Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bysanttinismi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1 385
Bysanttinismi—Bång
1386
kreikkalaisessa säveltaiteessa. B. musiikki on
aivan viime aikoina tullut tarkemman
tutkimuksen alaiseksi, jolla kuitenkin on suuria
vaikeuksia voitettavanaan, tämän musiikin
nuottikirjoitus kun on vaikeasti selitettävissä sekä lisäksi
sitä sisältävät käsikirjoitukset ovat hajallaan
itämaiden luostareissa. Se on arvattavasti ollut
välittäjänä antiikkisesta musiikista
gregoriaaniseen kirkkolauluun. Huomattavimmat tämän
alan tutkijat ovat toht. Pierre Aubry
(Pariisissa) ja H. A. Gaisser (Boomassa). (I. E.)
Rakennustyyli on kehittynyt sekä
liinsi-että itämaisista aiheista ja 011 omituinen sekoitus
molemmista. Sen kukoistusaika oli lyhyt, sillä
se jäykistyi pian kylmään, kankeaan
formalismiin. Parhaimmat muistomerkit ovat keisari
Justinianuksen ajalta (527-65).
Huomattavim-pana osana tässä tyylissä on kupolirakennus,
joka on n. s. riippukupoli. Se rakennetaan neliön
tai monikulmion muotoisen pohjan päälle.
Kupolia kannattavien kaarien ja kupolin välissä
olevia kupumaisia kolmikulmioita sanotaan
pen-dentiiveiksi (holvikolmioiksi). Keskimäiseen
piiä-kupoliin liittyy useimmiten neliön tai
monikulmion sivuilla sivukupolit, joten syntyy
kokonainen kupolijärjestelmä. Tämä aikaansaa sekä
ulkona että sisällä sangen vilkkaan
perspektiivi-vaikutuksen. Tämän tyylin tunnusomaisena
osana on myöskin siinä esiintyvä kapitelimuoto,
joka on ylösalaisin käännetyn katkaistun
pyramidin kaltainen sekä runsaasti ornamenteilla
koristettu. Mosaiikkeja käytetään paljon
seinissä ja katossa. Tärkeimmät muistomerkit ovat
Sohankirkko Konstantinopolissa, rakennettu
532-37, sekä San Marco Venetsiassa, vrt.
Raken-n u s t a i d e. E. S-m. (E. R-r.)
Bysanttinismi, bysanttilaiset tavat ja
laitokset ; ylimalk. ankarat ja mutkikkaat hovimenot
sekä halpamainen hallitsijain ja esimiestensä
imarteleminen ja niiden edessä mateleminen.
Byssus ilat., kreik. byssos < hebr. bus),
vanhalla ajalla silkki- tai puuvillakankaan nimitys;
sittemmin kaikenlainen kallisarvoinen kangas
ja sellaiseen tarvittavat langat.
Eläint. Usean simpukkalajin jalassa olevan
rauhasen silkkimäisiksi rihmoiksi vedessä
hyytyvä erittymä: rihmojen avulla eläimet
kiinnittyvät meren pohjalla oleviin kiviin, niistä
rakentavat pesiä j. n. e. Italiassa, Dalmatsiassa ja
Etelä-Ranskassa valmistetaan p y s t y s i m p
iikan (Pinna nobilis) b:sta sukkia y. m.
pienempiä kudoksia. K. M. L.
Byström
y-J, Johan Niklas (17S3-1S48),
ruots. kuvanveistäjä, opiskeli Tukholman [-taideakatemiassa ja v:sta 1809 alkaen Roomassa,
jossa vietti suurimman osan elämäänsä.
Antiikkia matkiva suunta, joka oli taiteessa vallalla
B:n tullessa Roomaan, vaikutti määräävästi
hänen kehitykseensä, ja teostensa suorituksessa
hän melkein yksinomaan noudattikin antiikkisia
esikuvia. Naiskauneutta ja lapsien
veitikkamaisuutta esittäessään B. onnistui paremmin kuin
mieshenkilöiden kuvaamisessa. Hänen erittäin
lukuisista, mutta kovin eriarvoisista
veistoksistaan mainittakoon ..Lepäävä bakkanttinainen"
(1814), „Nukkuva Juno Herkules-lapsi
rinnallaan" (B:n paraimmalta ajalta 1S16-29),
kuninkaiden Kustaa II Aadolfin ja Kaarle X—XV:n
marmoripatsaat sekä Bellmanin pronssinen rinta-
kuva Tukholmassa ja Linnén istuva
marmoripatsas Upsalassa. E. R-r.
