Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bureau ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1351
Burgundin piiri—Burjaatit
1352
laisvaltiota: cisj uraaninen B., johon
kuului Rhone- ja Saöne-virtojen alijuoksujen
ympärillä oleva alue sekä kaakkoinen osa
Langue-docista, ja transjuraaninen B., johon
kuului Länsi-Sveitsi ja Franche-Comté. —
Edellisen, jota pääkaupunkinsa Arles’in mukaan
sanottiin Arelatin valtakunnaksi, perusti 870 eräs
kreivi Boso, joka oli keisari Kaarle Kaljupään
lanko. Boson kuoltua 887 hänen leskensä
tunnusti keisari Kaarle III:n Paksun
läänitysher-rakseen. Hänen poikansa L u d v i k i n kruunasi
paavi Benediktus IV keisariksi, mutta hänen
kilpailijansa Berengar, jolla oli Italiassa Ivrea
niminen ruhtinaskunta, puhkaisi hänen silmänsä.
Hän kuoli 924 ja hänen seuraajansa Hugo antoi
valtakuntansa transjuraanisen Burgundin
kuninkaalle Rudolf II:lle, Hugo kun tuli Italian
kuninkaaksi 930. Transjuraanisen
Burgundin oli perustanut eräs Weißen sukuun kuuluva
Rudolf 888, ja hänen poikansa Rudolf II tuli
niinkuin mainittiin molempien Burgundien
kuninkaaksi, jota valtakuntaa myös sanottiin
Arelatin kuningaskunnaksi. Rudolf II:n pojanpoika
Rudolf III oli saanut Saksan keisarilta
Henrik Urita apua taistellessaan vasallejaan
vastaan, jonka vuoksi hän testamenttasi
valtakuntansa Saksan keisarille. Siten B. joutui
liitetyksi Saksan valtakuntaan 1034. Saksan
keisarien valta heikkoni täällä kuitenkin
heikkone-mistaan; B. jakaantui moneen itsenäiseen osaan,
kuten Arles’in 1. Provencen ja Savoijin
kreivikuntiin, mutta vähitellen ne kaikki liitettiin
Ranskaan.
Tämän Arelatin B:n ohessa oli B:n
herttua-kunta, jonka kreivi Boson veli R i k a r d
perusti 884. Se oli Chalons-sur-Saönen ja
Cha-tillon-sur-Seinen välillä ja käsitti pohjoisimman
osan entisestä B:n valtakunnasta. Rikardin
poika Rudolf tuli Ranskan kuninkaaksi 929;
sen jälkeen B:sta kiisteltiin. Kuningas Hugo
Capet’n poika Robert antoi sen pojalleen
Henrikille 1017, ja kun hän tuli kuninkaaksi 1032,
jätti hän sen veljelleen Robertille, joka tuli
vanhemman burgundilais-suvun kantaisäksi. Se
sammui 1361, jolloin B. joutui avonaisena
lääninä Ranskan kuninkaalle Juhanalle, joka antoi
sen pojalleen Valois’n kreiville F i 1 i p i 11 e.
Hän oli jo aikaisemmin saanut Saksan
keisarilta Kaarle IV:ltä Burgundin
vapaakreivikun-nan (Franclie-ComtiSn). Sitä paitsi Filip sai
naimisensa kautta Flanderin rikkaan maan
sekä oston kautta useita muitakin läänejä. Siten
muodostui mahtava valta Ranskan ja Saksan
välimaille. Filipin lähimmät seuraajat olivat
Juhana Peloton (1404-19) ja Filip
Hyvä (1419-67), joka oli englantilaisten
puolella englantilais-ranskalaisessa
vallanperimys-sodassa ja sai haltuunsa melkein kaikki
Alankomaat. Hänen seuraajansa Kaarle Rohkea
(1467-77) oli Burgundin viimeinen herttua. Hän
tahtoi valloittaa Lothringin ja Sveitsinkin,
mutta Ranskan kuningas Ludvik Xl vehkeili
kaikkialla häntä vastaan. Kun hän kaatui
Nancyn edustalla 1477, tahtoi Ludvik XI ottaa
suurimman osan hänen maistaan, mutta siitä syntyi
riitaisuuksia Kaarle Rohkean tyttären Marian
puolison, nabsburginsukuisen Itävallan
arkkiherttua Maksimilianin kanssa, ja 1482 ja 1493
tehdyissä rauhoissa sovittiin, että Burgundin
herttuakunta joutui Ranskalle, mutta muut maat
Maksimilianille. Hän yhdisti nämä kaikki n. s.
