- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1395-1396

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bödtcher ... - Børresen, Hans Peter

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1395

Böhmerwald—Borresen

1396

kin Dresdenin korkeakoulun professorina. B. on
julkaissut kirjoituksia työväenkysymyksestä,
köyhäinhoidosta, raittius-, siveellisyys- ja
naisasiasta, erityisesti hän on harrastanut
työväen saattamista osalliseksi liikevoitosta. Hänen
teoksistaan ovat mainittavimmat: „Die
Gewinnbeteiligung" (1878), „Das Armenwesen in 77
deutschen Städten und einigen
Landarmenverbänden" (1880-88) ; on toiminut innokkaasti
„Centraiverein für das Wohl der arbeitenden
Klassen" nimisessä yhdistyksessä ja toimittanut
sen aikakauskirjaa „Der Arbeiterfreund".

J. F.

Böhmerwald [-5-] (Böömiläis-baierilaiset
metsiivuoret), Böömin ja Baierin rajalla,
muodostaa Elben ja Tonavan välisen vedenjakajan.
B. ulottuu Ficktelgebirgestä Tonavaan; se on n.
230 km pitkä alkuvuorijono (graniittia, gneissiä,
liuskakiveä y. m.). Furthin sola, 474 m yi.
merenp., jakaa B:n pohjoispuoliseen
matalampaan (Cerkow 1,039 m) ja eteläpuoliseen,
korkeampaan ja jylhempään osaan (Suuri Arbcr
1,457 m, Rachel 1,452 m yi. merenp. y. m.). B.
viettää loivasti koilliseen, mutta jyrkästi
lounaaseen (Baierin puolelle). Vuoriryhmän
peittävät mahtavat pyökki- ja kuusimetsät.

Böhmisch [böm-J, Friedrich, Saksan
Vel-jesseurakunnan lähetyssaarnaaja Grönlannissa
jonne saapui 1734. Aloitti yhdessä Math. Slaehin
kanssa vaikean, mutta sittemmin siunauksesta
rikkaan Veljesseurakunnan lähetystyön
Grönlannin eskimoiden keskuudessa, jossa norjalainen
Hans Egede muutamia vuosia aikaisemmin oli
alkanut toimia. B:n jälkeläisiä on kuudessa
sukupolvessa ollut lähetyssaarnaajina 160 vuoden
kuluessa. Ü. P.

Böhtlingk [böt-J, Otto (1815-1904),
san-skritintutkija, oli syntynyt alankomaalaisesta
suvusta ja saanut yliopistosivistyksensä
Pietarissa, mutta jatkoi sitten opintojaan Saksassa.
V. 1842 hän tuli Pietarin tiedeakatemian
apulaiseksi ja 1855 sen varsinaiseksi jäseneksi,
mutta siirtyi 1868 Saksaan, asuen ensin Jenassa
ja v:sta 1885 Leipzigissä. B. on etevimpiä
san-skritintutkijoita. Hän on toimittanut
erinomaisia julkaisuja sanskritin kieliopillisesta (m. m.
Paninin kieliopin, Leipzig 1887), draamallisesta
ja filosofisesta kirjallisuudesta. Hänen
pääteoksensa ovat hänen yhdessä Rud. Rothin kanssa
julkaisemansa suurenmoinen sanskrit-sanakirja
(Sanskrit-Wörterbuch, 7 nidosta, Pietari 1853-75)
ynnä hänen yksin toimittamansa „lyhyempi"
sanskritin sanakirja (7 nid.). Näillä B:n
teoksilla on tieteessä perustava merkitys. Sitä paitsi
hän on kirjoittanut erinomaisen teoksen eräästä
Siperian turkkilaissukuisesta kielestä („Über die
Sprache der Jakuten", Pietari 1851). B. oli
Pietarissa ollessaan likeisissä suhteissa suomalaisiin
tutkijoihin (m. m. M. A. Castréniin ja D. E. D.
Europæukseen ja varsinkin J. A. Sjögreniin) ja
jo aikaisemmin, Bonnissa, hän oli tutustunut
F. W. A. Argelanderiin ja J. W. Snellmaniin.

J. J. M.

Bölsche, Wilhelm (s. 1861), tuottelias saks.
kirjailija, jonka yleistajuiset, kehitysoppia
käsittelevät teokset ovat saavuttaneet laajan
lukijakunnan. Niistä mainittakoon
„Entwicklungsgeschichte der Natur" (1883-96, 2 osaa) ja
„Liebesleben in der Natur" (1898-1900, 2 osaa).