Byström, Oskar Fredrik Bernadotte
(1821-1909). ruots. sotaväen kapteeni, esiintyi
1848 pianistiua, oli 1867-72 Tukholman
konserva-torin tarkastajana, nimitettiin professoriksi 1872,
tuli sitten Turkuun, jossa johti
musiikkiyhdistyksen konsertteja 1872-70, muutti taas
Tukholmaan; ryhtyi tutkimaan vanhaa kirkkomusiikkia,
julkaisi ,,Ur medeltidens kyrkosftng i Sverige"
(1900) ja ,,Ur medeltidens kyrkosång i Sverige,
Norge oeh Finland" (1903). Iliinen
sävellyksistään on operetti ..Herman Wimpel" esitetty
Helsingissä 1875. I. K.
Bytowniitti, miner. ks. Plagioklaasi.
Bytsantion ks. Bysantion.
Bytsantium ks. Bysantion.
Bytsanttilainen ks. Bysanttilainen.
Bytsanttinen valtakunta ks. 11 ä-R o o m a.
Biitschli, Otto (s. 1848). saks. eläintieteil.,
v:sta 1878 professorina Heidelbergissa, julkaissut
tärkeitä tutkimuksia alkueläinten ja soluopin
alalla, m. m. „Protozoa" osan (1883-89) Bronnin
„Klassen und Ordnungen des Tierreichs"
nimisessä teoksessa. B:n käsitys alkuliman
rakenteesta, jonka mukaan tämä on mikroskooppisen
hienoa vaahtoa, ja jota käsitystä hän on tukenut
myös keinotekoisilla vaahdoilla, joissa esiintyy
protoplasman liikuntoja muistuttavia
virtauksia. on saanut laajaa kannatusta
(„Untersuchungen über mikroskopische Schäume und das
Protoplasma" 1892). E. M. L.
Bützow /byisov], kaupunki
Mecklenburg-Schwerinissä Warnowin varrella:
Lyypekki-Güstrowin radan risteyskohta, 5,875 as. (1905).
Vanha ihana raatihuone ja piispanlinna. V:sta
1700 yliopisto, joka 1789 liitettiin Rostockin
yliopistoon. B. harjoittaa paperi-, puutavara-,
panimo- ja sikaariteollisuutta sekä viljakauppaa.
Byzanttilainen ks. Bysanttilainen.
Byzantion ja Bvzantium [a’-] ks. B
y-s a n t i o n.
Bång, Petrus (1633-96), piispa, synt.
Norr-bon pitäjässä Helsinglandissa. B. tuli
ylioppilaaksi Upsalaan 1651, jossa myös sai
maisterin-arvon sekä apulaisprofessorin paikan
jumaluusopillisessa tiedekunnassa. Useita kertoja, esim.
1663. B. kävi matkoilla ulkomaan yliopistoissa,
missä teki tuttavuutta useitten sen ajan
etevim-päin jumnluusoppineitten kanssa. Julkaistuaan
useita väitöskirjoja hän 1664 nimitettiin
jumaluusopin professoriksi Turkuun ja tuli 1066
jumaluusopin tohtoriksi. V. 1678 B. nimitettiin
Narvan superintendentiksi (piispaksi), mutta
tuskin hän oli ryhtynyt toimiin tämän
laiminlyödyn rajaseudun kirkollisten asiain
järjestämiseksi. ennenkuin hiin nimitettiin Viipurin
piispaksi 1681, jossa toimessa hän vaikutti
kuolemaansa saakka.
B. oli oppinut mies ja oikeaoppisuuden
vankimpia edustajia. Hänen teoksistaan mainittakoon
„Priscorum Sveo-Gothorum ecclesia" (1675) eli
Ruotsin kirkkohistoria, missä ei kuitenkaan
historiallista kritiikkiä noudateta, vaan B.
Ruil-beckin tapaan tarkoittaa pääasiassa vain oman
maan ja kansan ylistämistä. B. koskettelee siinä
myös Suomen pakanuuden aikaa ja teokseen on
painettu näyte vanhoista suomalaisista
loitsurunoista.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
