Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bureau ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1349
Bureau—
Burgundi
1350
ehdotuksen Norlantiin ja Suomeen
perustettavista kaupungeista. 1621 hän nimitettiin
Tukholman pormestariksi ja 1633 Turun
hovioikeuden varapresidentiksi. Aateloitiin 1624. K. S.
Bureau /byrö’] (ransk.), kirjoituspöytä,
virkahuone, toimisto.
Bureus ks. Bure.
Burgdorf (ransk. Berthoud), kaupunki
Sveitsissä, Bernin kanttonissa Emme-joen varrella,
n. 10,000 as. Sikäläisessä linnassa Pestalozzi
(ks. t.) avasi kasvatuslaitoksen 1798.
Burgess [bädzes], James (s. 1832),
syntyperältään skotlantilainen orientalisti, vaikutti
vista 1S55 matematiikan professorina
Kalkutassa ja sittemmin Bombayssa, oli vista 1886
Intian „Arehieological survey"n päätirehtööri ja
asettui erottuaan virasta 1891 Edinburghiin.
Paitsi ilmatieteellisiä ja fysikaalisia kirjoituksia
hän on julkaissut joukon Intian muinaistiedettä
koskevia koruteoksia. Hänen pääteoksensa on
„Reports of arehieological survey of Western
India". ’ K. T-t.
Burgliausen, Herman v o n (k. 1676), suom.
soturi, Virosta kotoisin, oli ensin, nimellä von
Husen, luutnanttina Turun läänin jalkaväessä,
sitten kapteenina Suomen rakuunoissa,
aateloitiin Ruotsissa 1652, ja tuli 1667 Savon ja
Karjalan autiotiloille järjestämänsä pestatun
rakuuna-rykmentin everstiksi. V. 1676 tämä rykmentti
meni Tanskan sotaan ja otti osaa Lundin
taisteluun 4 p. jouluk., jossa B. rakuunoineen,
äärimmäisenä vasemmalla siivellä seisten,
urhoollisuudellaan suuresti vaikutti voiton saavuttamiseen,
mutta hän itse ynnä suurin osa hänen joukostaan
kuoli sankarikuoleman. Bin jälkeläiset
antautuivat hekin melkein kaikki soturinuralle; neljä
hänen pojistaan kaatui suuressa Pohjau sodassa,
viides vietiin Pultavan taistelun jälkeen vankina
Siperiaan. Suku sammui Suomessa miespuolelta
1845. K. O.
Burgk [burkj, oik. Joachim Möller a
Burgk (1540-1610), saks protestanttinen
kirkkosäveltäjä, aikansa huomattavimpia.
Burgkmair, Hans (1473-1531), saks.
maalari ja puupiirrosten tekijä, oli isänsä Thoman
Bm sekä M. Schongauerin oppilas ja sai
Ylä-Italiassa oleskellessaan suurta vaikutusta
venetsialaisesta taiteesta.
Keskiaikaisminiatyyrimai-sesta maalaustavasta B. kehittyi suurpiirteiseen
muodonkäsittelyyn, oppi antamaan tauluilleen
arvokkaan ja usein hienon runollisen sävyn, osasi
käyttää ilmaperspektiiviä ja maalasi
ansiokkaalla tavalla maisemansa. Yleensä hän
taiteellaan on koteuttanut Saksaan täysrenessanssin
tyylin, jonka päämestarina hän oli Augsburgissa.
Tämän kaupungin taidegalleriassa ovat Bin
paraimmat teokset, kuten esim. Maarian
kruunausta esittävä siipialttari (1507), jossa
renessanssin vaikutus ensiksi ilmenee, ja
voimakas-värinen, sielukas maalaus „Kristus ristinpuussa"
(1519). Tärkeän ja suuren osan Bin taiteellisesta
toiminnasta muodostavat hänen puupiirroksensa,
jotka ilmaisevat oivallista kertomakykyä ja
jossakin määrin hengenheimolaisuutta A. Dilrerin
kanssa. Keisari Maksimilianille B. on m. m.
laatinut puupiirroksia keisarin „Riemusaattoon" ja
„Weisskunig" nimiseen elämäkertaan. E. R-r.
