- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1343-1344

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Buljonki ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1343

Bungalow—Bunsen

1344

Iäiseen uuteen raatihuoneeseen kaikki
graniitti-veistokset, jotka esittävät satuolentoja,
merenneitoja ja tonttuja. V:sta 1899 alkaen hänellä
on ollut työnalaisena jättiläissuihkukaivo
„Gelion", joka pronssiin valettuna pystytetään
Lange-linielle. E. R-r.

Bungalow [barjgalou], b a n g a 1 o, engl.
nimitys bengaalialaisille taloille. Intiassa asuvat
eurooppalaiset käyttävät niitä
kesärakennuksi-naan; ne ovat jyi kkiikattoisia, kuistilla
varustettuja, puusta ja ruokokudoksesta rakennettuja.
Myös yksinkertaisia, hallituksen ylläpitämiä,
autioitten ja harvoin käytettyjen teitten varsilla
olevia majataloja nimitetään b:ksi. (W. S-m.)

Bunge. 1. Friedrich Georg von B.
(1802-97), saks. lainoppinut ja historioitsija, oli
ensin lainopin dosenttina, sitten professorina
(1831-65) Tartossa; siirtyi loppuiäkseen
Saksanmaalle. B. on julkaissut useita
Itämeren-maakuntia käsitteleviä teoksia ja
asiakirjakokoelmia, kuten „Sammlung der Rechtsquellen
Liv-, Esth- und Kurlands" (1845-46), „Das
Herzogtum Esthland unter den Königen von
Dänemark" (1877), „Altlivlands Rechtsbücher’’ (Leipz.
1879), y. m. Hän perusti 1836 myös
historiallis-statistisen viikkolehden „Das Inland", julkaisi
1842:sta „Archiv für die Geschichte Liv-,
Esth-uud Kurlands" ja 1852-72 „Liv-, Esth- und Kur
ländisches Urkundenbuch". — 2. Aleksandr
v. B. (s. 1851), edellisen veljenpoika,
matka-tieteilijä, oli 1882-84 Lenan ja 1885-86
Janan-ja Uus-Siperian-saarten retkikunnassa mukana.
Tutkimuksensa hän on julkaissut Piet.
tiedeakatemian kirjoissa. K. S.

Bunge, Gustav von (s. 1844), saks.
fysiologinen kemisti, tuli 1885 fysiologian
professoriksi Baseliin. Paitsi muita tieteellisiä teoksia
hän on kirjoittanut laajan ihmisfysiologian
oppikirjan. Innokkaana alkoholijuomain
vastustajana B. on vaikuttanut paljon hyvää
kirjailijana tällä alalla. SI. O-B.

Bunge, Nikolai Hristianovits
(1823-95); ven. valtiomies, synnyltään luterilainen ja
kotoisin Kiovasta. B. suoritti lainopilliset
opintonsa Vladimirin yliopistossa, oli Kiovan
yliopiston professorina 1852-80,
valtionvarainministerinä 1881-87 ja vihdoin ministerikomitean
puheenjohtajana. B. edisti oikeudenmukaisempaa
verotusta, laati helpotuksia talonpojille
maan-omaisuuden saamiseksi, perusti talonpoikien
maa-pankin y. m. Vähemmin onnistui hänen
tullipolitiikkansa sekä aateliston maapankin
perustaminen. K. S.

Bungert, August (s. 1846), saks. runoilija
ja säveltäjä; on tetralogiassaan „Homerische
Welt" (Kirke. Nausika’a, Odysseus’ Heimkehr ja
Odysseus’ Tod) yrittänyt seurata Wagnerin
jälkiä. I. K.

Bunias, kasvisuku Cruciferæ-heimossa. B.
orientalis, ukonpalko, joka meillä kasvaa
rikkaruohona viljelyksissä, on joks. korkea,
kar-healehtinen, keltakukkainen yrtti, joka usein
metrin pituisten juuriensa vuoksi on vaikeasti
hävitettävä rikkaruoho. Lidut vinopuikeita,
kyh-myisiii, kivenkovia, varisevia. Kotoisin
Itä-Euroopasta.

