Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Böömi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1399
Böömi
1400
Tsekkililisten ja saksalaisten kielellinen alue BBUmissä ja Määrissä. (Saksalaiset asuvat rajaseuduissa.)
loisin. Sekä kansan- että korkeampi opetus ovat
hyvällä kannalla. Praagissa on sekä tsekkiläinen
että saksalainen yliopisto ja teknillinen
korkeakoulu, sen lisäksi on täällä taideakatemia ja
Pribramissa vuorikoulu. Alempaa opetusta varten
on n. 6,000 kansa- ja alkeiskoulua, n. 100
oppija yhtä monta kauppakoulua. 58 ammattikoulua,
385 jatko-opistoa, 24 seminaaria y. m. Paitsi
tsekkiläistä tiede- ja kirjallisuusakatemiaa
Praagissa on useita tiede- ja taideseuroja sekä
puhtaasti tsekkiläisiä ja saksalaisia että myöskin
kaksikielisiä; museoita, joista huomattavin on
Böömiläinen museo Praagissa. ja varsinkin
kansankirjastoja on runsaasti. B:ssä ilmestyy n. 700
sanomalehteä, joista n. 450 tsekkiläistä. — B:n
pääelinkeino on maanviljelys; puolet sen
pinta-alasta on peltoa. Tärkeimmät viljelyskasvit
ovat kaura, ohra, ruis ja vehnä, perunat,
sokerijuurikkaat y. m. juurikasvit, pellava,
sikuri-juuri, humalat, hedelmät ja viini. Lammissa
harjoitetaan tuottavaa kalanviljelystä (karppeja).
Karjanhoitoa sitä vastoin ei harjoiteta varsin
suuressa määrässä. Tärkein on sianhoito. Noin
’/: maasta on (havu-) metsien peitossa. Metsästys
on paikoittain tuottava. Vuoret ovat hyvin
mine-raalirikkaita. Niistä louhitaan rautaa, lyijyä,
tinaa, antimonia, hopeata, uraanimalmia,
grafiittia, posliinisavea, alunaliusketta ja sekä kivi- että
ruskohiiltä. Suolaa niissä sitä vastoin ei ole,
mutta mineraaliliihteitä on runsaasti.
Vuorityö-tuotteiden vuotuinen arvo nousee n. 150 milj.
mk:aan, joka on puolet koko Itävallan
vuorityö-tuotannon arvosta. Teollisuus on hyvin suuri;
Praag on rautateollisuuden pääpaikka.
Lasiteollisuus on vanhastaan kuuluisa (B:n lasi).
Sen lisäksi kutomo-, olut- (Piisen), sokeri-,
paperi- v. m. tehtaat sekä polttimot ovat
mainittavat. Kauppa on vilkas: sen keskuksena on
Praag, joka asemansa vuoksi myös on liikkeen
keskus. Rautatieverkko 011 tiheä, sen pituus
on n. 6,500 km 1. 1 km 8 km=:llä. Jokiliikenne
on suuri; B:n joissa on n. 800 km kelvollista
puutavaran- ja muulle lauttaukselle, 355 km on
lautoille ja aluksille ja 223 km höyrylaivoille
pur-jehduskelpoista. Tärkeimmät liikkeen ja kaupan
keskukset ovat, paitsi Praagia, Aussig, Pilsen,
Reichenberg, Budtveis, Tetsehen-Bodenbach ja
Eger. — B:n hallituksen etunenässä on
Praagissa asuva käskynhaltija. Maan
sisähallinnosta päättävät maapäivät. joiden jäsenet
(242) osaksi ovat itseoikeutettuja, osaksi valitut
vanhentuneen vaalitavan mukaan. Maapäivien
puheenjohtaja on ylimaamarsalkka. — B. on
jaettu 97:ään hallitusalueeseen
(piiripäällikkö-kuntaan) : sitä paitsi Praagin ja Reichenbergin
kaupungeilla on omat asetuksensa. — B:ssä ou
kaksi armeiakuntaa (VIII ja IX) ; maan värit:
punainen ja valkoinen. W. S-)«. (J. J. il.)
Historia. B:n varhaisimmat tunnetut
asukkaat olivat kelttiläissukuiset b o j i t, joista maa
on saanut nimensäkin Bojohemum.
myöhemmin Bohemia. Böhmen. Vähän ennen
nykyisen ajanluvun alkua tunkivat germaanilaiset
markomannit tieltään bojit. mutta kun 6:nnen
vuosis. alkupuolella markomannit siirtyivät
Baie-riin, tuli heidän sijalleen slaavilainen kansa,
joka sittemmin erään Keski-Böömissä asuvan
heimon mukaan sai tsekkiläisten nimen.
Heidän ensimäinen tunnettu kuninkaansa on
Samo (623-658), joka vapauttaa maan avaarein
ylivallasta ja yhdistää valtikkansa alle muitakin
länsislaavilaisia heimoja. Kaarle Suuren aikana
B. joutui likeisiin kosketuksiin
frankkilaisvalta-kunnan kanssa ja siitä asti on B:n historia
keskeytymätöntä taistelua slaavilaisuuden ja
saksalaisuuden yliherruudesta maassa. 9:nnen vuosis.
jälkipuoliskolla B. kuului suurmääriläiseen
valtakuntaan (ks. t.). V. 912 ruhtinas Spytihnëv
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
