kuin

Mies Lttnsi-Bulgnariasta.

Nainen
Koillis-Bulgau-riasta.

muut eteläslaavilaiset. Hiusten ja silmien väri
ou tumma. Luonteeltaan bulgaarialaiset ovat
tyyniä ja etujansa valvovia. Myöskin he ovat
erittäin säästäväisiä. </. J. M.

Bulgaarian kieli ja kirjallisuus. 1. Kieli.
B:n kieli kuuluu slaavilaiseen kielikuntaan,
sitä puhutaan Bulgaarian kuningaskunnassa
(var-sinaisessa Bulgaariassa ynnä Itä-Rumeliassa),
Makedoniassa (paitsi sen eteläosassa) ja
paikoittain Traakiassa. B:n kielen ala rajoittuu
siis pohjoisessa Tonavaan, lännessä Serbiaan ja
Albaaniaan; etelässä Salonikin luona
Aigeian-mereen (rannikkoväestö on kreikkalainen) ja
idässä Mustaan-mereen ja osassa Bessarabiaa
Venäjälle. Sitii paitsi puhutaan bulgaarian kieltä
Unkarin Baanaatissa ja Komaauian Dobrudzassa.
Muista slaavilaisista kielistä se eroaa
äänteellisessä rakenteessaan sen kautta, että ainoastaan
bulgaariassa ovat alkuslaavilaiset yhtymät Ij ja dj
muuttuneet st:ksi ja id:ksi (esim. svcst „kynttilä",
mezda „raja", jota vastoin ven. svjetså, mczå,
puol. s’wicca, miedza j. n. e.). Jo useampi
vuosisata sitten ovat nimisanain eri sijamuodot
kadonneet ja taivutus tapahtuu prepositsionin avulla
kuten romaanilaisissa kielissä. Samoinkuin
ro-maanian kielessä liitetään loppuartikkeli
nimisanoihin. B:n kirjakieli on vielä vähän
vakaantunut; varsiukin on oikeinkirjoituksessa suuri
horjuvaisuus. Uudempi kirjakieli on kehittynyt
vahvan venäläisen vaikutuksen alaisena.

2. B:n kirjallisuus sai alkunsa jo
yhdeksännen vuosis. lopulla. Muinaisslaavilainen
kirkkokieli (ks. t.), joka perustuu johonkin
bul-gaarialaiseen (makedonialaiseen) murteeseen, oli
tämän kirjallisuuden kielenä. Se on kuitenkin

yhtä vähän alkuperäinen kuin kansanomainen,
sillä sen tuotteet ovat käännöksiä kreikasta ja
syntyneet melkein yksinomaan kirkollisia
tarpeita tyydyttämään. Kääntäjien lukumäärä oli
sangen suuri ja muutamia vaikeatajuisempiakin
teologisia teoksia siirrettiin lyhennettyinä
muinaisslaavilaiseen kirkkokieleen. Että Bysantissa
ei suopein silmin katseltu tätä slaavilaista
kulttuurityötä, huomaa siitä loistavasta slaavilaisen
kirjaimiston ja raamatunkäännöksen
puolustuksesta, jonka munkki Hrabr kirjoitti 10:nnen
vuosis. alkupuolella. Runollista kirjallisuutta
edustivat apokryfit (ks. t.) ja keskiaikainen
Alek-santerintaru (ks. t.) ja itämaalaista alkuperää
olevat kertomukset viisaasta Akyrioksesta,
Bailaamista ja Joasafista, Salomonista ja
Kitovra-sista y. m. Mutta koko tämä kirjallisuus oli
vailla elinvoimaa. Se oli Bysantin kuolevaa
kulttuuria kuvastavan kirjallisuuden liuono kopia.
Bysanttilaisen kulttuurin mukana tuli myöskin
viha „latinalaista", länsimaista maaiimaa
vastaan, ja kun Konstantinopoli oli kukistunut ja
Bulgaarian itsenäisyys 14:nnen vuosisadan lopulla
mennyt, ei bulgaarialaisilla samoinkuin
muillakaan Balkanin kreikanuskoisilla slaavilaisilla
ollut mitään ulkoapäin tulevia
kulttuuriherätyk-siä. Ja bysanttilainen henki oli vaikuttanut
tu-kahuttavasti kansallisen slaavilaisen kulttuurin
ituihin. Turkkilaiset eivät kyllä väkivaltaisesti
kohdelleet Balkanin slaavilaisten kansallisuutta,
u utta kansallinen ylimystö ja ruhtinaat eivät,
olleet enää tukemassa kirjallisuutta ja monet
oppineet pakenivat Venäjälle. Kirkon ylin johto
ja piispanistuimet joutuivat kreikkalaisten
käsiin. Bulgaaria jäi pitkiksi ajoiksi ilman
kansallista kulttuuria ja kirjallisuutta. Maassa ei
ollut edes kirjapainoa ja ensimäinen bulg. kirja,
eräs saarnakirja, painettiin 1806 maan rajojen
ulkopuolella. Vasta noin 80 vuotta sitten alkoi
kansallinen kulttuurielämä uudestaan. Eräs
Unkarin ruteeni, J. Venelin (ks. t.) herätti
muutamat bulgaarialaiset kauppiaat Odessassa
antamaan varoja bulgaarialaisiin kouluihin ja 1835
perustettiin ensimäinen bulg. koulu. 1840
ilmestyi ensimäinen sanomalehti. Kansa vaati
kirkolleen bulgaarialaista hallitusta ja v. 1870
bulgaarialaiset pääsivät erilleen kreikkalaisista
kirkon-hallintomiehistään. Kansallinen kir jallisuus pääsi
alulle. Bulgaarialaisen taiderunouden isä on P.
11. Slavejkov (ks. t.). jonka ensimäinen
huomattava runoelma ilmestyi 1845. Myöhemmistä
runoilijoista mainittakoon IIr. Botjov (ks. t.) ja
K. Velitäkov. Kansanelämää on lyhyemmissä ja
pitemmissä kertomuksissa kuvanneet Lj.
Kara-vclov (ks. t.), Bulgaarian huomattavin kirjaili ja
I. Vazov (ks. t.) ja kansan heikkouksien ivaaja
A. Konstantinov. Aivan heikko on draamallinen
kirjallisuus. Ensimäinen bulgaariankieiinen
teatterinäytös oli 1866 ja vakinainen näyttämö
avattiin Sofiassa vasta 1907. Kansallisaiheisot
näy-tdmät ovat kuitenkin näytelleet suurta osaa
bulgaarialaisen kansallistunnon kehityksessä.
Muukalaisista kirjallisuuksista on suurin
vaikutus ollut venäläisellä. •/. J. M.

Bulgaarit ks. Bulgaarialaiset.

Bulgar, muinainen kaupunki Itä-Venäjällä,
ks. B o 1 g a r.

Bulimia (kreik.), sairaloinen näläntunne
(sudennälkä).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0726.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free