- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1401-1402

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Böömi

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1399

Böömi

1401

yhdisti B:n eri osat valtikkansa alle. Hänestä
polveutuvaa hallitsijasukua nimitetään
Premys-lideiksi. Spytihnëvin veljenpoika herttua.
VeRce-slaus eli Väclav [väts-J, lisänimellä Pyhä
(928-936), oli ensimäinen varsinainen kristinuskon
levittäjä Böömissä, sillä slaavilaisapostolien
Ky-rilluksen ja Methodiuksen vaikutus —
jälkimäinen kastoi kristinuskoon böömiläisen ruhtinaan
Borivojn — suurmääriläisen vallan aikana oli,
vaikkakin aikanaan voimakas, kuitenkin
ohimenevää laatua. Saksalaiskristillinen
käännytystyö kohtasi kuitenkin slaavilaispakanoiden
puolelta kovaa vastarintaa, jonka seurauksena oli
V:n surma. Hänen jälkeläisensä, joista Boleslav
II (967-999) levitti valtansa yli Määrin,
Slee-sian ja Länsi-Galitsian. olivat enimmäkseen
Saksan yliherruuden alla. nerttua Vratislav sai
keisari Henrik IV:ltä palveluksistaan
palkinnoksi kuninkaankruunun (1086). Premyslideistä,
joiden suku sammui 1306, oli voimakkain
Otto-kar II (1253-78), jonka valta ulottui Itämerestä
Adrian mereen. Saksalaisuus vahvistui maassa
tämän suvun hallitessa, mutta myöskin järjestys
ja kulttuuri.

V. 1310, jolloin Böömin kuninkaaksi tuli
keisari Henrik VII:n poika ja viimeisen
Premys-lidin Veneeslaus III:n sisaren mies, Juhana
(1310-46), tuli maa Luxemburgin suvun valtikan
alle v:een 1437 asti. Juhanan poika Kaarle I
(1346-78), eli Saksan keisarina Kaarle IV, oli
B:n huomattavin hallitsija. Hän saattoi laeillaan
ja toimillaan maahan lujan järjestyksen, suosi
taiteilijoita, rakennutti ja koristi Praagin, niin
että se oli komeimpia kaupunkeja siihen aikaan,
ja perusti 1348 sinne yliopiston, ensimäisen
Keski-Euroopassa. Hänen poikansa Veneeslaus
IV:n aikana syntyi Juhana Hussin (ks. t.)
herätyksestä mahtava uskonnollinen liike, joka
sai yllykettä yhteiskunnallisista epäkohdista ja
jonka seuraukseksi tuli kiivas taistelu
uskonnollisella ja kirkollisella alalla ja vihdoin
Venees-lauksen kuoltua 1419 pitkällinen. 16 vuotta
kestävä sota (ks. Hussilaissota), joka ei ollut
ainoastaan hussilaisten taistelua katolilaisia,
vaan myöskin tsekkiläisen kansallisuuden
taistelua saksalaisuutta vastaan. Se päättyi
hussilaisten ja tsekkiläisyyden voittoon, mutta
talon-poikaisväestön aineellinen tila ei siitä
parantunut. B. tuli 1458 vaalivaltioksi ja sen
valtikka tuli tsekkiläisen ylimyksen Yrjö
Podie-bradin (ks. t.) käsiin. Oltuaan tämän jälkeen
kahden puolalaisen Jagellon sukua olevan
hallitsijan Wladislaw II:n ja Ludvikin hallussa,
jolloin B. oli L’nkarin ja Wladislawin aikana
Puolankin yhteydessä, tuli B:n kruuuu 1526
Ludvikin sisaren miehelle. Itävallan arkkiherttualle
Ferdinandille, josta sittemmin tuli keisari
Ferdinand I. Siten B. joutui Itävallan yhteyteen ja sai
jälleen saksalaisen (Habsburgilaisen)
hallitsija-suvun, jonka aikana saksalaisuus pääsi yhä
suurempaan valtaan ja tsekkiläinen kansallisuus
joutui yhä ala-arvoisempaan asemaan, kunnes se
vasta yhdeksännentoista vuosisadan
jälkimäisellä puoliskolla taas on alkanut yhä kohota.
Hussin alulle paneman reformatorisen liikkeen
on niinikään habsburgilaisten avulla
katolilaisuus kukistanut. Ferdinand lannisti 1547
hussi-laisuudesta kehittyneen protestanttisuuden
kannattajat, tsekkiläiset ylimykset, ja kumosi sää-

