- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1347-1348

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bunsenin lamppu ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1347

Burchiello—Bure

1348

lukset, joiden kukkaterttu on jokapuolinen, ja
magnoliatuoksuiset georgiinit. — Burbankin
menettelytapa jalostuksessa on osaksi pelkkää
valikoimista, osaksi ja enimmäkseen hän
risteyttää ensin eri laatuja keskenään. Erityistä
B:lle on se suunnattoman runsas aines, jonka
hän jalostuksiaan varten kasvattaa. B:n suuri
menestys johtuu juuri hänen erinomaisesta
kyvystään osata käsitellä näin valtavaa
työaineis-toa, s. o. osata huomata ja erottaa pieniä
muunnoksia, ja tuntea niiden rinnakkaisominaisuuksia,
joten hän jo taimien ulkonäöstä voi päättää
hedelmän laadun. Sen ajan lyhyys, missä hänen
uudet laatunsa ovat valmistuneet, selviää tästä
ja varsinkin siitä, että hän on jalostanut
pelkästään kasvullisesti (oksikkaista, juurakoista,
sipuleista j. n. e.) lisääntyviä muotoja, joiden
ei tarvitse olla siemenpysyviä. — Esimerkkinä
B:n työn taloudellisesta merkityksestä
mainittakoon, että Yhdysvaltojen vuotuisen peiunasadon
arvon 011 laskettu kohonneen 85 milj. markalla
erään hänen jalostamansa uuden perunalaadun
kautta. V. 1895 Carnegie-opisto myönsi B:n
kokeisiin 10,000 dollaria vuodessa, siliä ehdolla,
että toisetkin pääsevät osallisiksi hänen
kokemuksistaan. K. H. n.

Burchiello
kje’lloj, oikeastaan Domenico
di Giovanni (1404-48), it. parturi ja [-runoilija. Hänen runonsa ovat hullunkurista
ilveily-runoutta, joiden satiiri kuitenkin on suureksi
osaksi kadottanut kärkensä, kun niiden
persoonallisia salaviittauksia ei enää ymmärretä.
Burchiello nimensä hän on saanut siitä, että hän
tahallaan hämmensi yhteen mitä erilaisimpia
asioita, kuinka sattuma ja loppusointu vain
osutti (alla burcliia = sattumalta). V. K-i.

Burckhardt, Jakob (1818-97), saks.
sivistys-ja taidehistorioitsija, Baselin yliopiston
professori, toimi jonkun aikaa opettajana Zürichin
vastaperustetussa polyteknikumissa, mutta
palasi sitten takaisin entiseen virkaansa Baseliin.
Terävä kritiikki sekä loistava ja henkevä esitys
ovat B:u huomattavimmat ansiot
taidehistorioitsijana, samalla kun hän osoittaa aivan
tavatonta kirjallisuus- ja lähdetuntemusta. Hänen
julkaisuistaan mainittakoon: „Kunstwerke der
Belgischen Städte" (1842), „Der Cicerone.
Anleitung zum Genuss der Kunstwerke Italiens"
(1855, 8 pain. 1900), „Die Kultur der
Renaissance in Italien" (1860, 8 pain. 1902) ja
„Geschichte der Renaissance in Italien" (1867).
Hänen kuolemansa jälkeen on julkaistu „Rubens"
(1898), „Griechische Kulturgeschichte"
(1898-1900).

Burckhardt, Johann Ludwig (1784-1817),
sveits. tutkimusmatkailija, matkusti 1809-15
Syyriassa. Egyptissä ja Arabiassa, jossa hän
pyhiinvaeltajan valepuvussa otti osaa
muhamettilaisten pyhiin menoihin Mekassa ja
Medii-nassa. Erittäin tärkeitä itämaitten tuntemiselle
ovat hänen teoksensa „Travels in Nubia" (2:n
pain. 1822), „Travels in Syria and the IIolv land"
(1822), „Travels in Arabia" (1829), „Notes on
the Bedouins and Wahabys" (1830) ja „Arabic
proverbs" (1831). K. T-t.

Bure, ruots. suku, saanut nimensä Skelleftedn
pitäjässä tavattavasta Buren paikkakunnasta
Länsi-Pohjassa. Ensimäinen varmasti tunnettu
suvun jäsen on 1500-luvulla Anders Jakobsson.

