Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Burnes ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1359
Burnsid
e — Buru
1360
hän sepitteli useille ihastuksensa esineille, joista
kuuluisin on Mary Campbell, „Highland Mary",
jolle hän on omistanut ihanimmat,
tuntehikkaim-mat laulunsa. Paitsi lemmenrunoilija B. on
yksinkertaisen välitön, raitis luonnonrunoilija,
antaen ihmeellisen terveen elävän tunnelman
ihmisen läheisyydestä luonnon salaisen elämän
kanssa. Myöskin poliittisia runoja B. on
innostuneena Hanskan vallankumouksen aatteisiin
kirjoittanut, sekä kansanomaisia ivarunoja,
varsinkin tekopyhiä hengenmiehiä vastaan. Runonsa
B. kirjoitti skotlantilaisella maalaismurteella.
[Lockhart, „Life of Robert Burns" (1828,
viimeksi 1907), Angelier, „Robert Burns"’ (1893,
2 nid.) ; vrt. myöskin Carlylen, B:n maamiehen
lausuntoja hänestä kirjoissa „Essays I" ja
„Heroes and heroworship".] V. K-i.
Burnside [bSnsaid], A m b r o s e E v e r e 11
(1824-81), amer. kenraali, tuli 1847
tykistö-upseeriksi, otti 1853 eronsa sotapalveluksesta,
mutta tarttui taas aseisiin pohjoisvaltioiden
puolella kansalaissodan puhjetessa 1861.
Ensimäi-sessii taistelussa Bull-Runin luona urhoollisuutta
ja kylmäverisyyttä osoitettuaan hän tuli
brigadi-kenraaliksi, otti osaa Potomacin armeian
uudelleen järjestämiseen, teki 1862 sotaretken
Pohjois-Carolinaan, oli niiden sotatointen johtajia, joilla
Lee saatiin Marylandista karkoitetuksi ja
nimitettiin vuoden lopulla Potomacin armeian
ylipäälliköksi, mutta joutui Frederieksburgissa
tappiolle ja menetti ylipäällikkyytensä, jonka
jälkeen hän Grantin johdossa taas toimi
menestyksellä Virginiassa. 1865 hän otti eronsa ja oli
1866-69 Rhode-Islandin kuvernöörinä. K. B:dt.
Burnus (arab.), itämaalaisten käyttämä
villainen, tavallisesti valkoinen, pääpussilla
varustettu viitta. K. T-t.
Bursa, Turkin kaupunki Vähässä-Aasiassa, ks.
Brussa.
Bursa Fabricii, lintujen yhteissuolen seinässä
oleva pieni, rauhasia sisältävä, pussimainen
lisäke. K. M. L.
Burschenschaft, nimitys, jota ensin
käytettiin niistä ylioppilasyhdistyksistä, joita
perustettiin Saksan yliopistoissa Napoleonia vastaan
(1813-15) käytyjen vapautussotien synnyttämän
kansallisen innostuksen vaikutuksesta. Niiden
päätarkoituksena oli „pitää vireillä ja kehittää
Saksan kansan yhteyden ja vapauden aatetta".
Samalla oli toimittava läheisen yhteydeu
aikaansaamiseksi ylioppilasten kesken ja
saksalais-kris-tillisessä hengessä kehitettävä ruumiin ja sielun
voimia. Ensimäinen B. perustettiin Jenaan 1S15.
Wartburgissa 1817 vietetyssä uskonpuhdistuksen
muistojuhlassa syntynyt ajatus yleisen
saksalaisen B:n perustamisesta toteutui seur. v. 1818.
Mutta tämä nuorisoliike ei ollut Saksan silloisten
hallitusten mieleen; kun ylioppilas Sand 1819
murhasi Venäjän vakoojana pidetyn Kotzebuen,
lakkautettiin kaikki B:t samana vuonna ja
vapaamielistä nuorisoa ruvettiin vainoamaan.
Siitä huolimatta B:t kuitenkin virkosivat pian
uuteen eloon salaisina yhdistyksinä, joilla oli
valtiollisia tarkoituksia. Kun v:n 1830 jälkern
muutamat niistä ottivat tehokkaasti osaa
valtiolliseen agitatsioniin, oli seurauksena uusia
ankaria tutkinto- ja rankaisutoimenpiteitä. (Vrt.