Bunin
Ü-J, Ivan Aleksejevits
(s. 1870), ven. runoilija, osoittaa runoudessaan
likeistä henkistä heimolaisuutta Zukovskijn

kanssa, joka on myöskin kuulunut Buninien
sukuun. Maailmaa hallitseva harmonia ja [-kauneus sekä olemassaolon ilo ovat hänen
runoutensa perussäveleuä. Surut ilmenevät siinä vain
hiljaisena nöyryytenä. B:n huomattavin runoelma
on „Lehtien varistessa" (1903). Hänen
proosateoksistaan paras ou „Tarantella", kertomus
hienoon seuraan pyrkivästä kansakoulunopettajasta.
Luonnonkuvaajana B. on uudemman venäl.
kirjallisuuden etevimpiä. J. J. M.

Bunsen, Kristian Karl Josias
(1791-1860), preussil. diplomaatti ja tiedemies;
harjoitti teologisia ja filologisia opintoja ja herätti
jo nuorena oppineen maailman huomiota
kirjoituksellaan „De jure Atheniensium hereditario"
(1813). Opettajansa Niebuhrin toimesta hän
1818 tuli Preussin Roomassa olevaan lähetystöön
lähetystönsihteeriksi ja 1827 lähettilääksi. Hänen
Roomassa harjoittamainsa arkeologisten ja
topografisten tutkimusten tuloksena olivat tärkeät
osat teosta „Beschreibung der Stadt Rom"
(1S30-43) ja julkaisu „Die Basiliken des christlichen
Rom" (1843). V. 1838 hän kutsuttiin pois
Roomasta, syystä ettei hän voinut selvittää Preussin
hallituksen ja paavin välillä syntynyttä
selkkausta. V. 1839 hän nimitettiin lähettilääksi
Berniin; lähetettiin 1841 Lontooseen hankkimaan
Englannin hallituksen suostumusta evankelisen
preussilais-englantilaisen piispanviran
perustamiseen Jerusalemissa ja oli v:sta 1842 Preussin
lähettiläänä Lontoossa; luopui tästä toimesta
Krimin sodan aikana 1854, kun ei saanut
Preussia asettumaan venäläisvastaiselle kaunalle;
korotettiin 1857 vapaaherraksi. B. harjoitti
elämänsä loppuun asti kirjallista ja tieteellistä
työtä. Hänen tärkein arkeologinen teoksensa on:
„Ägyptens Stelle in der Weltgeschichte"
(1845-57). Erityisesti hänen mielensä oli kiintynyt
raamatullisiin, kirkkohistoriallisiin ja liturgisiin
tutkimuksiin. Tältä alalta hän on m. m.
julkaissut: „Ignatius von Antiochien und seine Zeit"
(1847), „Christianity and mankind" (1854) ja
kesken jäänyt „Bibelvverk für die Gemeinde"
(ilmestyi Kamphausenin ja Holtzmannin
jatkamana 1858-69). Vielä mainittakoon hänen
kirjoituksensa „Die Zeichen der Zeit" (1855), jossa
hän puolustaa omantunnon vapautta, ja „Gott in
der Geschichte" (1857), jossa hän koettaa
sovittaa kristinuskoa ja nykyajan tiedettä. [B:u
leski julkaisi hänen elämäkertansa „A memoir
of baron Bunsen"; Ranke, „Aus dem Briefwechsel
Friedrich Wilhelms IV mit Bunsen".] J. F.

Bunsen, Robert Wilhelm (1811-99),
saks. kemisti ja fyysikko, tuli 1836 kemian
professoriksi Kasseliin, 183S
Marburgiin, 1851
Breslau-hun, 1852 Heidelbergiin. B.
on julkaissut tärkeitä
tutkimuksia monelta kemian eri
alalta. Tutkimuksillausa
hän on suuresti lisännyt
tietojamme
syaanivhdistyk-sistä ja varsinkin
myrkyllisistä kakodyliyhdistyksistä.
Mainittavat ovat myös hänen
kaasuanalyyttiset ja
fotokemialliset tutkimuksensa.
Kuuluisuutensa B. on
saavuttanut spektraalianalyysiu k. \V. Bunsen.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0728.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free