Suomeksi on käännetty „Charles Darwin.
Elämäkerrallinen kuvaus", „Ihmisen polveutuminen"
ja „Eläinten sukupuu". K. M. L.

Bönhase [bönhäze] (saks. < alasaks. bön =
ullakko, ja saks. liase- jänis; ruots. bönhas), oik.
„ullakkojänis", sellainen, joka, niinkuin jänis,
piiloutuu ullakolle; ammattikuntalaitoksen
aikana tätä nimitystä käytettiin henkilöstä, joka
harjoitti jotakin ammattia, vaikka ei oilut
asianomaisen ammattikunnan jäsen; kun hänellä siis
ei ollut siihen oikeutta, täytyi hänen
työskennellä salassa välttääksensä joutumasta
rangaistuksen alaiseksi; töhertäjä, kelvoton henkilö.

Börjeson, Johan (John) Laurentius
Helenus (s. 1836), ruots. kuvanveistäjä.
Opiskeli Tukholman taideakatemiassa ja 1867-76
Roomassa sekä 1876-79 Pariisissa. Luettiin ensi
aikoinaan romantikkojen joukkoon (teoksia:
„Keilanlieittäjät", „Merenneidot", „Vangittu
viikinki"). Sittemmin hänestä tuli (J. P. Molinin
jälkeen) Ruotsin monumentti-kuvanveistäjä.
Pohjaltaan ihanteellismielisenä hän on realistisin
ilmaisukeinoin, pontevalla muovailulla ja
voimakkaalla luonteenkuvauksella valmistanut
suuren joukon kuvapatsaita, joista miehekkyyttä ja
tyyneyttä ilmaiseva Kaarle X Kustaan iso
ratsastajapatsas Malmössä (1896) on paras.

E. R-r.

Börjesson, Johan (1790-1866), ruots.
kirjailija. Kuului alkuaan „fosforisteihin". kirjoittaen
näiden hengessä runoja. Mutta vasta
näytelmillään hän tuli huomatummaksi. Ne ovat kaikki
historiallisia, Shakespearen ja Schillerin
vaikutusta osoittavia. Mainittakoon niistä „Erik den
XIV", „Erik XIV:s son", „Solen sjunker", ,,Ur
Karl den XII ungdom". Valikoima hänen
teoksistaan julkaistu 1873-74. V. K-i.

Börne, Ludwig (1786-1837), saks. kirjailija,
syntyperältään juutalainen Frankfurtista ;
nimeltään ennen kristityksi kääntymistään Löh B
a-ruc h. Alkuaan lääketieteen ylioppilas, siirtyi
sitten juridisiin tutkimuksiin antautuen lopulta
sanomalehtimieheksi ja kirjailijaksi. B. oli
hehkuva poliittisen vapauden esitaistelija, „Nuoren
Saksan" ensimäisiä tienraivaajia ja
kuuluisimpia nimiä. Kuuluisuutensa B. on saavuttanut
varsinkin tulisilla, taantumusta ja Saksan
tyrehtyneitä oloja verisesti vitsovilla
Pariisin-kirjeillään, „Pariser Briefe", jotka hän poliittisessa
maanpaossa kirjoitti ihailemastaan Pariisista.
B:n kirjoitustapa on leimahtelevaa, terävää,
mutta kiihkoilevan yksipuolista sekä
nykyaikaista lukijaa väsyttävää. B:n katkera viha
Goetheä vastaan on myöskin liittänyt hänen
nimeensä jonkinmoisen herostranttisen kaiun.
Adolf Menzeliä vastaan B. on kirjoittanut
kiistakirjoituksen „Menzel, der Franzosen-fresser". —
B. kirjoitti myöskin teatteri- ja
kirja-arvosteluja, joissa kuitenkin häiritsee ahdas,
tuomitseva maailmankatsomus, vaikka hänellä
toisinaan onkin varsin teräviä huomautuksia.
(Gesammelte Schriften 1899, 6 nid. — Ranskalaiset,
Pariisissa kirjoitetut kirjoitukset: „Fragments
politiques et littéraires"). [Brandes, „Das junge
Deutschland".] V. K-i.

Borresen, Hans Peter (1825-1901), tan^k.
lähetyssaarnaaja: lähti Gossnerin lähetyksen (ks.
G o s s n e r) lähettinä yhdessä norjalaisen
Skrefs-rudin (ks. t.) kanssa Intiaan; mutta jo 1866

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:26:05 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/1/0754.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free