b u r g u n d i 1 a i s e k s i piiriksi (1512),
joka kuului Saksan valtakuntaan. Maksimilian
luovutti B:n maat pojalleen Filipille; tämän
kuoltua 1506 ne joutuivat hänen pojalleen
Kaarlelle (Kaarle V) ja 1555 Habsburgin
espanjalaiselle sukuhaaralle. Burgundin piirin maista
pohjoiset Alankomaat (Hollanti) saivat itsenäisyydeu
1648 Münsterin rauhassa, ja Burgundin
vapaa-kreivikunta yhdistettiin Nimwegenin rauhassa
1678 Ranskaan. Eteläiset Alankomaat (Belgia)
siirtyivät 1714 Espanjalta Itävallalle ja 1801
Itävallalta Ranskalle; 1815 Belgia ja Hollanti
yhdistettiin Alankomaiden kuningaskunnaksi, josta
Belgia erosi 1830. [Barante, „Histoire des ducs
de Bourgogne"; Dubois, „La Bourgogne depuis
son origine jusque à son entiëre réunion à la
cou-roune de France"; Binding, „Geschichte des
bur-gundisch-romanischen Königreichs".] K. O. L.
Burgundin piiri ks. B u r g u n d i.
Burgundin taaleri = Albertustaaleri
(ks. t.).
Burgundin vapaakreivikunta ks. F r a n c h e-
C o m t é, vrt. Burgund i.
Burgundin-viinit, Ranskan Bourgognen
maakunnassa valmistettuja punaisia ja valkoisia
viinejä; ne ovat tulisempia kuin bordeaux-viinit,
mutta samalla raskaampia ja enemmän
aromaattisia. Punaisista mainittakoon Clos Vougeot,
Chambertin ja Volnay; valkoisista Chablis ja
Mont Rächet.
Burial sebili [à’- -i’l-J, Tuniksessa käytetty
hopearaha = n. 62 pen.
Buridan, Johannes (n. 1300-60),
keskiaikainen filosofi, nominalismin kannattaja, synt.
Artois’ssa, opetti filosofiaa Pariisissa. — Tahdon
vapautta koskevissa kiistoissa mainittiin
entisaikaan usein ,.B u r i d a n i n aas i", joka muka
seisoen kahden yhtäläisen ja yhtä lähellä olevan
heiniitukon välillä kuolee nälkään, koska ei ole
mitään ratkaisevaa syytä, joka vetäisi sitä toisen
heinätukon luo voimakkaammin kuin toisenkaan.
B:n teoksissa, joissa hän kyllä käsittelee
tahdonvapauden kysymystä ja huomaa siinä suuria
filosofisia vaikeuksia, ei kumminkaan lainkaan
mainita tuota aasia. Sen ovat luultavasti hänen
vastustajansa keksineet, tehdäkseen pilkkaa
hänen determinismiin taipuvista mielipiteistään.
A. Gr.
Burjaatit, pohjoisin mongolinkansan kolmesta
pääryhmästä (ks. Mongolit), asuvat
Trans-baikaliassa ja Irkutskin kuvernementissa ; rajana
lännessä Ija- ja Oka-joet, idässä Onon-joen laakso,
pohjoisessa Lena- ja Vitim-jokien yläseudut,
etelässä Kiinan valtakunta. Burjaatteja on noin
300,000, joista uskonnoltaan ovat lamalaisia n.
180,000, samaneja n. 80,000 ja kreikanuskoisia
n. 40,000. — Burjaattien maan länsiosa
tunnettiin vanhimpina aikoina nimellä
Bargudzin-Tuktim, ja sen itäosa on ollut Mongolin
valtakunnan kehto (Ononin laakso on
maailmanvalloittaja Tsingis-kaanin syntymäseutu).
Burjaattien esi-isä oli tarujen mukaan Bargu niminen
sankari, jonka kahdesta, Buridai ja Horidai
nimisestä pojasta molemmat pääheimot,
Bargu-burjaatit (lännessä) ja Hori-burjaatit (idässä)
polveutuivat. Näihin ovat myöhemmin liittyneet
Mongoliasta käsin n. s. Selengan-burjaatit. Nämä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