tyjeu ja kaupunkien etuoikeudet kostoksi siitä,
että ei saanut B:n säätyjä taivutetuiksi taisteluun
Si.ksin protestanttista vaaliruhtinasta vastaan.
Kuningas Matthiaksen aikana protestantit
nousivat puolustamaan poljettua uskonnonvapautta
ja 1619 B:n säädyt valitsivat Pfalzin
protestanttisen vaaliruhtinaan Fredrikin B:n kuninkaaksi
sivuuttaen siten keisari Ferdinand II:n oikeuden
B:u kruunuun. Mutta 8 p. marrask. 1620
Ferdinand II voitti Valkean Vuoren taistelussa
Praagin lähellä vastustajansa ja kosti julmalla
tavalla vihollisilleen; useat B:n ylimykset
teloitettiin ja noin 800 aateliselta B:ssä ja Määrissä
riistettiin heidän omaisuutensa ja maatilansa,
joista keisari lahjoitti osan katolisille papeille
ja jesuiitoille. Rudolf II:n 1609 antama
uskon-nonvapausvakuutus kumottiin, böömilainen
veljeskunta ja evankelisluterilainen kirkko, joihin
melkoinen osa B:n aatelia, keskisäätyä ja
talonpoikia kuului, kiellettiin ja joutuivat ankaran
vainon alaisiksi, valtiosääntö muutettiin siten,
että B. nyt tuli katoliseksi itsevaltiaan kuninkaan
hallitsemaksi perintövaltakunnaksi. Noin 36,000
perhettä, maan parasta, yritteliäintä ja
edisty-neintä väkeä, niiden joukossa melkoinen osa
vanhaa aatelia, suurin osa protestanttista papistoa
ja opettajistoa, muutti B:stä pois, kun ei
tahtonut kääntyä katolinuskoon. Varallisuus ja
kauppa hävisivät ja säälimättömät seikkailijat
riensivät hankkimaan itselleen tiloja, kun
likemmä ’I, osaa koko maasta oli konfiskeerattu.
Kolmikymmenvuotinen sota teki koko ajan
kauheata hävitystä B:ssä. V. 1648 oli maan
väkiluku, joka ennen sodan alkua oli ollut 3 milj.,
supistunut alle yhden miljoonan. V. 1720 hankki
Kaarle VI säädyiltä vahvistuksen n. s.
pragmaattiseen sanktsioniinsa, joka julisti B:n
Itävallan erottamattomaksi osaksi. Saksan kieli
tuli loppupuolella 18:tta vuosisataa maan
pääkieleksi. hallinnon ja korkeamman sivistyksen
ja koulujen ainoaksi kieleksi. Kirjallisuutta
tukahutti hirveä sensuuri. Talonpoikainen väestö
oli raskaimmassa maaorjuudessa. Vasta Josef
IT:n (1765-1790) aikana koitti B:lle parempi
aika. Maaorjuus lakkautettiin ja jonkinlainen
uskonnollinen suvaitsevaisuus julistettiin ja
sensuuria lievennettiin (1781). Silloin elpyivät ta
i-tsekkiläiset kansalliset harrastukset, vaikka vain
tieteellis-kirjallisessa muodossa.

Vasta 1848 sai kansallinen liike selvästi
valtiollisen luonteen. Kun saman vuoden
vallankumous Saksassa ja Itävallan saksalaisen
väestön keskuudessa sai aikaan yleissaksalaisen
kansallisen liikkeen ja saksalainen kansalliskokous
oli kokoontunut Mainin Frankfurtiin, eivät
tsekkiläiset F. Palacky’n vaikutuksesta
lähettäneet sinne edustajia, koska olivat sitä mieltä,
että heidän kansalliset etunsa ovat
vastaisuudessa paraiten turvatut Itävallan yhteydessä,
jonka kerran täytyy tulla liittovaltioksi, vaan
kokoontuivat yhdessä Itävallan muiden
slaavilaisten kanssa slaavilaiskongressiin Praagissa
toukok. 31 p. 1848. Mutta sen aikana syntyi
katukahakoita kansanjoukkojen ja sotaväen
välillä, joista seurauksena oli kaupungin
pommitus ja kongressin hajoitus. Samana vuonna
kokoontuneilla Itävallan ensimäisillä
valtiopäivillä olivat tsekkiläiset yhdessä muiden Itävallan
slaavilaisten kanssa hallituksen uskollisia kan-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0757.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free