Burg-teatteri (Hofburgtheater), Wienin
keisarillinen hoviteatteri, perustettu 1741, 1776 saa-
nut nimen hovi- ja kansallisteatteri ja 1S14
nykyisen nimensä. Toiminut vista 1888 nykyisessä
upeassa, vaikka taiteellisesti epäedullisessa
huo-neustossaan. Wienin kuuluisin teatteri, jonka
taiteellisina johtajina eriaikoina ovat olleet
Schrey-vogel (1815-32), Dienhardsein (1832-41), Holbein
(1841-49), teatterin taiteellisesti kuuluisin
johtaja Laube (1849-67), August Wolff (1867-71),
Dingelstedt (1871-81), Wilbrandt (1881-87),
Förster (1888-89), Burckhard (1890-9S),
Schleu-ther (vista 1898). Paitsi taiteellista johtajaa on
teatterilla ollut hovin asettama ylin johtaja sekä
eri aikoina eri tavalla järjestetty näyttelijöiden
keskuudestaan asettama regissööri-kunta.
Kuuluisista näyttelijöistä mainittakoon Fr. Ludwig
Schröder, jonka lyhytaikainen toiminta
B.-teatterissa jätti syvät jäljet teatterin taidesuuntaan ;
hänen ajoistaan asti on teatterin yhä
vakiintuvana erikoisalana ollut porvarillisten näytelmäin
ja keskustelukappaleiden luonnonomainen ja
huoliteltu esitys. Muista huomattavammista
näyttelijöistä ja näyttelijättäristä mainittakoon
Sofie Schröder, Ansehütz, Sonnenfels, Baumeister,
Charlotte Wolter, Fr. Mitwurzer, Joseph Kainz,
Adele Sandrock. [Laube, „Das Burgtheater";
Teuber u. Weilen, „Das k. k. Hofburgtheater"
(1899 3 nid.) ; Lothar, „Das Wiener
Burgtheater" (1899).] V. K-i.
Burgundi, maantieteellinen nimi, jota eri
aikoina on käytetty eri merkityksessä ja joka
johtuu burgundein kansasta. Tämä germaanilainen
kansa, joka oli vandaalein sukua, asui alkuaan
Netze- ja Warthe-jokien välisellä alueella, josta
se tunkeutui ylisen Veikselin seuduille, mutta
gepidein kuningas Fastida työnsi heidät
takaisin. Sitten burgundit kulkivat lounaaseen päin
ja asettuivat Main-virran ympäristölle asumaan
alemannien pohjoispuolelle (277). Osa heistä
läksi Radagaisin johdolla 406 Italiaan
ryöstämään; mutta suurin osa siirtyi 413 Rein-virran
vasemmalle rannalle, jossa heidän kuninkaansa
Guntar perusti ensimäisen burgundilaisvaltion,
jonka pääkaupunki oli Worms. Tämä on se
burgundilaisvaltakunta, joka mainitaan
Niebel-ungenliedissä. Tähän aikaan he kääntyivät
kristinuskoon, sen areiolaiseen muotoon, mikä
saattoi heidät huonoihin väleihin roomalaisten
kanssa. V. 435 he ryhtyivät taistelemaan
roomalaista maaherraa Aëtiusta vastaan, joka erään
hunnilaisjoukon avulla voitti heidät perinpohjin
(437). Reinin varrella oleva valtakunta hävisi,
ja loput burgundeista asettuivat Aëtiuksen
suostumuksella asumaan Rhöne-virran ympäristölle
kuninkaansa Gundiochin johdolla 443, perustaen
toisen burgundilaisvaltakunnan, joka ulottui
Välimereen asti; länsiosa Sveitsistäkin kuului
siihen. Gundiochin kuoltua 473 se jakaantui
hänen 4 poikansa kesken. Siinä syntyi
riitaisuuksia, ja frankkien kuningas Klodvig tuli 500
riitoja ratkaisemaan. V. 534 Klodvigin pojat
tekivät lopun burgundilaisvaltiosta, mutta se
sai kuitenkin pitää lakinsa ja laitoksensa,
vaikkakin se oli frankkien valtakunnan yhteydessä,
kuuluen siihen osaan, jota sanottiin
Neust-r iäksi; mutta vin 561 jälkeen, kun
merovingien valtakunta jakaantui, mainitaan
Bur-gundikin toisinaan eri valtiona.
Kun sitten Kaarle Suuren perustama suuri
valtakunta jakaantui, muodostui kaksi burgundi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
