- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1357-1358

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Burnes ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1357

Burnes

i—Burns

1358

meistä koristeellista vaikutusta, joka johtuu
hienosti harkitusta sommittelusta, kirkkaista ja
sopusointuisista, vaikka ei todenmukaisista
väreistä seka goottilaismallisista,
yhdensuuntaisesti pystysuorista viivoista, jotka antavat
hänen maalauksilleen tyylitellyn ja
soitannollisen viivataiteen leiman. Huomattavimpia
niistä ovat esim. „Venuksen peili", „Luomisen
enkelit", „Rakkaus raunioiden keskellä",
„Kultaiset portaat" ja „Kuningas Kofetua ja
kerjä-läistyttö".

L’udenaikaisen taideteollisuuden uudistaja VV.
Morris sai B.-J:ista uutterimman avustajansa.
Suuren, miltei tärkeimmän osan B.-.J:in
taitei-lijatoiminnasta muodostavatkin-oikeastaan hänen
piirustuksensa ja sommittelunsa lasi-ikkunoita,
mosaiikkeja, seinäverhoja (gobeliineja) ja
kirjojen kuvitusta varten. [„The Work of E. B.-J."
(1900, käsittää n. 100 kuvajälj.) ; Maleolm Bell.
„Sir E. B.-J., a record and a review" (1898, saks.
pain. 1902) ; R. de la Sizeranne, „La peinture
anglaise eontemporaine".] E. R-r.

Burnes [bänz], S i r Alexander (1805-41),
skotl. tutkimusmatkailija, oli upseerina
Itä-lntiau kauppaseuran palveluksessa, matkusti
v:sta 1830 Keski-Aasiassa; Surmattiin
Englau-Din hallituksen lähettiläänä Kabulissa. Hänen
matkansa ja tutkimuksensa ovat suuresti
edistäneet m. m. Induksen jokilaakson sekä
Kaspianmeren ja Amu-Darjan välisten maitten
tuntemista ja tuottaneet tekijälleen suurta mainetta.

Burnet [bänit], Gilbert (1643-1715), engl.
piispa, synt. Edinburghissa; opiskeli
Aberdeenissa lakitiedettä, mutta antautui jo 18-vuotiaana
kirkon palvelukseen; mielipiteiltään hän oli
maltillinen presbyteriaani; Jaakko II:n ryhtyessä
hallitukseen hän pakeni Hollantiin ja asettui
yhteyteen Vilhelm Oraanialaisen kanssa, ja tämä,
noustuaan Englannin valtaistuimelle, nimitti B:n
1689 Salisburyn piispaksi: täten tuli B:sta myös
ylähuoneen jäsen, jona hän ajoi uskonnoll.
suvaitsevaisuuden asiaa; kirkollisissa asioissa hän
oli Vilhelm kuninkaan vaikutusvaltaisin
neuvonantaja. Hänen teoksistaan mainittakoon:
,.His-torv of the reformation of the cliurch of
England" (3 nid. 1679-1714, uusi pain. 1886) ; „Hist.
of mv own time" (uusi pain. 1897). E. Ö.

Burnett [bänit], Frances, synt.
Hodgson (s. 1849), Englannissa synt., Ameriikassa
elävä naiskirjailija, nykyään toisissa naimisissa
kirj. Stephen Townsendin kanssa. Suurimman
menestyksen hän on saavuttanut
vuorimies-elämää kuvailevalla „That lass o’ Lowrie’s"
romaanillaan. Hänen kertomuksistaan lapsille on
onnistunein „Little lörd Fauntieroy" (suom.
„Pikku lordi"). B:n myöhemmistä teoksista
mainittakoon „A lady of qualitv"(suom. „Clorinda").

Burney [boni], Charles (1726-1814), engl.
urkuri, säveltäjä ja musiikkikirjailija;
ensimäinen Palestrinan aikaisen kuoromusiikin
julkaisija (1771). I. K.