Hänen tyttärensä Anna Burea oli naimisissa
Skellefteån kirkkoherran Anders Olain kanssa,
josta avioliitosta syntyi kantaäitejä
tunnetuimmille suvun jäsenille. Vanhimman tyttären poika
oli kuuluisa oppinut Johan Bureus,
nuorimman taas olivat huomatut Anders ja Olof
B. Aateliset, heistä lähteneet Bureus- ja
Burensköl d-suvut ovat sukupuuttoon
loppuneet.

1. Johan B. 1. Bureus (1568-1652),
ruots. oppinut, tuli 1609 valtionarkiston
hoitajaksi, myöhemmin valtionmuinaistutkijaksi ja
kuninkaallisen kirjaston hoitajaksi. B. oli
Ruotsissa 1600-luvulla esiintyvän muinaisuuden
harrastuksen perustaja. Hän itse m. m. kuvasi ja
piirustutti n. 200 riimukiveä sekä pelasti
vanhoja käsikirjoituksia, joista julkaisi
huomattavan „En nyttigh bok om konuuuga styrilse
och höfdinga" (1634). Yleensä hänen
monipuolista tieteellisyyttä osoittavien kirjojensa
ar\oa suuresti vähentävät hänen salaoppiset
mietiskelynsä.

2. Anders B. 1. Andreas Bureus
(1571-1646), ruotsalaisen kartanteon isä. Hän toimi
1600-luvun alussa kanslianvirkamiehenä,
harjoittaen samalla sukutieteellisiä ja
tähtitieteellisiä tutkimuksia ja karttatöitä. V. 1611 hän
jätti Kustaa II:lle Aadolfille kaivertamansa
kartan valtakunnan polijoisimmista maakunnista,
nimeltä „Lappöniæ, Bothniæ, Cajaniæque, Regni
Sveciæ provinciarum septentrionalium, nova
de-lineatio". Toinen hänen 1626 julkaisemansa
kartta „Orbis Arctoi nova et accurata delineatio",
joka sisältää Ruotsin, Norjan ja Suonien, sekä
Tanskan, Saksan, Itämerenmaakuutain ja
Venäjän läheiset osat, on ollut 1600-luvulla perustana
kaikille ulkomailla Ruotsista julkaistuille
kartoille, ja sitä voidaan täydellä syyllä pitää
ensi-mäisenä jotakuinkin luotettavana karttana
Pohjoismaista. Sitä paitsi on B:n ansio siinä, että
hän 1628:sta ollessaan „päämatemaatikkona"
kasvatti maanmittareja työhön ja antoi maakuntain
kartoittamiselle sen tarkkuuden ja
yksityiskohtaisen luonteen, jota meidänkin maamme
ensi-mäiset karttaintekijät uskollisesti 1640-luvun
lopulta asti seurasivat. B. oli useissa
luottamustoimissa, kuten m. m. mukana Venäjän rajan
käynnissä 1617-21 ja 1618 tutkimassa
Käkisalmen läänin oloja, Moskovan lähetystössä
ilmoittamassa Kristiinan valtaistuimelle astumisesta
1634, 1635:stä asessorina sotakollegissa, monasti
tekemässä ehdotuksia hyödyllisten tehtaiden
perustamisesta, antamassa neuvoja kaupunkien
perustamisesta y. m. Hän sai 1640 aikaan
ehdotuksen mittojen ja painojen kymmenyslaskulle
y. m.; aateloitiin 1624.

3. Jonas B (k. 1655), lakimies,
sukutietei-lijä, edellisen veli, oli m. m. monet vuodet
Ruotsin valtionarkiston virkamiehenä. B. julkaisi
Kustaa II:n Aadolfin käskystä kaupunginlain
1618 sekä omasta aloitteestaan maanlain 1621.
Vuoden 1642 lakitoimituskunnassa hän oli
jäsenenä. llänen sukutieteellinen teoksensa „Svensk
iitte-bok" säilytetään käsikirjoituksena
valtionarkistossa. Aateloitiin 1624.

4. Olof B. (1578-1655), lääkäri, edellisen veli.
oli Kustaa IT:n Aadolfin henkilääkäri. Hänen
lahjakkuutensa tähden uskottiin hänelle
kuitenkin toisiakin tehtäviä, niinpä hän 1620 sai tehdä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0730.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free