Fritz Reuter, „Vt mine Festungstid".) Mutta
sittenkuin ne v. 1848 olivat saavuttaneet täyden
toimintavapauden, ei niillä ole ollut valtiollista
merkitystä. Tätä nykyä suuri osa Saksan B:eja
on ryhtynyt „Allgemeiner Deputierten-Konvent"
(A. D. C.) nimiseksi liitoksi. Sitä paitsi on joka
yliopistossa Breilla erityinen
„Deputierten-Konvent". A. D. C:n äänenkannattaja on
„Burschenschaftliche Blätter". [Kalb, „Die alte B.";
Heyck, „Deutsche B."] (J. F.)
Burtassit (arabialaisten b u r t a s, b u r d a s),
eräs kansa, joka arabialaisten kirjailijain
mukaan asui kazarien (ks. t.) läheisyydessä, näiden
ja bolgaarien (ks. t.) maan välillä
(Kaakkois-Venäjällä) ; heidän kielensä erosi sekä kazarien
että myös bolgaarien kielestä; kesin he asuivat
jurtissa, talvisin puurakennuksissa. Ibn-Dastan
kertomuksen mukaan he kuuluivat kazarien
vallanalaisuuteen, sotajoukkoa heillä oli 10,000
ratsumiestä, luonteeltaan he olivat sotaisia,
muodoltaan kauniita; heidän elinkeinoinaan olivat
maanviljelys, mehiläishoito ja vars.
turkistava-rain valmistus; uskonto pakanallinen
(myöhemmät arab. kirjailijat sanovat heitä
muhamettilaisiksi). — Chwolson arvelee b.-ien asuneen
Oka-joen alajuoksulla, jonne he muka asettuivat jo
9;nnellä vuosisadalla; 13:nnen vuosis.
keskivaiheilla Piano Carpini, joka nimittää heitä
„bruta-keiksi", sekä n. s. Stepennaja kniga (eli
kronikkojen yhteenveto) mainitsee heidät mongolien
vallan alaisten kansojen joukossa. B.-ien
kaupallisuudesta ei olla selvillä. [„Simbirskij Sbornik",
Ii; Chwolson, „Izvestija o liozarah, burtasab,
bolgarali, madjarah, slavjanah i russah", Piet.
1869.] (Y. IV J
Burton [hötn], Sir Richard Francis
(1821-90), engl. tutkimusmatkailija ja
orientalisti, indobrittiläisen armeian upseeri. B.
matkusti Intiassa, kävi Medinassa ja Mekassa
(1853), teki Speken (ks. t.) kanssa 1857
retien Etelä-Afrikan sisäosiin, jolloin
Tanganjika-järvi löydettiin. Myöhemmin B. matkusti
Arne-riikassa; hän kävi Utahin valtiossa, Brasiliassa
ja Paraguayssa ja oli Englannin konsulina
Fernando Possa. Tämän jälkeen B. vielä matkusteli
Syyriassa, Islannissa sekä Arabian vanhassa
Midianin maakunnassa. B. oli harvinaisen
syvästi perehtynyt itämaitten, erittäinkin Arabian,
kieliin ja rahvaan oloihin. Parhaana
todistuksena tästä ovat hänen tekemänsä „1001 yötä"
teoksen käännös ja hänen siihen liittämänsä
monipuoliset selitykset („The book of a
thou-sand nights and’ a night", 16 nid. 1885-88).
B. kuoli Englannin konsulina Triestissä. V. 1893
julkaistiin hänen kootut teoksensa („Memorial
edition") englannin kielellä. (K. T-t.)
Buru (Boeroe 1. Buro), Molukkeihin,
Amboinan residenttikuntaan kuuluva saari,
ympäröivine saarineen n. 9,710 km5, 15,000.
enimmäkseen pakanallista as. (sisämaassa alfuureja,
rannikolla vähän islamia tunnustavia malaijeja).
Saaren sisäosa on vuorista (aina 2.600 m yi.
merenp.), tiheätä metsää kasvavaa. Täältä
saadaan arvokkaita puulajeja, dammarahartsia,
rottinkia ja ennen kaikkea kajeput-öljyä, jota
viedään kaupaksi saaren pääpaikasta Kajeli-lahden
rannalta. ("IV. S-m.)
Buru, Kap B.. B.-n i e m i, Aasian eteläisin
niemi Malakan niemimaan lounaiskulmassa.
Sijaitsee 1° 16’ pohj. lev. ja 103° 31’ it. Greenw.
Malaijil. nimi Tanjong-Bulus.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