Burnouf [byrnu’f], Eugène (1801-52).
mainio ransk. orientalisti, toimi v:sta 1832
kuolemaansa saakka sanskritin professorina Pariisin
„Collège de France"ssa. Päli-kielen
tutkimuksillaan hän raivasi tietä buddhalaisuuden
tuntemiselle. Käänteentekevästi vaikuttivat
Zend-avestan tutkimukseen hänen teoksensa „Vendidad
Sadé" (1829-43) ja „Commentaire sur le Yagna"

(1833). Muinaispersialaisten
nuolenpääkirjoitusten selittämistäkin hän edisti. [Barthélemy
Saint-Hilaire, „Eugene B., ses travaux et sa
correspon-dence" (1892), Berger, „Eugène B." (1S93).]

E. T-t.

Burns [bänz], John (s. 185S), engl.
työväen-johtaja. B. kasvoi köyhissä oloissa, siirtyi jo
kymmenvuotiaana koulusta ansiotyöhön ja tuli
konetyöntekijäksi, mutta opiskeli sen ohessa
omin päin. Tultuaan sosialistiksi hän v. 18S3
rupesi „Social demoeratic federation"in
jäseneksi ja saavutti siinä pian johtavan aseman.
1S89 B. johti työväelle edulliseen päätökseen
suuren satamatyömiesten lakon, joka oli alkuna
ammattitaitoa vailla olevan työväen
ammattiyhdistysliikkeeseen. Hän oli jonkun aikaa tämän
uuden liikkeen johtomiehiä, ja suureksi osaksi
hänen vaikutuksestaan se pian menetti jyrkästi
sosialistisen värinsä. B. on myöskin toiminut
hyvin tarmokkaasti kunnallisen politiikan alalla,
vai sinkin Lontoon kreivikuntaneuvostossa, joka
on työväenpolitiikassaan yleensä noudattanut
sitä ohjelmaa, jonka B. esitti sen ensimäisessä
istunnossa 18S9. 1892 hän valittiin
parlamenttiin ja 1905 äsken muodostetun työväenpuolueen
puheenjohtajaksi. B. on voimakas puhuja ja
etevä järjestävä kyky ja tätä nykyä luultavasti
Englannin työväenliikkeen arvossapidetyin mies.
Oltuaan aikoinaan hyvinkin jyrkkä sosialisti
hän sittemmin on joutunut niin lähelle
vapaamielistä puoluetta, että hän 1906 rupesi
vapaamielisen ministeristön jäseneksi. J. F.

Burns [bänz], Robert (1759-96), skotl.
runoilija, maailmankirjallisuuden kuuluisimpia
lyyrikkoja, synt. Skotlannissa
lähellä Ayria 25 p. tammik.
1759. Hänen isänsä oli
vuokratilallinen ja B:n oma
nuoruus samoinkuin suurin
osa hänen
loppuelämäänsä-kin kului enimmäkseen
ahtaissa maalaisoloissa; hän
oli vuoronperään
vaate-tavarakauppiaana, maan-vuokraajana, tulliini ehenä,
mutta hänen tulinen, clokas
runoilijaluonteensa ja
epäsuotuisat olosuhteet estivät
häntä menestymästä
millään näistä aloista. Vv.
17S6-88 B. vietti, saavutettuaan sitä ennen suuren
menestyksen runoilijana, Edinburghissa, jossa
hän oli kirjallisen yleisön hemmoteltu suosikki,
mutta palasi sieltä takaisin maalaiseen
yksinäisyyteensä, mennen naimisiin aikaisemman
lemmittynsä, maalaistytön Jean Armow’n kanssa.
— Saamaansa niukkaa kouluopetusta hän oli
itse täydentänyt laajalla lukemisella, tutustunut
jo nuorena Shakespeareen ja Popeen, jopa
Lockeen ja Bayleenkin sekä myöskin
skotlantilaiseen kansanrunouteen ja tarinoihin, jotka
tulivat tähdellisesti vaikuttamaan hänen
runouteensa. Runoilijaksi hänet oli virittänyt
rakkaus erääseen maalaistyttöön, jolle, ..Haudsome
Xell"ille hän oli sepittänyt ensimäisen runonsa.
Lemmenrunoilijana B. pysyikin kautta koko
elämänsä, ja ovat hänen tulisen, syvän tunteen
läpitunkemat, luonnonraikkaat ja herkät
rakkauslaulunsa hänen runoutensa mestariteoksia. Niitä

Robert Burns.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:18 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0735.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free